Käyttäjän Kuokkija kirjoittamat vastaukset
-
MHY:tä voi kyllä käyttää kilpailutukseen, mutta on huomoitava pari asiaa.
On pyydettävä nähtäväksi myös ne puunostajien tarjoukset. Muuten todennäköisesti näyttävät sinulle vain sellaisen vertailun, jossa tarjoukset on laitettu paremmuusjärjestykseen MHY:n salaisen katkonta-aineiston perusteella. Eli smojen firmojen aiempien hakkuiden katkonta-aineiston perusteella. Sehän voi kuulostaa periaatteessa ihan hyvältä, mutta itse olen sen verran vainoharhainen, että vertailu minulta piilossa pidettävän tekijän perusteella alkaa heti närästämään.
Joku muu voinee vahvistaa, että käykö MHY yhä edelleen itsekin puukauppaa? Eli ostaa puuta metsänomistajilta, ja välittää sitä teollisuudelle? Jos käy, niin sitä suuremmalla syyllä kannattaa pyytää nähtäväksi myös ne alkuperäiset ostajien tarjoukset.
Petkeles pohti menikö 490:n kahvat pilalle uudessa mallissa. Mä ostin heinäkuussa uuden 490:sen vanhan mallin mustilla kahvoilla. En tiedä saako kauppiaat hankittua niitä vielä kummalla hyvänsä kahvalla, vai oliko kyseessä joku isompi varasto jonka jämiä myivät. Mutta saattaa siis olla vielä vanhaakin kahvaa tarjolla.
Suomen järvistä kalastetaan haukea noin 5 miljoonaa kiloa vuosittain. Jostain löytyi googlella sellainen määrä Luke:n tietona muutaman vuoden takaa. Se on valtava määrä, vaikka se on ollut aiemmin vielä enemmän. Ehkä niitä suurhaukia olisi enemmän, jos haukea kalastettaisiin vähemmän? Vaikka haukeakin monet hyljeksivät ruokakalana, niin särkikaloja vielä paljon enemmän.
Yellowstonesta on pyörinyt netissä ”Disney-henkisiä” hehkutuksia siitä, kuinka sudet korjasivat kaiken paremmaksi. Ihan purematta sitäkään väitettä ei kannata kokonaan niellä. Voihan se olla, että sudet estävät hirvien pitkäaikaisparkkeerausta samaan hyvään ruoka-apajaan. Toisaalta, saako ne myös hirvet laumautumaan talvisin isompiin porukoihin?
Strandista vielä, olen katsellut että se pikkuhampaan kärjen alusta / purukolo näkyy tulevan aika ryönäiseksi pihkasta tai hartsista, tai mitä lie se puun töhnä on. Siksi aloin miettimään, että tekeekö se pikkuhammas sahatessa lopulta kuinka paljon kun ei sen alusta pysy edes kunnolla puhtaana. Erinomainen terä strandi joka tapauksessa on, oli sen toimintamekanismi mikä hyvänsä!
Raivaussahasta metsäkoneluokkaan siirtymistä on täälläkin koettu, kun pyhitin vanhan tilhin 450:n pihatrimmeriksi ja ostin tarjouksesta uuden tilhin 490:n. Vanha saha oli 200 mm perinteisellä terällä, ja uudella olen ajellut suurelta osin 225 mm strandilla. Uuden sahan mukana tuli tietysti kunnolliset valjaatkin lantiovyöllä. On alkanut latu maittamaan ihan eri malliin raivaushommissa!
Onko faktatietoa miten strandin tyyppinen kaksoishammasterä oikeasti toimii? Tai siis mikä sen pikkuhampaan rooli on? Tekeekö se oikeasti jotain oleellista, vai onko sen merkitys enemmän se että saadaan reilusti iso purutila, ja terä voidaan silti terottaa normi pyöröviilalla? Kaadon ohjaus tuntuisi toimivan erityisen hyvin kaksoishammasterällä. Vai auttaako siihenkin, jos on iso purutila?
On se kiveen ajettu terä tuolla varastossa tallessa jos iskisi joskus inspiraatio kokeilla selän viilausta. Aika pitkälle siinä oli kulma pyöristynyt. Ei ole tullut sitä selän viilaamista ennen kokeiltua.
Laitoin Bahcon välillä lepäämään, ja sahasin eilen pari tankillista Strandilla. 225 mm molemmat. Kyllähän se strandi komeesti haukkaa, ja ohuempana kiihtyy selvästi paremmin. Yhdessä Tilhin 490:n kanssa ovat melkonen nuoren puun niittokone.
Tuossa parisen viestiä ylempänä sanotaan, että strandi ottaisi kivistä pahemmin osumaa. Onko muilla sama näkemys? Ajoin kesällä yhden tuoreahkon strandin kertalaakista ”lunastuskuntoon”, mutta se menikin oikein voimalla kiveen. Kun terä puree hyvin ja sahassa on tehoa, niin tulee innostuttua niittämään niin iso nippu vesakkoa kerralla että siinä voi jäädä joku kivi huomaamatta kun vetäsee sahalla laajaa kaarta. Teräosan päälle kerääntyy vesakkoa peittämään näkyvyyttä. Täytyy pitää paremmin maltti noissa tilanteissa.
Varsinkin lämpimällä kelillä juomapullo on mun mielestäni hyvä olla vasemmalla lonkalla. Sahaan noin 50 min, minkä jälkeen pidän muutaman minuutin juomatauon. Lasken sahan maahan ja otan kypärän päästä, mutta valjaat pysyy päällä. Juomapullon saa otettua helposti lonkalla olevasta taskusta. Pientä evästäkin jos siltä tuntuu. Tauon jälkeen sahaan tankin tyhjäksi. Silloin otan valjaatkin pois päältä sahan tankkaamista ja viilaamista varten (bensa ja viila on valjaiden selkäpuolella).
Kovat tekijät varmaan sahaa tankin tyhjäksi yhtä kyytiä, mutta amatöörin tekniikalla ja ruholla mä tarvin lyhyen tauon siihen väliin varsinkin lämpimillä keleillä. Välitauon kanssa tankillinen tuppaa kestämään mulla lähemmäs 2 h.
Mä olen viritellyt tilhin xtreem valjaiden selkään Savotan ”dumppitaskun”, johon mahtuu esim. litran pullollinen bensaa ja viila. Vasemmalla lonkalla on Savotan oliskohan 4 litran ”side pouch” sivutasku, jossa on pieni ensiapupakkaus, juomapullo ja jotain pientä energiapitoista evästä.
Nuo taskut on militarypuolen ”Molle / Pals” kiinnikkeillä. Ne saa viriteltyä valjaisiinkin kiinni, mutta harmi ettei valjaan valmistajat huomioi tällaista jo suunnitteluvaiheessa. Valjaissa saisi olla ihan viralliset ”Pals kujastot”, niin niihin löytyisi lähes rajaton valikoima erilaisia taskuja. Jos taskuja ei muuten tarvi, niin edes sen takia että niitä risoo jotka kokevat taskut ja tavaran kantamisen turhaksi 😀
Se tietysti vaihtelee mitä kannan taskuissa mukana. Joskus on sellanen palsta, jossa on kätevä pitää kiinteä huoltoasema. Useimmiten taskuissa kuitenkin kulkee ainakin jotain edellä mainituista tavaroista.
https://varusteleka.com/collections/taskut
Sähköraivuri on varmasti mukava sahailla, mutta tosiaan niitä akkuja pitäisi olla useampi ja nehän pitää varastoida lämpimässä (= ei pakkasessa). Amatöörikin tarvii vähintään neljän tunnin sahauskapasiteetin per reissu. Ladatakin niitä akkuja täytyy varuiksi välillä, jos on pidempi tauko sahaamisessa. Ei kiinnosta sellainen huolenpito.
Sähköautolla ajan oikein mielellään, ja perämoottorillakin, mutta metsäraivuri pysyy vielä bensavehkeenä. Rojut voi varastoida ulkolämpötilassa, ne voi jättää ”yksin” koko talveksi, jne. Varsinkin pienkonebensa ei ihan herkästi vanhene.