Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,180)
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuo suolavesi on kyllä tehkas, mutta tappaa kaiken elollisen muutamaksi vuodeks ja paju on ensimmäinen, joka sieltä käsittelyn jälkeen nousee. Nykyisin on saatavissa ihan riittävästi mekaanisiakin keinoja pajulle, ei tarvita kemikaleja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jos palattais ketjun alkuperäiseen aiheeseen eli syötyjen taimien kohtaloon männyn taimikossa.

    Tuossa videossahan otettiin niin paljon mäntyä pois että samalla voisi toki vetää kaikki nurin kun se ei kuitenkaan enää ole männyntaimikko.

    Hirvi tosiaankin tulee syömään sitä samaa mäntyä uudelleen. Voihan tässä olla yksilölliset makuerot kysymyksessä. joku riistapuolen kaveri tosin esitti mielestäni uskottavamman teorian. Männyllä on syöntiä vastaan ihan omakin konsti eli karvasaineet, jotka on tarkoitettu ihan vain syöntisuojaksi. Elinvoimainen mänty tuottaa kuulemma enimmän tätä karvasainetta. kun hirvi sitten syö mäntyä, niin määnyn elinvoima heikkenee ja karvasaineetkin laimentuvat, joten uudet neulastupsut ovat entistä maukkaampia.

    Olen hiukan puuhastellut noiden männynlatvojen kanssa ja tulokset ovat yllättävän hyviä. Pelkkä kilpalatvojen katkonta ei paljon aikaa vie ja saattaa olla jo ihan riittävä apu. Olen myös kuitunauhojen kanssa sitonut valittuja latvoja pystyyn ja jopa onnistunutkin siinä, se vain on jo niin työlästä ettei siitä oikein ole konstiksi. Sitten kun mänty on yli kaksi metriä ei muuta konstia edes ole kuin huolehtia siitä että on vain yksi latva. Uskomattoman paljon puu oikoo itseään, kun sitä vähän avittaa.

    Ensiharvennuksen sellupuun ei ole niin väliä vaikka on vähän mutkiakin rungossa. Tuon videon toimenpidettä en tosiaankaan ymmärrä muuten kuin että ollaan uudelleen mätästämässä ja istuttamassa alue.

    Vielä niistä sarvenhankauspuista. Samoihin puihin palataan, niin kauan kun puu on elossa. Kun puu kuolee etsitään uusi uhri. Niinpä en ole poistanut sarvenhankauspuitakaan, kuin vasta kun on kuivamisen takia hylätty. Jostain kumman syystä niitä hankauspuita on viime vuosina ollut vähemmän, vaikka hirviä on niinkuin ennenkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Talvellakin toki voi raivata, jos kesällä ei kerkiä.

    Kaksi kertaa samana kesänä raivaus auttaa hyvinkin saman kuin ruiskutuksetkin. Juhannuksen tienoissa ensimmäinen raivaus ja piiskat pois ennen lehden kellastumista.

    Kun on pellosta kyse, voisi raivauksen tehdä traktorimurskallakin. Se repii ja rikkoo sopivasti raippoja, että haihdutus on mahdollisimman suurta, tehoaa paremmin kuin raivaussahan sahaus jälki.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Onko nyt kokonaan unohtunut että paju tottelee myös mekaanista raivausta.

    Erityisesti ruotsalaismalli, jossa raivataan kahdesti saman kesän aikana tehoaa hyvin.

    Pitää näköjään noita ruiskutuksiakin tehdä useampi, niin ettei sekään niin vähätöistä ole.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kummasta nyt olikaan kyse tervalepästä vai harmaalepästä?

    Jos haluaa tervaleppää istuttaa siinä mielessä että niistä tehdään joskus paneelia, niin voisi jopa ostaakkin taimet. Siirtoistutuskin voi onnistua, kun huolella tekee ja pienillä taimilla.

    Harmaaleppää jos haluaa näkösuojaksi tai polttopuu tarpeiksi, niin voihan niitä taimiakin siirrellä. Harmaaleppä lähtee kyllä kasvamaan niinkin että katkoo oksia isommasta lepästä ja tökkii niitä maahan. Jopa lehtisilmuttomat leppäkepitkin lähtevät kasvamaan kunhan on vain sopiva kostea paikka. Nämä oksaistutukset paras tehdä syksyllä tai sitten keväällä heti kun routa on sen verran sulanut että siihen oksan saa pystyyn. Tällä menetelmällä tulee kyllä herkästi lahovikoja, mutta jos ei olla sahapuuta kasvattamassa, niin hällä väliä.

    Terveisin Korpituvan Taneli

     

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Voi tätä laidasta toiseen soutamista!

    Ensin istutettiin kuusenkin maat männylle, kun olisi pitänyt vaihtaa männylle vain kuivat ja kuivahkot kankaat.

    Sitten alkoivat metsäammattilaiset höpöttää että pitää istuttaa hirvien takia männynkin maat kuuselle, niinkuin hirvituhot olisivat joku luonnonvoima, jolle ei voi mitään.

    Nyt sitten taas vouhkataan ettei enää yhtään istutus kuusta???

    Onko se niin vaikea rasti ymmärtää että metsässä on erilaisia kasvupaikkoja, erilaisille puille. Ei saa myöskään ummistaa silmiä siltä etteivät kaikki eri puulajeja uhkaavat tuhot ole ihan pelkästään luonnontuhoja, vaan niihin voidaan vaikuttaa, jos halua yhteiskunnasta löytyy.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Mitenkähän vihreitten puoluekokous ja sen pössyttelyt, johtuvat Ugrainan kriisistä???

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Turpeen uusiutumisesta toki voi olla jo montaakin mieltä, mutta että puukin olisi fossiilista? Eihän tuolle voisi kuin nauraa, mutta nauru jää lyhyeksi kun ottaa huomioon että toiset puhuvat puun fossiilisuudesta tosissaan.

    Kaiken hyvän päälle vielä maakaasua pidetään uusiutuvana. Eiköhän se maakaasu ole hyvinkin samoissa ikähaarukoissa kivihiilen kanssa.

    Kuivatulla kamelinlannallako Suomalaisten pitäisi jatkossa tupansa lämmittää?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuskimpa rautateillä nyt halkoihin siirrytään, mutta muuten polttopuun tarve voi kasvaa. Jos venäläisestä energiasta todella halutaan eroon, niin se vaikuttaa monesta suunnasta sähkön hintaan ja sähköautohömppä vielä puskee samaan suuntaan. Ensi talvena klapi on hinnoissaan, jos koskaan. Onneksi on vielä paljon sellaisia asuntoja joissa puun poltto, tavalla tai toisella on mahdollista.

    Jospa se varsinainen energiapuun ostokin siitä nousee edes nyt, onhan siitä energiapuusta hälätettykin kohta 40 vuotta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kesätapaamisessa ei ole kyse siitä että välttämättä pitää olla omia metsiä mitä esitellä. Ilmeisesti jokaisella palstalaisella kuitenkin se omakin läntti on, joten sen esittely on toki luonnollista. Aikanaan Pudasjärven tapaamisessa kukaan ei esitellyt omia tiluksiaan, mutta nähtävää oli silti. Siellä katselimme pääasiassa valtion metsiä, mutta myös yksityisten metsiä.

    Tapaamisessa tärkeintä on se että joku ottaa vastuulleen järjestää tapaaminen ja etsiä ympäristöstään kiinnostavat metsälliset kohteet ja majapaikat. Metsällisiä kohteita on jokaisen ympäristössä vaikka miten paljon, poislukien tietysti kehä kolmosen sisäpuoli.

    Itse en oikein ole siinä vireessä että rupeasin järjestämään, mahdollisesti kuitenkin osallistuisin, kun olen tähänkin asti kaikki tapaamiset kolunnut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,180)