Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin tulee sopimusta, yksin jo siitä syystä, että edelleen puunmyyjä korjuun kustannusten maksajana kiistetään. Puukaupassa yhteistoiminta puunostajan kanssa on paikallaan. On monesta muustakin syystä, ei vaan katkonnan tai työnjohto-oikeuden osalta.
Mistähän syystä yhtiöt investoivat tehdaslaitostensa pitkiin lajittelulinjastoihin. Ettei vaan tehtaalle tulevan puutavaran ja puutavaralajien lajittelua ja katkontaa varten.
Sanoisin, että runkokauppa on hyvä vaihtoehto, siinä jää monet huolet pois ja toimii, kuten Wersolla ja Koskitukilla. Tarvitseeko puukaupassa myyjän kannalta eritellä tai lajitella mitään, sillä ostajalla on jakeet kaikelle. Läpihinta puulle ja kokonaistilavuus riittää. Ainahan kauppaan voi liittää ehtoja, mutta onko se tarpeen, jos vähempiarvoinen puu kaikki menee, joka on kauppatavan tarkoituskin.
Tuosta työjohto-oikeudesta, se on myös puunmyyjällä ja toteutuu yhteistoiminnassa ostajan kanssa. Nykyisin toteutettavassa pystykaupassa sitä ei ole.
Puuki: On puunostajia jotka suostuvat, korjuun pystykaupassakin saa laskulle ja se on vähennyskelpoinen omassa verotuksessa.
Jees, tuli laskuvirhe, tottakai se korjuun alvi on korjuun laskusta 58oo eurosta, eli jotain 1125,20 euroa. Pidän edelleen vähennyksiä merkittävänä ja puualvi on vähennysten jälkeen läpimenoerä.
Koville ottaa tuo mehtäukon trauma metsänomistajia ja Mhy:tä kohtaan. Pihkatappi: Katkonta ei jousta muutoin, kuin ostajan yksipuolisella sopimuksella, niin kuin katkontakiista osoittaa.
Suorittava porras: Tuo AJ:n toteama 5 %, oma hankinta voi olla ja onkin sitä väittämääsi huonoa sopeutumaa ja junasta jäänyttä. Sitä pidetäänkin kaikesta haukkumisesta huolimatta ”voimissaan”, sillä teollisuus turvaa oman asemansa ja pitää metsänomistajien puutoimitukset edes jollain tavalla voimissaan ja omassa ”loosissaan”. Eli turvataan teollisuuden valta-asema pystykaupassa ja se, että metsänomistajat eivät pääse puuntoimittajaksi pystykaupassa.
Tuo pystykaupan korjuu laskulle, ei muuta millään tavalla logistiikan toimintaa, aikataulutusta tai muuta. On vain menettelytavan muutos korjuun laskutuksen osalta.
Visakallo, en lähde avaamaan verotusta, vaikka se laskutuksen menettelytavan muutoksen kautta tulee osapuolille julkiseksi. Esimerkkinä tuo korjuun lasku 29 % mukaan tekee esim. 20 000 euron puukauppatilistä 5800 euroa ja korjuun alvi 24 % mukaan 4800 euroa.
Ei ole mikään salaisuus Umpin katkonta, niitä kasoja on kyllä katseltu jo vuosikymmeniä. On muitakin puutavarayhtiöitä, jopa sahoja samaan toimintaan.
Tuo mehtäukon ”storakate” ihmetyttää, eikö metsänomistajalla ja Mhy:llä ole enää asiaa omaan metsäänsä. Sitä luokkaa alkaa olla puuttuminen.
Mikä parku nousee, jos poiketaan klusterin perinteisistä toimintatavoista. Syy ja seuraus-suhteet eivät tunnu olevan hallussa ja tilaa uuden kehittämiselle ei ole. Onko se pois mehtäukolta ja edustamaltaan puutavarayhtiöltä?
Mehtäukko ei huomaa sitä, että metsänomistajalla ja Mhy:llä on tarpeensa päästä savotoille, siinä kuin metsäosastoillakin.
Onhan tuo trollaaminen aika häikäilemätöntä toimintaa, joka hyvin sopii vasemmistosiivelle, metsänomistajien ja yhteiskunnan hyväksi käytölle. Myönnetään kuitenkin, että onhan teollisuus siihen vähän rahaakin käyttänyt.
Siis vähän käyttänyt. Joopa joo. Vaikuttaakohan tuo puunhintaan tai puuntuottajan mahdollisuuksiin toimia puuntoimittajana. Tottahan se vaikuttaa ja suorastaan rajoittaa.
Pystykauppa kehitettiin aikanaan toimituskaupan rinnalle niitä metsänomistajia varten, joilla ei syystä tai toisesta ollut mahdollisuutta toimia puuntoimittajina. Korjuu sovittiin teollisuuden hoidettavaksi ja kauppatavaksi pystykauppa, joka järjestelmä on sitten muodostunut valtamenetelmäksi. On huono menetelmä siinä mielessä, että sulkee metsänomistajat puuntoimittajana pystykaupan ulkopuolelle. On tuonut teollisuuden isännäksi ”meittin” metsään.
Mutta ei kuitenkaan meittin metsään. Voiko tuon syyn paremminkaan kuvata, mitä esim. jees ja mehtäukko vastenmielisyyttään osoittavat. Siihen ei muuta voi sanoa, kuin että juna meni jo ja paluuta ei ole. Ei tullut puun toimituskauppoja meittin metsään.
Visakallo kuin myös, niihin asiallisiin vastauksiin palaute on usein epäasiallista. Kolmen euron suutareista, hallan tekijöistä ei todellakaan ole puutetta. Mutta eihän tässä muuten olisi mitään järkeä. On ymmärrettävä palstan trollaaminen, etuuksien puolustaminen ja etupiirit, jotka sitä tekevät. Heti, jos joku uskaltaa eriävän mielipiteen esittää, ollaan kimpussa. Valitettavasti menee metsänomistajien kustannuksella ja harvassa ovat ne eriävän mielipiteen esittäjät, jotka uskaltavat sen tehdä.
Se on totta, että metsänomistajat ovat kuseksineet omille kintuilleen ja ovat luovuttaneet korjuun ”bisnetin” liian helposti kilpailijalle.
Puuki: Kysymys oli pystykaupasta ja sen korjuulaskun vähentämisestä verotuksessa ja sen saman laskun alvin vähentämisestä verotuksessa.
Esimerkin mukainen korjuun lasku on edelleen 29 % puutilistä ja korjuun alvi on 24 %. Mitä tekemistä näillä on teidän puunhintalaskelmien kanssa ja onhan tuo vähennys itse kunkin laskettavissa esimerkin valossa euroina ja on aivan muuta, kuin tarjoamanne puun hintaero 3,6 euroa tai 2.6 euroa nettona. Esimerkin mukainen vähennys on edelleen 29 % puutilistä ja korjuun alvi 24 % puualveista. Näillä mennään.
Saatte huutaa hallelujaa niin kauan kun huudattaa ja tuo isännätön raha on edelleen olemassa. Siellä se on pystykaupan korjuutileillä.
Höpö höpö, ei voi muuta sanoa kuin tyhmyys tiivistyy. En lähtisi verottajan kanssa väittelemään asiasta, josta ei tunnu olevan käsitystä. Tässähän on kysymys vain metsätalouden veroilmoituksesta ja alvien osalta arvonlisäveroilmoituksesta. Tilitoimistoko teidän veroilmoitukset täyttää?
Voi voi ja höpö höpö. Tällä hetkellä pystykaupassa alvin palautus jää puunmyyjältä saamatta, koska sieltä ei tule sitä vähennettävää laskuakaan. Näin siitäkin huolimatta, vaikka yhtiö maksaa urakoitsijalle puunmyyjältä pidättämällään rahalla ja tekee vähennyksen sitten omassa kirjanpidossaan. Vähennys kuuluu maksajalle, eli puunmyyjälle.