Käyttäjän Juniperus kirjoittamat vastaukset
-
Näillä näkymillä haapa on puu jota ei kannata metsässään kasvattaa.
Menee herkulliseksi sekamelskaksi kun on pino ja kiintomittoja sekä alvillisia ja alvittomia hintoja sekaisin, kirjoittaa Korpituvan Taneli . Klapikauppa muuttui joku aika sitten myös herkulliseksi sekamelskaksi, kun alettiin myymään klapeja irtokuutioina (=ennen pinokuutioina).Hinta pysyi kuitenkin suunnilleen samana, eli pinokuution hintana. Moni klapin ostaja ei tajunnut hinnanmuutosta ja eikä tajua vieläkään. Tosiasiahan on että irtokuutio on 0,614 pinokuutioo.
Kiitän toivotuksista ja toivon samoin muillekkin. On ollut mielenkiintoisia keskusteluja. Vietetään vatsaystävällistä joulua, niin on miellyttävämpää aloittaa Uutta Vuotta.
Kerron myös kokemuksiani metsään.fi-palvelusta.
Omistan muutaman metsätilan joihin olen metsäammattilaisena tehnyt itse metsätaloussuunnitelmat yli 30-vuoden ajan,viimeisen 10-vuotissuunnitelman tehin 2 vuotta sitten. Metsään.fi-tietoihin olen melko tyytyväinen. Vertailin omia ja metsään.fi-tietoja esim. 72 ha tilaltani. Kokonaiskuutiomäärä metsään.fi-tiedostossa oli noin 8000 m3 ja omassa suunnitelmassani oli 43 m3 enemmän. Ei välttämättä tarvita muita suunnitelmia kuin metsään.fi. Virheitäkin on, mutta ne selviää oikein hyvin kun käy metsässä ja korjaa ne tarvittaessa.
Jatkossa tulee vuosittain varmaankin tiedot tarkentumaan. Päivityksestä ei vielä juurikaan kokemuksia. Hieman pisti miettimään metsään.fi-tiedostossa tulot tai menot-kohdassa olevat neulaset tai lehdet ? Myös tietojen asettelussa tiedostossa olisi kehittämisen kohde.
Lauri Vaaran kirjoituksissa tosiasioitakin. Maatalouden koneista monet käyttämättöminä suuren osan vuotta.
Puimurin ja metsäkoneen yhdistelmän keksijälle riittäisi töitä.
Olen korpituvan Tanelin kanssa samaa mieltä susiasioissa.
Meillähän on monilla ihmisillä kodeissaan susikoiria jos jonkun
tulee niitä ikävä, niin sinne vain niitä silittelemään.Niissäkin on paljon
vihaisia yksilöitä.Myös meilläkin päin on runsaasti Laukonpeuroja (= valkohäntäpeura ei
valkohäntäkauris kuten jotkut yrittävät sitä kutsua). Niiden tohot tai-
mistoissani ovat olleet lähinnä istutustaimille laitettujen merkkikeppien
nostelemista = kaatamista. Näinollen myöhempi taimien ruohosstus
on ollut aikavampaa. Laukonpeura on erittäin utelias ja leikkikäs, se
leikkii niillä taimien merkkikepeillä.
Koivun taimia se voi joskus vahingoittaa. Se makoilee myös usein
pitkässä ruohikossa ja lamaa näinollen taimia tukahduttavaa ruohik-
koa ,ei juurikaan lamaa taimia.
Sensijaan Laukonpeura löytää metsistä yksittäisetkin niinipuut
(lehmukset) ja käy ne joka vuosi sarvillaan kuorimassa.
Liian suuriksi niiden määrä on jo kasvanut, esim. vuosi sitten aje-
lin traktorillani metsäpalstalleni ja matkalla sinne katselin peltoauke-
aman vasemmalle puolen tietä olevaa peuralaumaa ja aloin laskea nii-
tä. Oli 25. Vilkaisin myös oikealla puolen tietä olevia peltoja, sielläkin oli 25. Siis yhteensä 50 Laukonpeuraa.
Maataloudelle ko peurat aiheuttavat vahinkoja.Eräs lääkäri neuvoi minulle hieromaan hirvikärpäsen puremiin hunajaa,
mutta en huomannut parantavaa vaikutusta.
Sensijaan monia vuosia sitten Venäjältä tuomani käärmesalva on ol-
lut parasta lääkettä niihin.Kun kesskustellaan maastoliikennelain uudistamisesta ja maasto-
reittien tarpeellisuudesta, niin tähän keskusteluun ei pidä sekoittaa
välttämättömiä työkoneita metsissä ym. töissä.
On hyväksyttävä mönkijät ja moottorikelkatkin metsissä kulkeviksi.
Hevosmiehiä ei ole enään tarpeeksi
Moottorikäyttöiset metsäkoneet ajelevat samoilla reiteillän.5-10
vuoden välein työajoina ja maanomistajan luvalla, ei huvikseen.
Nyt mahdollisesti uudistettavassa maastoliikennelaissa on kysy-
mys ihmisten vapaa-ajan huviajelusta ja ehkäpä vielä luvatta toisten
mailla tarpeetonta ja luontoa saastuttavaa ja häiritsevää huviajelua.
Jos maastoliikennereitit perustetaan pakkolunastuksin maastoon,
niin on kyse yksityisomaisuuden väkisin käyttöönotosta.
Lakiin pitää laittaa sellainen selkeä pykälä, että jos maanomista-
jalta ei saada reitille lupaa, reittiä ei hänen maalleen saa perustaaa.
Kelkkailijat/mönkijät voivat omille mailleen tehdä reittejään ja tois-
tenkin maille, jos saavat niihin maanomistajien luvat.