Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän menneeseen ole paluuta, mutta hyvin on kelvanneet yhtiölle puut ja palvelut, ainakin kohteista jotka motolle ovat olleet riittämättömiä. Nihraa siellä Tolopainenkin puuta peräkärryyn, on nihrattava, kun metsänomistajan moto ei ole kelvannut yhtiölle.
Tällä hetkellä kelpaa ja kelpaa myös yhtiön moto palveluna. Siinä mielessä paluuta ei ole ja edistymistä on tapahtunut. Myös rahat menee sen mukaan kun on tekijät. Kannattaako sitä ilmaista työtä tehdä yhtiölle, kun sen saman rahan saa yhtiöltä ostopalveluna. Oma toimiala kannattaa aina.
Eiköhän ole syytä ottaa piiloperintä tosissaan, kenen rahasta on kysymys, eikä jakaa väärää tietoa täällä vuodesta toiseen.
Mielestäni kysymys on päinvastoin. Siinäpä se on kiista isoista rahoista, kenen rahaa on.
Pystykaupassa korjuun ostaja on puunmyyjä ja maksaa korjuusta yhtiölle, jos syystä tai toisesta ei hoida korjuuta itse. Vastaavasti hankintakaupassa metsänomistaja tekee korjuun omistaan ja kustantaa korjuun kustannukset.
Ei tämän pitäisi muuttaa maksatusta miksikään, että maksaja onkin puunostaja. Eihän hankintakaupassa ns. hankintalisä voi olla puunostajan rahaa.
Näin on laskutusmenettelyssä eli hankintakaupassa, mutta kysymys oli tilitysmenettelystä eli pystykaupasta, jossa korjuukulut peritään puunhinnasta ja toiskertaan yhtiö perii kirjanpidostaan?
AJ: Kysymys oli tilitysmenettelystä ei laskutusmenettelystä. Menee kuitenkin niin kuin kerrot: ”Puunostaja vähentää tietenkin kaikki kulut kannolta tehtaalle ja siitä eteenpäin aina tuotteen myyntiin saakka”.
Niin vähentää, mutta kun tilitysmenettelyssä samat kulut vähennetään myös puunhinnasta, on vähintään kaksoisperinnästä kysymys.
Avoimessa taloudessa meidän ainakin pitäisi elää, mutta aina on myös erehtymisen mahdollisuus. Pidän toimituskaupan laskutusmenettelyä avoimena ja todellisena, jota mielestäni pystykaupan tilitysmenettely ei ole.
En väitä etteikö mene oikein, mutta kannatan kuitenkin avointa puukauppaa. En välitä monopolista ja kartellista, kannatan puukauppaa metsänomistajan toimialana ja myös, että metsänomistajan toimiala voi menestyä ja jopa jk. voi yltää samaan. Myöskään verotuksen kanssa ei tule ongelmia. Tehdashinnasta on selkeät rajat, kuljetus ja siitä eteenpäin terminaaliin jää ostajan vastattavaksi.
Sitä vastoin tilitysmenettely on jäänyt epäselväksi. Sisältyykö siihen esim. kaksoislaskutusta. Tehdashinnasta vähennetään puunhankinnan kustannukset puunhinnasta ja toisaalta puunostaja pitää näitä kustannuksia omana kustannuksenaan ja vähentää omassa kirjanpidossaan, omassa verotuksessaan???
Onnittelut minunkin puolestani!
Eihän tähän liity mitään laskua hankintapuista yhtiölle. Puusta saatava hinta voi olla myös suurempi, mitä pystykaupasta saa, riippuu puuerästä. Tietenkin palvelujen kustannus huomioidaan puunhinnassa.
Tolopainen on ilmeiseti ei arvonlisäverovelvollinen.
Mehtäukko: En omista traktoria enkä muutakaan ajokalustoa. LV:n viestiin olen reakoinut mielestäni korruptioon monopoliin kartelliin, kauppamuotona pystykauppaan ja sen tyyppisiin asioihin.
Perinteinen hankintakauppa on myös toimituskauppaa. Mitä se sitten on, jos metsänomistajan toimialana pystykauppa korvataan toimituskauppana. Toimitetaan tienvarteen ja siirrytään tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn.
AJ: verottajan hankintatyön arvo ei liity tähän.