Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Perussuomalaiset pitää saada hallitusvastuuseen, kun niillä sinne hinkua on ja kannatusluvut laskuun.
Siinä hallituksessa ei sitten ole SDP.
Rehevillä soilla metaanin tuotanto loppuu varmasti 80 cm syvillä ojilla,mutta typpioksiduulia ja hiiltä irtoaa niin kauan kuin turvetta riittää.
Tuon metaanipäästön loppuminen on merkittävä siksi, että metaani katoaa ilmasta 10 vuodessa. Eli jo 10 vuoden vuoden kuluttua päästön loputtua sen lämmittävä vaikutus katoaa. Hiilen poistuminen llmakehästä kestää tuhansia vuosia, joten päästöt koko ajan kumuloituvat tuhansiksi vuosiksi eteenpäin, vaikka muuten loppuisivatkin. Hiilinielut kuten metsät ovat enintään 100 vuoden mittaisia. Luonnotilaiset suot ja pintakasvillisuutta vailla olevat vuoristot, jotka rapautuessaan sitovat hiilidioksidia, ovat tuhansien vuosien mittaisia varastoja.
Ojasen kuvasta: Ojat >80cm pysäyttävät hiilipäästöt rehevillä ojitetuilla turvemailla maaperästä. Mistähän tuossa on kysymys, kun JOHTOPÄÄTÖKSISSÄ II Ojanen sanoo: rehevillä soilla turpeen hajoaminen jatkuu(CO2‐jaN2O‐päästöt)kumoten lopulta puuston CO2‐nielunvaikutuksen. Tarkoittaneeko alle 80cm ojia?
Maaperän osalta ojitetut suomaat on isolla vaihteluvälillä päästölähteitä mutta suurimmillaankin puuston hiilen sitominen voittaa maaperän päästöt reilusti ( keskimäärin koko Suomessa).
Ja tehevilläkin soilla 80cm syvillä ojilla hiilipäästöt loppuvat.
https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-7635749
Nuori suo aiheutti metaanipäästöjä? Mitenkähän Ojanen sitten on saanut mitattua metaanipäästöjä 12,5 g/m2/v ja onko metaanin 25 kertaista ilmastovaikutusta CO2 nöhden otettu huomioon.
Khk-inventaarion taulukon mukaan metsäojitetut suot olisivat päästölähde, siis maaperän osalta 7,1 milj. tn (karike, turve, metaani, dityppioksidi).
Ristiriidassa mitä Ojanen sanoo, sillä 7,1 milj.tonnia on merkittävä päästö ei *metsäojitusalueet eivät todennäköisesti ole tällä hetkellä suuri päästölähde.
Ojasen tuore esitys viime syksyltä erittelee tarkemmin karut ja rehevät suot, joista rehevät ovat päästöjen kannalta ongelmallisia.
Karut ojitetut turvemaat eivät ole päästölähde, vaan lieväti hiilinieluja Ojasen mukaan, joita arvelisin olevan ainakin 90% kaikista ojitetuista soista.
Kuinka paljon näitä reheviä korpia on Suomessa? Pohjoisessa ainakin hyvin harvinaisia.
Korvet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on yleensä kuusi. Korville ominaisin piirre on että niissä esiintyy sekä suolajeja (esim. pohjakerroksessa karhun- ja rahkasammalia) että ravinteisuudeltaan vastaavan metsätyypin lajistoa. Siten esimerkiksi lehtokorvessa esiintyy kostean lehdon kasvillisuutta ja vastaavasti mustikkakorvessa (kuuluu kangaskorpiin) tavataan tuoreen kankaan kasvillisuutta.
http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/Suotyypit/korpi.htm
Miten Kurki käy jos otat mukaan metaanin lisäksi luonnontilaisten soiden hiilensidonnan? Sehän kompensoi osan metaanipäästöstä, mutta pääseekö tase plussalle?
Edellisestä postauksesta: Siis luonnonsuot päästää kasvihuonekaasuja (metaanipäästö-hiilinielu) ilmaan 12,5-4= 8,5 milj.tonnia vuodessa
Ojitetuilla puuta hyvin kasvavilla soilla pitää ottaa mukaan paitsi turvekerroksen päästöt (hiili, typpioksiduuli), myös hiilen sitoutuminen puustoon, jolloin useimmiten päästään jo positiiviselle puolelle.
Ojasen tutkimus ojitetun ja metsää kasvavan turvemaan päästöitä hänen omin sanoin: metsäojitusalueet eivät todennäköisesti ole tällä hetkellä suuri päästölähde-tarkoittanee turvemaapohjaa. Siihen sitten tulee puiden kasvun hiilinielu päälle.
Kunnostusojituskelvottomien soiden ennallistaminen on tehtävä varovaisesti jos ollenkaan juuri edellä mainittujen Ojasen listaamien riskien vuoksi.
Aivan Ojasen sanoin;
Laajamittaisella ennallistamisella tuskin saataisiin aikaan nopeaa ilmastoa viilentävää vaikutusta, koska todennäköisesti:
*puustobiomassan CO2‐nielu pienenisi huomattavasti
* CH4‐päästökasvaisi (lyhyellä aikavälillä erittäin voimakas ilmaston lämmittäjä)
*vältetty N2O‐päästö pieni
* turpeen kertyminen on hidasta
Talouselämän linkissä ihmetellään, miksi luonnontilaisen suon hiilinielua ei lasketa mukaan kasvihuonekaasutaseeseen. Mutta kun luonnontilainen suo ei ole nielu, vaan päästölähde metaanin vuoksi. Samoin turpeenpolton perustelu (olen itse tehnyt niin) ”kasvaahan turvetta enemmän luonnontilaisilla soilla (4 milj.ha) kuin, mitä sitä nostetaan, eikö se ole uusiutuva polttoaine” ontuu, kun luonnontilainen suo on päästölähde, kun summataan suon hiilinielu ja metaanipäästö. Turpeen polton voi sanoa olevan uusituva polttoaine vasta, kun loppuunostetut turvesuot ennallistetaan tuottamaan turvetta ja niiden turvekasvu vastaavat poltettua turpeen määrää.
Ei tarvii ihmetellä jos norja ei ole eu:n jäsen.Öljyrahaston tuotto 2018 75 miljard.euroa.
En kyllä näe mitään negatiivista yhteyttä EUn ja Norjan öljyrahaston valillä. Norjahan maksaa EUn sisämarkkinoille pääsystä enemmän jäsenmaksua kuin EUn jäsen Suomi. Lisäksi Norja joutuu ottamaan lansäädäntöönsä suurimman osan EUn säätämistä laeista.
Norjalla EUn ulkopuolisena on vain velvollisuuksia EUta kohtaan.
Puheet Suomen EU-erosta ovat silkkaa pölhöpopulismia – katsokaa mitä Norja ja Sveitsi tekevät.
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005560349.html
Talouselmä linkistä: Pyöristettynä tämä tarkoittaa sitä, että hehtaari suota sitoisi yhden tonnin hiilidioksidia vuodessa eli neljä miljoonaa hehtaaria ojittamatonta suota sitoo hiilidioksidia neljä miljoonaa tonnia vuodessa.
https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Ojasen tutkimuksesta luonnontilaisen suon kasvihuonekaasu metaanin päästö olisi noin 12,5g/m2/v.
Hiilidioksidia vastaava metaanipäästö (meetanilla on n. 25 kertainen kasvihuonekaasuvaikutus kuin hiilidioksidilla) 4 milj. hehtaarin alalta olisi: 25*125kg/ha*4milj./ ha=12,5 milj.tonnia vuodessa.
Siis luonnonsuot päästää kasvihuonekaasuja (metaanipäästö-hiilinielu) ilmaan 12,5-4= 8,5 milj.tonnia vuodessa, joka lämmittää ilmastoa.
Jos luonnotilaiset suot olisivat mukana kasvihuonekaasutaseen laskennassa, ne olisivat merkittävä päästö ei nielu.
Talouselmä linkistä:”Tämä tarkoittaa sitä, että jos soiden vesistötalouteen ei ole puututtu, niin nämä niin sanotut ojittamattomat suot eivät ole raportoinnin piirissä.”
Ja tuosta voisi vetää johtopäätöksen, että Suomen 5 milj.ha ojitetut turvemaapohjat sitten ovat ja ne ovat muuttuneet hiilen osalta nieluista noin hiilineutraaleiksi samoin kuin metaaninkin osalta (Ojanen), mutta kokonaisvaikutukseltaan verrattuna luonnontilaisiin soihin ihmisen toiminta on vähentänyt kasvihuonekaasuja 5/4*8,5= n.10,5 milj.tonnin verran vuodessa. Tätä kukaan ei voi tietenkään kiistää, jos nuo Ojasen tutkimukset pitävät paikkansa. Mutta tämäkin jatetään huomiotta.
Siperian soiden metaanipäästöt tulevat olemaan valtavat tuhansien neliökilometrien ikiroutalueiden sulaessa ja niiden päästöjen lopettamiseksi on olemassa ratkaisu: Soiden ojitus ja metsitys. Otettaisiinko tämä nyt siitten huomioon kasvihuonekaasutasetta laskettaessa?
Talouselämä linkistä:Hiilipörssin arvion mukaan ojitetut suot vuotavat hiiltä ilmakehään noin 1500 kiloa eli hiilidioksidina jopa 5,5 tonnia hehtaaria kohden vuodessa. Hiilipörssin mukaan ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ilmaan, ja palauttaa hiilensidonnan turpeeseen, joten vaikutukset voidaan laskea yhteen.
Ojasen tutkimus ei tue tuota käsitystä ojitettujen turvemaapohjien osalta. Turpeen nosto ja poltto aiheuttaa tuon 5 milj.tonnin hiilipäästön.
Johtopäätöksiä/Ojaselta linkistä:
*metsäojitusalueet eivät todennäköisesti ole tällä hetkellä suuri päästölähde
Laajamittaisella ennallistamisella tuskin saataisiin aikaan nopeaa ilmastoa viilentävää vaikutusta, koska todennäköisesti:
*puustobiomassan CO2‐nielu pienenisi huomattavasti
* CH4‐päästökasvaisi (lyhyellä aikavälillä erittäin voimakas ilmaston lämmittäjä)
*vältetty N2O‐päästö pieni
* turpeen kertyminen on hidasta
