Savon Sanomien la 25.3 pääkirjoituksesta poimittua: ”110 miljoonan kuution vuotuinen kasvu kestää jopa 89 miljoonan kuution vuotuisen vähennyksen. Tämän yksinkertaisen matematiikan nojalla tutkijoiden lausuma on väärässä.”

Eli Savon Sanomien pääkirjoitustoimittaja väittelee tällä huikealla faktallaan suohon nämä 68 professoria, dosenttia ja tutkijaa, jotka ovat kuitenkin hitusen perehtyneet asioihin.

Suureen yleisöön ja näköjään näihin pääkirjoitustoimittajiin uppoaa metsäteollisuuden lobbaus. Tämä biotalouden lobbaus läikkyy jo vähän yli. Bongatkaapa mediasta seuraavia fraaseja, kun aiheena ovat metsät, metsätalous, biotalous. Siellä toistuu mm.

”Suomessa on enemmän metsiä ja puuta kuin koskaan”

”Suomessa metsien kasvu on X mottia ja hakkuumahdollisuuksia voidaan nostaa X mottiin”

”Kestävä metsätalous”

”Suomen metsät ovat monimuotoisempia kuin koskaan”

jne.

Eli metsätaloutta vähän tai ei ollenkaan tunteville nämä mukavat faktat uppoaa, ja biotalouden brändi saadaan kiiltäväksi. Vaikka todellisuudessa tämä ”biotalous” on sellunkeittoa, vanhoista metsistä ja puista tehdään lyhytikäisiä tuotteita, mahdollisesti ilmastonmuutosta kiihdyttäen ja luonnon monimuotoisuutta köyhdyttäen.

Onko metsien kasvu ja hakkuumahdollisuudet suoraan verrannollisia? Eikö tuo paljon julistettu kasvu ole taimikoissa ja nuorissa metsissä, joissa ei ole hakkumahdollisuuksia pitkään aikaan. Vaikka metsien käsittelyn kiertoaika laitettaisiin 50-vuoteen, niin silti sieltä taimikosta ei vain löydy sitä hakattavaa.

Pitäisikö näiden kasvulukujen sijaan kertoa lukuja, paljonko on kuutioita uudistuskypsissä ja seuraavien vuosien aikana uudistuskypsiksi kasvavissa metsissä. Sieltä niitä motteja voidaan nipsaista, mutta kuinka paljon. Mistäpä löytyy tuollaista tietoa? Paljonko voidaan hakata, että myös seuraavana vuonna olisi hakattavaa. Ja sitä seuraavana, jne.

Tämä ”kestävä metsätalous” on todellisuudessa sitä, että hakataan niin paljon kuin irtoaa, mutta ei yhtään enempää. Bisneksen tulee olla kestävää, rahavirta tulee olla maksimoitua. Seuraavalle sukupolvelle jätetään jälkeen vain taimikot, eikä hakkuumahdollisuuksia, kuten kestävässä metsätaloudessa tulisi olla.

Sokeakin näkee otsallaan, että Pohjoinen-Suomi on yhtä aukkoa ja taimikkoa. Nämä toistelut, että Suomessa on metsää enemmän kuin koskaan ovat harhaanjohtavia. 70-luvulla metsäalaa oli varmasti enemmän, mutta metsät oli vanhoja harsittuja lähes luonnontilaisia metsiä, joissa ei toki varmasti ollut kasvua 5 mottia hehtaarille. Metsätieverkkokin on nielaissut alleen valtavan hehtaarimäärän, mikä silloin 70-luvulla oli metsää.