Käyttäjän Kitsas kirjoittamat vastaukset
-
Lukaisin Hesarista Annelin kohteliaan ja perustellun sanallisen miekkailun ja täytyy todeta tuon T A:n olevan oman susien suojelu-uskonnon äärikannattaja. Ääriainesta.
Syyttää Essayahia susilaista pelkästään – ikäänkuin asialla ei olisi ollut hyvin selkeä eduskunnan tuki.
Tuo on se luotettavin tapa. Mitä maksaa dna-analyysi, toimituskulut?
Jonkun pitäsi kuitenkin niitä susia jälkiä jätöksille saakka ja mihin hintaan?
Näinhän se on. Jos liikaa laskee, niin mikään kannata. Klapikauppaa olen miettinyt myös, mutta eipä noita havupuiden klapeja kilvan taida kukaan haluta. Alueellani on sillä saralla jo monta toimijaa, joten hintojen polkemisella pitäisi markkinoille yrittää ja siihen ei taida leipätöissä käyvän aikakaan riittää.
Tulee siinä samalla tehtyä muutakin siivoilua ja valikoitua harvennusta. Ja ennen kaikkea – oma kunto kohenee samalla kun teollisuus saa polkuhintaista raaka-ainetta pienen nyssäkän.
Perko arvostelee Nostokoukun viekkaasti kopioimaa luonnehdintaa, joka on arvostelun aloittaneen itsensä kirjoittama..
Noihin petoyhdyshenkilöihin sen verran, että tunnen jonkun sellaisen ja en heidän kyllä tiedä lukuja vääristelevän – joku näistä vapaaehtoistyöntekijöistä sitäkin voi tehdä. On toki selvää, että arviot on arvioita. Oma otaksuma on, että totuus löytyy Luken ja näiden epäkelvoiksi määriteltyjen suurpetoyhdyshenkilöiden arvioiden välistä. Onko jollakulla tiedossa luotettavampi ja yhtä kustannustehokas taho tai menetelmä määrän arviointiin?
Sain kohdalleni minimaalisen myrskytuhon 35 vuotiaaseen kasvatusmetsään ja sen laidalla jokunen oikea puukin kaatui – kaikkineen ehkä 30-40 runkoa. Niiden katkonta on puolivälissä ja huilipäivän ratoksi mietin, että kun ennakkoon on jo tiedossa, että jompi kumpi menee ilmaiseksi – työ tai puuaines, niin päätin kysyä tekoälyltä, että kannattaako?
Vastaus on seuraava.
<h3>Johtopäätös</h3>- Tuntipalkkasi jää hyvin matalaksi (parhaimmillaankin ~8 €/h ilman omaa työn arvoa).
- Konetyötuntipalkka on ~32 €/h, mikä on kohtuullinen, mutta ei kattaisi moottorisahatyön kustannuksia.
- Taloudellinen kannattavuus on heikko, jos lasketaan vain rahallinen hyöty. Itsehakkuu voi kuitenkin olla järkevää, jos pidät työstä tai haluat siivota metsäsi.
Kyllä se on luonnonsuojeluporukan kerrostaloissa asuvalla petosiivellä iso osuus uuden lainsäädäntömme lähes puhtaaseen läpimenoon, he kun ovat valitussysteeminsä kehittäneet ja toppuuttaneet kaikki mahdolliset susiluvat monen vuoden ajalta. Ei tuon totaalitorppauksen jälkeen voi enää odottaakaan lainlaatijalta laajasti hartaudella keskustelevaa lainsäädäntövalmistelua. Susisiipi on toimintamallin lainlaatijoille näyttänyt. Sitä saa mitä tilaa.
Luultavasti valtio jatkossa säästää susivahinkokorvauksista isot summat.
Jos 50 miljoonaa kuulostaa pieneltä, niin suosittelen katsomaan velkakello.fi sivustoa hetkisen. Sitä katsoessa voi jopa juolahtaa mielessä ajatus, että kulujamme pitäisi leikata. 200 miljoonaa on nelinkertainen summa, josta voisi puolet leikata kantaa pienentämällä. Ja kyllä, harrastan metsänhoitoa ja hirvenmetsästystä.
Numpin esimerkkitapauksessa näyttää olleen tähdet oikeassa asennossa. Minulla taas on sellainen tarina, että partio yritti pari vuotta sitten saada päätösoikeudellista päivystäjää kiinni siinä onnistumatta. Liekkö vuorokausi tuhrattu aikaa – taisi partion työvuoro pyöriä susiasian kanssa. Jos päivystävä komisaario tekee päätöksen, niin tuntikaupalla sen kirjaamiseen kaikkineen menee aikaa. Mitään päätöstä ei maassamme viranomainen tee suullisesti – kaikesta pitää tehdä dokumentointi, joka kestää päivänvalon.
Haja-asutusalueella vähenee harrastusmahdollisuudet ja se edesauttaa maaseudun tyhjentymistä. Näin saadaan ihmiset kaupunkeihin, kuten tarkoitus taitaa ollakin.
Onko Numpilla tiedossa millainen prosessi yleensä edeltää karkotuspäätöstä? Se ei tapahdu käden käänteessä, eikä sillä silti saavuteta mitään.
Nykyisen kaltainen toimimaton järjestelmä aikaansaa kielteisen kuvan susien puolustajista. Puolustajat kategorioidaan tiettyyn ryhmään ja vastakkainasettelu voimistuu entisestään.
Viime vuosituhannen loppupuolella eläessämme aika harva meistä tunsi elämämme ja eilinympäristömme olevan vajavainen vaikka maassamme oli susia tusinan verran. Nyt kun niitä on 500, tuntuu, että monelle kerrostaloasukkaalle olisi katastrofi, jos susikantaa leikattaisiin viidenneksellä.
Ennen kaikki oli paremmin – tai ainakin susitilanne.
Suomella on vielä liikaa rahaa käytettävissä tällaiseen turhuuteen.
Jos kaikki susista ja suurpedoista aiheutuvat kustannukset laskettaisiin yhteen, niin siitä saattaisi tulla liki 50milj. eur. summa. Yhtenä esimerkkinä poliisien ”karkotus”-tehtävät, joissa jätetään murtovarkaat ja muut nistit ryöstelemään veronmaksajia rauhassa ja partio ajelee huutamaan susilaumalle, että Hus tiehenne. Onko joku oikeasti sitä mieltä, että tässä menee poliisien työaika toteen? Oikeusasteissa kalliit tuomarit naputtelevat päätöksiä päivätolkulla. Aikuisten ihmisten työaikaa valuu hukkaa aika paljon.
Toivottavasti emme kuitenkaan koe uudelleen tilannetta, että rahaa haettaisiin ministereiden toimesta lakki kourassa kaukomailta asti 90-luvun alun tapaan. Jos näin kuitenkin käy, niin silloin aletaan jo etsimään säästöjä oikeistakin kohteista.
Anneli voi olla oikeilla jäljillä reviiriajatuksen kanssa? Yksi selitys ”entisen kaltaisiin – kasvamattomiiin” koiravahinkoihin voisi olla se, että nythän koiramiehet käytännössä ajelevat lumikelillä kartoittaen susia. Sellainen rinki, jossa susi on, jätetään metsästämättä. Lisäksi tieto susien kulloisestakin liikehdinnästä kulkee yli kuntarajojenkin. Kyllä näillä toimilla on vahinkoja ehkäisevä vaikutus. Autoiluahan siinä tulee koiranomistajille melkoinen määrä. Sulan maan aikaan on toki tarjolla vain näköhavainnot, joita ei enää monikaan jaksa suurpetoyhdyshenkiöille ilmoitella. Meidän alueella ei ole Trackeriin susihavaintoja juurikaan laitettu pitkiin aikoihin.