Käyttäjän kitsas kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 120)
  • kitsas

    On hieno juttu, että yrittäjät kokeilevat markkinoiden halukkuuden tällaiseen aukottomaan menetelmään.  Jospa reippaasti maksava asiakas saa makeammat yöunet jatkuvan kasvatuksen talossa, niin mikäs siinä.

    Siitähän voisi markkinaosasto teettää laskelmat, että jos 100m^2 torpan tekee jk puutavarasta, niin sillä saisi anteeksi talossa asuvan perheen 2:n joulun Thaimaan matkojen hiilijalanjäljet – aikamme anekauppaa. Idean saa vapaasti ottaa käyttöön, kitsas tarjoaa..

    Onhan tuo istutus sen verran työlästä heinäämisine raivaamisine jne, että mikäli jk puista saisi liki saman hinnan päätehakkuun kanssa, niin kyllä minulla valikoidut palat jatkuvaan kasvatukseen siirtyisivät. Sitä odotellessa.

    kitsas

    Tuossa edellä kirjoitettiin talvipuutavaran ja kesäpuutavaran samankaltaisuudesta. Olen kuullut sanotun, että kesken kasvukauden hakatussa puussa on homeille enempi ravinnetta hyödynnettäväksi ja siten esim. ulkoverhouslaudoitus ottaa helpommin nokihomeen (mustia pilkkuja) pintaansa. Pitänee selitys ravinteista paikkansta?

    Tämän viisauden sanoi Tikkurilan tekninen neuvonta jo kymmenen vuotta sitten, kun häneltä tivattiin syytä nokihomeeseen. Sanoi toki, että maalien lisäaineista on poistettu lyijy ympäristönsuojelullisten määräysten vuoksi. Tontin pienilmastolla on myös iso merkitys.

    kitsas

    Avaatko Visakallo hieman logiikkaa?

    Liittyykö se suurempaan tarjontaan vai siihen, että on pakko harventaa, oli hinta mikä hyvänsä?

    kitsas

    Mieluusti myisin puuni siten, että niissä olisi todenmukaiset hinnat, jos viimeisen viivan alle jäisi kuitenkin yhtä paljon. Suomalaisena veronmaksajana voi kuitenkin olla tyytyväinen, että tuo triio menestyy, mutta mutta.

    Entä onko tuo Suomen alhainen kuitupuun hinta  millainen osatekijä Venäjältä tuotavan kuidun hintatasoon? Voisiko sillä olla alentavaa vaikutusta ostohintaan?

    kitsas

    onko helpointa vain ostella hehtaareita, vetää niitä sileäksi nyt kun puusta vielä saa jotain, ja odotella sitten luontaisesti syntyvän 40-vuotiaan täystiheän kuitu- tai energiapuumetsän kehitystä.

    Tuohan se taitaisi kannattavin tapa olla, mutta kyllä me Suomalaiset kuitenkin tehdään, kuten meitä on kotopöydässä opetettu. Tee työs kunnolla. Siitä opista on vaikea päästä eroon – ainakin itsellä. Kun olen pari sarkaa ostanut ja tyhjiksi parturoinut, niin sinne on tiet ja ojat kuitenkin tullut tehtyä, vaikka ei taida tien investointi takaisin tulla koskaan..

     

    kitsas

    Voisi kuvitella, että satumaisten voittojen aikakautena sitä hyvää jaettais vähän jopa kuitupuun alkutuottajillekin, mutta saas nähä.

    Mutta odottakaapas, kun paperimiesten työehtosopimus on katkolla, niin sitten nähdään mallia miten korotukset taksoihin hoidetaan..

     

    kitsas

    Olisiko se Viron pikkutukkien kannattavuus sitä perua, että jos siellä ei ole niin pitkää ja merkittävää sellunkeittokulttuuria, niin siellä on näihin päiviin saakka yritetty käyttää tyynnemmin rungot?

    Eikös meilläkin ole takavuosina ~70-80 luvuilla ainakin  hankintana tehty esimerkiksi ”Egyptin parrua”? Olen muistaakseni itsekin muutaman pikkutukin viime vuosituhannen puolella ojalinjalta tainnut sahata.

    En tiedä millaiset markkinat nykyään on sen tyyppisille pikku kaliibereille olemassa? Voisi kuvitella, että triiolla ei ole intressiä supistaa selluraaka-aineen tulovirtaa isoon sahatuotantoon mahdollisesti heikommin sopivilla erikoiskaliibereilla. Pikkusahureilla voi olla enempi sellaisiin sopivat linjat.

    Upm ei tunnu ainakaan Ahlholman toiminta-alueelta sellaista pikkutukkia haluavan. Eikä sitä tarvitse ihmetelläkään näillä sellun hinnoilla. Kaikki kattilaan.

    Pohjanmaan ruotsinkieliseltä seudulta viedään tietääkseni Ruotsiin kuitua. Kait paikallinen MHY sitä organisoi. Sitä en tiedä, että millaisen hinnan saavat.

    kitsas

    Erikoista se on, että sellulla tehdään raha ja tukilla kilpaillaan.

    Täytyy vaan toivoa, että toteutuisi vielä pari kuituinvestointia, niin sen jälkeen luulisi jo kuidullekin aurinko paistavan.

    kitsas

    Kyllä kai mättäät muutamassa vuodessa niin laskeutuu, että taimi pystyy juuret oksain puolellekin ujuttaa. Ennen kuin tuuli tekee tuhojaan, on uskoakseni juuret jo samaa kaliiberia.

    Sitten vielä uusin ylempänä ketjussa olevaa kysymystäni, että onko teillä tuntumaa siihen, että jos MT moreenikumpareen laidan pienialaista suopursupohjaa mätästää, että pärjäiskö kuusi siinä laisinkaan?

    kitsas

    Sanokaas kokeneemmat, että miten kauan metsäojan kaivajalta menee parin hehtaarin mätästykseen?

    Uupeem taitaa velkoa 300+alv hehtaarilta, oli kaukana tai tien sivussa. Oma sarka on pari kilometriä ja perillä aukko MT pohjaa, jossa pinnan alla paikoin kiveä ja valtaosin moreenia – luulisin.

    Entä onko väliä, että kun tässä talvella hakattiin, niin jos sen mätästää vaikkapa nyt jo elokuussa ja ens keväänä istuttaa. Vai olisiko viisaampaa mätästää vasta ensi keväänä ennen istutusta? Pohja ei ole kovin rehevää ja heinä on ympäristössä pääosin puolimetristä lauhaa.

    Männyn pohjaa olis, mutta on niin hirveästi niitä suurimpia nisäkkäitämme, että ei oikein tohdi männylle laittaa.

    Niin ja sitten on pieni osa sellaista suopursupohjaa, niin siihen vissiin pitää väkisin panna mäntyä hirvienkin uhalla vai pärjäiskö kuusi kuitenkin?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 120)