Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puustopääomilla metsiä on aina hoidettu ja hyvällä menestyksellä. Pilalle harsittuja kuitenkaan kaikki metsät eivät olleet, on niitä kuntoon hoidettu rauhoitettujakin. Tuskin näistä jää paljoa väiteltävää, kuten sanot, fakta kuitenkin on, että puustopääomilla sitä tulosta tehdään. (Hoitotavasta riippumatta)
Missä niitä Timpalla jk metsiä on? Tuskin on tulkittavissa, ainakaan omia ohjeistusta vastaan, kun ei riitä hyvän metsänhoidon ohjeetkaan. Välttäviä ja vajaatuottoisia metsiä (taimikot mukaan lukien), on valtakunnassa paljon. Ilmeiseti niitä pidetään jk metsinä, onhan laki muuttunut ja ovathan ne ikäänkuin nykyisen lain suositusten mukaisia. Ovat kuitenkin vajaatuottoisia ja siinä mielessä metsänhoidon harhaa. Vajaatuottoisilla metsillä ei tuloksiin päästä ja jos olisi olemassa Timpan kuvaamia harsinnalla tuottamattomiksi pilaamia metsiä (niitä on tänäkin päivänä paljon ja kuten aloituksessa kerrotaan). Onhan ne metsänhoidolla tuottavaksi saatava ja se onnistuu mainiosti myös jk metsänhoidon keinoin. Ei kuitenkaan valtamenetelmäksi, sitä ei ole myöskään jaksottainen metsänhoito. Väittäisin kuitenkin, että paljon on vielä metsänhoidossa vaihtoehtoja käyttämättä.
Hinta on kauppakirjassa ja sen jälkeen metsänomistajan puilla käydään uudet markkinat. Näitä on, on myös puunmyyjiä, jotka tekevät vain tienvarsi kauppaa.
Istuttamalla kuusta päästään hyviin tuloksiin, mutta ei kaikkialla metsänhoidossa, ei aina kuusellakaan. Jossain kerrottiin nuorista metsistä, joista 1.5 milj/ha on välttäviä tai vajaatuottoisia. Ilmeisesti kysymys oli jaksottaisen metsistä. Timppa väittää metsänhoidosta toisaalla: ”Puutaseen pieneminen vie Pukkalan systeemin aina miinukselle”. Väite ei kaikilta osiltaan pidä paikkaansa, sillä nimen omaan Pukkala/Arvometsä painottaa 2/3 osan puustopääomaa ja korjuun poistumaa 1/3 osaa, joka on kestävällä pohjalla. Metsänhoidossa epäonnistuminen tuottaa välttäviä ja vajaatuottoisia metsiä, mutta myös käsitys harvoista metsistä. Hakataan vajaatuottoisiksi, jopa lakirajoille, että se palvelisi jollain tavalla metsänhoitoa. Vajaatuottoinen metsä on aina vajaatuottoinen metsä ja jos sillä saadaan aikaiseksi esim. taimisto (joka usein on vajaatuottoinen), onhan metsänhoidolla hintansa.
Timppa se jaksaa yrittää, kustantaa metsänhoidon kustannukset kuvitteellisilla jk:n tuotoilla.
Se on valitettavaa, että tällaisilla Puukin ”laskentamalleilla” ja vastaavilla väittämillä hallitaan palstan metsänhoidosta käytävää keskustelua. Jk ei ole mikään ”reservaatti”, josta hyvitetään. Sillä myös tehdään tulosta ja lukuisat tutkimukset ovat sen osoittaneet.
Saahan sitä uskotella ”todellisista tuloeroista”, taidat uskotella lähinnä itsellesi. Hyvinkin 100 vuoden kierrolla tavan metsissä 50 vuotta antaa lähinnä nolla tulosta ja hoidon kulut siihen päälle. Se on aivan sama mistä vähennät, kun vakiintuneissa jk metsissä samaan aikaan sitä vähennettävää ei ole.
Voihan se olla, että vakiintuneisiin jk metsiin on syytä tehdä laskemat. Tuottaa heti ja ei mene jaksottaisen hyväksi. Jaksottainen jää takamatkalle ja sinne jää, kun arvopuun kasvattamisesta on kysymys ja kun suunnilleen saman suuruisilla puustopääomilla (2/3 osaa) puuta kasvatetaan. Jk:n tuotto jatkuu yli kiertoajan ja väittämiä ovat AJ: ”En usko että jatkuvassa vaihtoehdossa edes on jatkuvuutta sitä kiertoajan mittaista aikaa, vaan paljon vähemmän ajan”.
Onhan puulla kysyntää, näkyykö kaikki edes tilastoissa? Ei malta olla puuttumatta. AJ, hyvä kysymys? (”Tämä ei tietenkään koske ostajien välistä laillista puukauppaa eli puuerien myyntiä ja vaihtoa”.) Mikä sitten on laillista? Yleensä omistusoikeus siirtyy kaadettaessa ja yhtiöiden/toimijoiden (tiimit?) välinen kauppa jatkuu siitä. Varastaminen on kiellettyä, niin väittäisin myös, jos puilla käytävä kauppaa käydään muussa tarkoituksessa. Läpinäkysyys puuttuu ja kaupan ehdot voivat muuttua. Katkonta, puumäärät, puutavaralajit, vastaanottajat, laadunvalvonta jne. ja hinnat tietenkin? Näitä on, todelliselle ostajalle läpinäkyvyys on taattua.
Se on Valtion kassa vähän kuin metsien tuotto – jäännöserä, josta on riittänyt otettavaa. Nyt pitäisi hieman himmailla, että saataisiin lisää hyvää ja uutta tuottoa. Näkisi mieluummin viennin edistämismatkoja kuin massaturismia. Turismi toki, ainakin suomalaisten osalta on hiipumaan päin. Hiipumaan päin on myös puujalka, joka on tuottanut paljon hyvää yhteiskuntaan. Vieläkö tuolta riittäisi matkailuun tai vaikka maksatukseen luukulta.