Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,860)
  • Jovain Jovain

    Sen verran Konsta olet jk laskelmiesi puustopääomista kertonut, että ovat alle optimiarvojen. Kerrot elpymisen olevan hidasta ja tulosta ei synny. Jaksottaisen harvennustaulukot ovat tutkimuksen optimoimat ja jaksottaisen kasvatushakkuissa tavoitellaan kolmanneksen poistumia. Vaikeuksia näillä arvoilla ei ole ja siihen samaan pitäisi pystyä myös jk metsänhoidossa. Jos olet käyttänyt laskelmissasi jk suositusten mukaisia arvoja, tulos on ymmärrettävä. Taimistot jäävät usein saamatta ja siitä näkökulmasta katsottuna myös jaksottaisen metsät uusiutuvat ja taimettuvat. Luonto kyllä hoitaa tehtävän ja kannattaako jk metänhoidossa lukkiutua pakkokeinoihin, kun paljon laajemmasta asiasta on kysymys.

    Jovain Jovain

    Ei korjattavaa, nyt on mentävä.

    Jovain Jovain

    Poistuma 16 vuodessa 240 mottia umpimetsään, on yli puolet tai 2/3 osaa puustopääomasta. Huonot on kokemukset ja isot menetykset. Metsät eivät kestä näin äkkimuutoksia. Varsinkaan kuusikot isoille muutoksille.

    Jovain Jovain

    Ukon kynästä: Paraskin metsänhoidon asiantuntija. Kerroit aikanaan muokatusta uudistettavasta aukosta (kummusta) ja yhdestä siementävästä rauduskoivusta kummussa. Eikö tuottanut tulosta, vai oliko kokemus niin huono, että riittää kommentoitavaa vuosikymmeniksi eteenpäin?

    Jovain Jovain

    ”Ei juurikaan löydy hakkaajia ja ostajia”, sehän on selvä haitta ja rajoittaa hoitomuodon yleistymistä. Miten olisi alunpitäen ollut jatkaa metsän kasvatusta. Siihen tuskin laki olisi taipunut, mutta myyntituotto olisi säilynyt ja metsän kasvatusta vähillä kustannuksilla olisi voitu jatkaa. Nyt pitkäaikaiset hoitokerrat ja 02/03 metsät, kylläkin tuetut, mutta myyntituloa ei juurikaan ole ollut. Laki sallii nyt oikopolkujen käytön, mutta kovin hitaasti on lähtenyt liikkeelle.

    Jovain Jovain

    Sen verran metsänhoidosta ja puukaupasta ymmärrän, että on turha olemattomilla verukkeilla metsänhoidon paremmuutta lähteä ratkomaan. Optimituotossa ja hyvässä hoidossa olevat jk metsät tuottavat myös. Puuta tulee tasaiseen tahtiin, hyvässä hintaluokassa ja alemmilla kustannuksilla. Voidaan toki erilaisista lähtökohdista todistella jotain, mutta ovatko uskottavia? Tuskin kuitenkaan metsänhoidon paremmuutta kannattaa lähteä ratkomaan?

    Jovain Jovain

    Miltään taholta ei ole esitetty tai vaadittu jaksollisen metsänhoidon kieltämistä. Väitetään kuitenkin jatkuvan kasvatuksen olevan harhaluulojen tuotosta. Väitetään päätöksen teon toteutuvan oikean tiedon sijaan harhaluulojen pohjalta. Onhan tämä aikamoista metsänhoidon manipulointia. Kuin sekin, että Konsta tarvitsee laskelmissaan avovaiheen tuotot aloitukseen että lopetukseen. Ei muuten pärjää Kujalan laskelmille.   Kujalan mallin mukaista metsänhoitoa on toteutettu julkilausumasta lähtien ja vain poikkeustapauksissa, kun metsä on osoittanut hiipumisen merkkejä, on avohakattu ja viljelty.

    Jovain Jovain

    Omiapa ovat laskelmanne ja valitettavan harhaan johtavia.

    Jovain Jovain

    Kujalan laskelmat eivät ole tarkoitushakuisia, vaan metsänkasvatusta optimituotoilla parhaimmillaan. Tuplaa pienemmillä pääomilla tai puoleen tai 2/3 osan poistoilla vastaavaan ei ole mahdollista päästä. Vajaatuotoiset metsät eivät tuota ja alemman tuoton laskelmilla tuskin kannattaa metsänhoidon paremmuutta todistella.

    Jovain Jovain

    Voi olla, että tutkimus Arvometsä Pukkala/Kujala, laskevat tuplapääomilla ja kolmanneksen poistoilla. Niillä päästään jo optimitulokseen ja korjuukertoihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,860)