Käyttäjän jumpe kirjoittamat vastaukset
-
Haaveilijoiden kannattaa lukea tämä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/e1967f85-6e9f-4368-a033-ec0b506ae1d7
Istuttaminen on varmin ja nopein tapa saada metsään uusia puita kaadettujen puiden tilalle.
Koko ajan tälläkin palstalla unohtuu se, että metsäpuiden jalostus on jatkuvasti kehittyvä ala. Etelä-Suomen olosuhteisiin on saatavana nykyään männyn ja kuusen 1,5 sukupolven alkuperiä, jotka kasvavat tilavuutta 25-30% paremmin kuin metsikköalkuperä. Koivulla ero on vieläkin suurempi. Ns jatkuvassa kasvatuksessa ei ole tapahtunut mitään vastaavaa kehitystä vuoden 2014 lakimuutoksen jälkeen. Ylen juttuun ei haastateltu ketään Luken asiantuntijaa, joka olisi voinut valaista asiaa suurelle yleisölle ja kertoa samalla mitkä ovat jalostuksen mahdollisuudet tulevaisuuden lämpenevässä ilmastossa. Sen sijaan Anna Polo haastatteli ”pioneeri” Timo Pukkalaa, joka epäili ammattitaidon puutetta syyksi sille, ettei jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdä enemmän.
Metsäkeskus järjestää ”Sorkkia sekametsissä”-hankkeen maastotilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tässä linkki Etelä-Suomen tilaisuuteen Hausjärvelle:
Esillä on myös Tricon levitys droonilla. Ongelma tässä on mm se, että drooni aiheuttaa voimakkaan ilmavirtauksen ylhäältä alas, jolloin torjunta-aine leviää varvikkoon/ heinikkoon taimen ympärille eikä juurikaan latvaan, joka olisi tärkein kohde. Nähtäväksi jää tuleeko tästä projektista koskaan mitään.
Viuhkasuutin kannattaa asentaa niin, että suuttimen lovi on samansuuntainen taimen rungon kanssa, kun käden ojentaa. Lisäksi olen vaihtanut Solo-reppuruiskuuni metrin mittaisen suutinputken vakiona olleen 0,5 metrin sijaan, jolloin ulottuvuus paranee hieman.
Jatkuvan kasvatuksen vitsaus on myös lisääntyminen sukulaisten kesken, josta aiheutuu ns sukurasitusta. Varminta tulevaisuuden kannalta on tuoda metsään uusia geenejä istuttamalla tai kylvämällä naapurimaakuntien parhaiden yksilöiden jälkeläisiä eli käyttämällä jalostettua ainesta.
Minulla on yksi noin kahden hehtaarin mänty-kuusitaimikko, jossa emo ja vasa viihtyivät viime kevättalvella. Jälkiä oli ristiinrastiin ja makuupaikkoja monin paikoin. Taimikon kaikki mäntyjen latvat olin syksyllä ruiskuttanut Tricolla, joten latvat säästyivät syönniltä, mutta latvojen alapuoliset käsittelettömät oksien kärjet olivat maistuneet hyvin. Samoin pääosa suojaamattomista koivuista koki kohtalonsa.
Näin MT 13.8.2026:
Hirvivahinkojen torjuntaan oli varattu tänä vuonna valtion budjetissa 3,8 miljoonaa euroa. Raha jaetaan viiden osa-alueen kesken. ”Arvioitu käyttö on vahinkojen korvauksiin 1,7 miljoonaa euroa, vahinkojen estämistoimenpiteisiin 500 000, hirvieläinkantojen seurantaan ja tutkimukseen 700 000, riistavahinkorekisteriin ja riistavahingon palveluun 400 000, ja hirvieläinkantojen hoitoon 500 000”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön neuvotteleva virkamies Jussi Laanikari budjetin jakautumisesta. MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskisen mukaan vahinkojen korvauksiin ei mene todellisuudessa kuin noin miljoona.
Onhan se kumma, jos Tricon hintatukeen ei saada lisää rahaa!
Liitureiden suojelusta aiheutuva taloudellinen menetys olisi pitänyt korvata maanomistajalle. Mikä rikoshyöty? Maanomistaja on myynyt omistamiaan puita.