Käyttäjän Tomi Salo kirjoittamat vastaukset

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Tomi Salo

    Pääasiassa Scarlettin raivausterää, joskus V-Klingaa, mutta Bahcoakin olen kokeillut. Katsoin Motonetissä että Bahcon ja Oregonin terät ovat samannäköisiä ja kummassakin lukee Made in Sweden. Voisikohan tulla samasta tehtaasta? Hinnassa on eroa: Bahco (9,99eur) ja Oregon (13,90eur), kumpikin 200mm:n terä 1″ keskireiällä.

    En tiedä kuvittelenko mutta Scarlettin terä tuntuu pysyvän terävänä pidempään kuin Bahcon, kunhan ei osu kiveen. Sen jälkeen jokainen terä on tylsä merkistä riippumatta. Niin Bahco, Scarlett kuin V-Klinga ovat helppoja viilata, teroittaminen taas vaatii taitoa. Viiloina olen käyttänyt yhä useammin Vallorbea (olen käyttänyt aiemmin Husqvarnan ja Oregonin viiloja). Vallorbessa saa laatua kohtuuhintaan kun tilaa 12kpl:n laatikoissa. Joku on maininnut että Öbergin viilat olisivat vielä parempia mutta niitä on harvoissa paikoissa. Kuitenkaan viiloissa ei kannata säästellä: jos viila on liukas niin metallinkeräykseen ja uusi käyttöön. Joskus viilojen puhdistukseen myytiin messinkisiä viilaharjoja mutta olen pyyhkäissyt viilasta purut pois työhanskaa vasten. Tukkoinen viila puree huonosti.

    Husqvarnan (tai Bahcon tai Universalin) viilanohjaimessa on mukana kolot terän haritusta varten kuten Jätkä aiemmin kirjoitti. Oregonilla on erikseen haritusrauta jos on tottunut käyttämään erillistä ja haluaa pitää sitä esimerkiksi työhousujen reisitaskussa. Kumpaakin käytän ja kummassakin on omat hyvät puolensa. Lisäksi Motonetistä 6″ kahvallinen Bahcon sahanteräviila medium 6″ (12,90eur) kun terä osuu kiveen ja  se pitää kunnostaa.

    V-Klingan terää (200mm) käytän silloin tällöin kun on sekaisin heinikkoa ja vesakkoa, esimerkiksi metsäautotien pientareilla tai niityn reunoilla. V-Klinga ei  mene tukkoon heinästä samalla tavalla kuin tavallinen raivausterä mutta tuntuu, että sen leikkuuteho on paksumpaan vesakkoon huonompi kuin perinteisen raivausterän. Moni varmaan käyttäisi näihin kohteisiin teroitettua kolmioterää mutta siinä on oma jumppansa kun vaihtaa raivausterän ja sektorisuojuksen kolmioterälle sopivaan -ellei sitten toisessa raivaussahassa ole käytössä tarpeen mukaan kolmioterä tai siimapää.

    Tomi Salo

    Säätöavain löytyy myös Motonetistä. Laita Motonetin hakuun: pienkonekaasuttimen säätömeisseli niin näitä tulee 4 erilaista ja malli ”D” taitaa olla tämä. Hinta 8,99eur. Jos oikein muistan niin joissakin Motonetin sahatarvikkeissa oli pussin tarrassa ”Stokker” eli tuo D mallinen säätömeisseli voi tulla sieltä.

    Tomi Salo

    Kiitos petep:lle videosta, kiitokset myös Riikilän Mikolle oikealle kohderyhmälle tehdystä videosta. Sisältö oli tiivis ja mukana tuli paljon hyvää tietoa. Katsoin läpi ja videon mukaan tuossa Echon 4310:ssa moni ominaisuus täyttää metsänomistajan toivelistan. Paino on kokoluokan kevyin, loppupäivästä nuori ammattimies ei sitä ehkä huomaa mutta ero tuntuu tässä iässä jo selvästi. Huskun 550 XP:hen verrattuna painoeroa on ilman terälaitetta ja tyhjänä jo kilon verran. Teho riittää videon kommentin mukaan tyveltä 60cm tuulenkaatoihin -juuri tällaista ominaisuutta olen hakemassa. Varmaan tämän pystyisi myös Stihlin 201 ja 241 täyttämään. Videolla sahan tyhjäkäynti oli korvakuulolta tasaista eikä pyrkinyt sammumaan ja hyvää käynnistyvyyttä kiiteltiin (Echon siimaleikkuri on ollut tosi varmatoiminen ja hyvä käynniltään, kertaakaan ei heinikon niitto ole jäänyt tekemättä siksi ettei siimaleikkuri lähde käyntiin). Kierroksia saha otti yli 14.000 (olikohan 14.200?) joten se riittää hyvinkin. Plussaa on vakiokokoinen ketju, katsoin muualta että olisi 13″ laipalla .325 jaolla ja 56 vetolenkkiä eli löytyy mistä vain. Vielä kun liikkeessä pääsee ottamaan kylmät tyypit niin silloin huomaa miten tuo istuu käteen ja vertaamaan esimerkiksi Stihliin. Ainakin paperilla ja videolla moni ominaisuus tuntuisi olevan kohdallaan. Kärkkäisellä tuo on jo myynnissä mutta loppu verkkokaupasta ja myymälöistä, myyvät hintaan 629eur. Mieluummin ostan kuitenkin lähimmästä koneliikkeestä jolla on myös Echon edustus ja huolto.

    Tomi Salo

    Ketjuun tulikin enemmän ajatuksia, kokemuksia ja ideoita kuin odotinkaan. Ammattilaisille varmaan yksi sopivimpia ja kestävimpiä lienee tuo Huskun 550XP jota artokin taisi suositella.  Se kuitenkin tuntuu omaan tarpeeseen hieman painavalta. Nyt tuon kanssa voisi tehdä töitä vielä pari vuotta mutta kun kunto ja voimat ei enää 63v:llä juurikaan kasva (heikkenemistä pitää toki jarrutella mihin metsätyöt ovat hyvä keino) niin tähtään tuohon pykälää pienempään luokkaan joka ammattilaisille taitaa olla karsimiseen ja kuitupuun tekoon eli 40-43cc. Siinä kaikin puolin sopivia tuntuvat olevan Stihlin 201 (on toki 35cc luokkaa), 241 sekä tuo marjametsän ehdottama Shindaiwa 431. Sen verran tutkin nettiä että samaa sahaa myydään Echo 4310 mallisena (näyttää olevan aivan sama saha) ja Akujelppi onkin saanut jo yhden sahan testattavakseen. Pakkauksen avausvideo ja kokoaminen onkin jo Youtubessa nähtävissä josta joku jo vinkkasikin, kiitokset! Jollain nettisivulla oli, että tämä saha tulee Saksassa myyntiin lokakuussa, Suomen maahantuoja on näköjään jo kärjessä kun on saanut sahan tänne tutustumista varten. Melkeinpä jään odottamaan kun Metsälehti julkaisee testin tästä sahasta ennen kauppaan menoa, ominaisuudet ovat ainakin paperilla sen verran mielenkiintoiset. Riikilän Mikolle kiitokset vinkkauksesta että testi olisi tulossa. Lyhyiden esittelytekstien mukaan tämä Echon saha olisi kokoluokkansa tehokkain, metallirunkoinen ja painoa olisi 4,3kg. Tehot on taidettu saada ilmahuuhtelumoottorilla ja samalla päästönormit täyttyvät.

    Enemmän tietävämmille kysymys ilmahuuhtelumoottorista: onko sen säätäminen vaikeampaa kuin perinteisen kaksitahtisen tai onko sen käynnissä jotain ongelmia? Tehoja ainakin tulee runsaasti mutta usein kaikkea hyvää ei saada kerralla -onko tekniikka monimutkaisempi (esim enemmän letkuja jotka voivat alkaa vuotaa tms)?

    Echon ruohotrimmeri (GT-222ES, 22cc moottorilla ja 2,4mm siimalla) on ollut pari vuotta käytössä jopa polveen ylettyvän heinikon niitossa (niittotöitä noin 1 kerta viikossa, 2-3 tuntia kerrallaan). Hyvin on kestänyt (tein sisäänajon huolella ja käytän 2,5%  Stihlin HP Ultra öljyseosta ettei leikkaa kiinni kovassa kuormituksessa), käy hyvin tyhjäkäyntiä ja muuten sitä käytetään täysillä. Sytytystulppa on kauniin kahvinruskea eikä yhtään öljyinen. Ilmansuodatin on pesty muutaman kerran Stihlin Vario Clean pesuaineella jolla lähtee puhtaaksi. Trimmeri on käynnistynyt joka kerran muutamalla vedolla eikä kertaakaan ole niittotyöt jääneet tekemättä toimintahäiriön takia. Tämän perusteella Echon luotettavuutta voi vain kiitellä.

    Tomi Salo

    Tässähän tuli parissa päivässä jo melkoisesti hyviä kokemuksia joita kommentoinkin parilla sanalla.

    Kasper esitti hyvän muistutuksen että alv:t lähtee päältä pois (olen alv-velvollinen) ja loppu meneekin verovähennykseen. Kaksi raivaussahaa, turvavarusteet, öljyt, bensat ja terät onkin jo metsätilan ”kirjoissa ja kansissa”. Silloin hinnan ero ammattisahan ja halvan mökkisahan välillä kutistuu niin pieneksi ettei halvan hankintaan löydy enää oikein järkisyitä. Vielä jos ammattisahalla voi odottaa käyttövuosia tällä 10-20m3/vuosi tahdilla 10-15 niin silloin mies loppuu ennen kuin saha (kun ikää on nyt 63).

    Olan ajatus 251:stä tai Metsänmiehen ehdottama 241 ovat loppupeleissä ainakin hinnaltaan sen verran lähellä toisiaan että 241:n metallirunko ja hieman kevyempi paino vievät valintaa enemmän 241:n suuntaan.

    Jonssen 2052 löytyy Nettikoneesta kuten arto ehdotti ja se voisi kovassa käytössä olla hyväkin valinta jos sellaisen sahaisi parissa vuodessa loppuun. Silloin osia olisi vielä saatavilla hyvin mutta 15 vuoden kuluttua voipi olla että Jonsse jäisi nurkkaan jonkin haljenneen muoviosan takia. Muuten tuo taitaa olla aika lähellä Huskun 450 mallia, ainakin sisäosiltaan.

    Pavekka huomasi asian ytimen kun totesi että yli 50cm3 sahat ovat nuorille ammattimiehille. Tätä minäkin ajattelin kun sahan paino alkaa olla kuivana 5kg tai yli, siihen vielä laippa, ketju ja tankit täyteen bensaa ja öljyä niin ollaan jossain 6,5-7kg haarukassa. Tässä iässä voisi pari tankillista pystyä sahaamaan yhteen mittaan mutta sen jälkeen pitää jo jäädä kannon päälle istumaan ja kahvittelemaan. Mieheltä loppuu ensin kunto. Kun vielä tulee muutama vuosi lisää ikää niin voi olla että sahaa, kombikannua ja varusteita ei viitsi enää kantaa kauas autolta. Silloin tuo Jänkhäjoonaksen ehdottama 261 menisi sinne ”nuorten miesten työvälineiden” puolelle vaikka voimaa ja leikkuutehoa löytyy. Samalla mukana tulee kuitenkin suurempi bensa- ja öljytankki jolloin näistäkin tulee painoa. Helpompi on pitää bensa kombikannussa ja vaikka tankata useammin kuin kantaa mukana. Iltapäivällä eron huomaa. Olen huomannut tämän raivaussahassa kun otan metsäautotien ojanpenkkojen raivaukseen mieluummin Huskun 336:n kuin 345:n vaikka pienemmässä on vähemmän tehoa. Terävällä Scarlettin tai V-Klingan terällä pärjää pajukossa riittävän hyvin ja kevyempää konetta on vain ketterämpi käsitellä. Paksumpaan vesakkoon ja metsään sitten 345. Lisäksi mukana kannettava bensa on 3 litran kombikannussa jonka tankkaan isommasta kun käyn autolla syömässä eväitä. Meni vähän aiheesta sivuun mutta menköön tämän kerran.

    Jeessin kokemukset 201:stä antavat suuntaa siitä että sahan käyttöikä on pitkä. Monissa muissa ammattityökaluissa on sama juttu, toimivat vaikkei huolto olisi niin viimeisen päälle. Mökkimallit menevät rikki vaikka yrittäisi käyttää miten kevyesti.

    Puukin ajatukset akkusahasta laitan korvan taakse, tuntuu vain siltä että akkujen tekniikka kehittyy vielä kovaa vauhtia ja toiminta-ajat pitenevät tulevina vuosina. Nykyisellään hinta vielä hirvittää kun akkuja olisi hyvä olla 2-3 vaikka niitä voikin sitten käyttää muissa laitteissa.

    Sullin kommenttiin 10-20m3:sta tuulenkaatoja, korjaan sen verran että laskin mukaan myös pystystä kaadettavat polttopuut. 50 hehtaarilla tulee toki tuulenkaatoja -toivottavasti ei mitään suurta määrää mutta aina siellä on jokunen runko nurin kun käyn katsomassa. Lisäksi tuulenkaatamia runkoja on vielä viimeisen 5 vuoden ajalta kun teimme sukupolvenvaihdoksen vasta 2017. Kun olen sahannut nuo kaikki nurin menneet, voi olla että sen jälkeen onkin katsottava vikaantuneita tai muuten huonossa paikassa olevia ranka-ja kuitukokoisia puita polttopuiksi. Silloin iso tukkisaha tuntuu ylimitoitetulta ja vähän pienemmälläkin (eli 201 tai 241) voisi pärjätä tarpeeksi hyvin. Huomaan että ammattilaiset arvostavat sahassa tehoa jolloin rungon saa nopeasti katkottua kun sillä tuodaan leipä perheelle. Omassa käytössäni nopeus ei ole ratkaisevaa kun metsätalous on sivutoimista. Silloin yhden rungon karsinta ja katkonta voi kestää puoli tuntia tai tunnin. Ammattilaiselle tällä on tietysti ratkaiseva merkitys. Itse ajattelen, että työtä jaksaa tehdä vielä iltapäivälläkin ennen kuin ajaa metsätilalta kaupunkiin.

    Pavekan kokemukset 543:sta ja Echo 362:n alamittaisuus ovat hyviä huomioita -juuri tämäntapaisia ajatuksia hainkin kun joku lukijoista on kuitenkin tehnyt töitä eri malleilla ja käytännössä kokenut hyvät ja huonot puolet. Kaverillani on piha- ja rakennushommissa ollut Huskun 440e ja hän on kovasti kehunut tuota ”kun on niin kevyt käyttää” mutta huollossa asentaja oli todennut sen olevan ”Huskun huonoin malli”. Siitä tiedän kiertää tuon mallin kaukaa.

    Tomi Salo

    Olen käyttänyt sekä Huskun kumiturvasaappaita että Huskun Classic ja Technical nahkaturvakenkiä. Kumiturvasaappaat eivät tunnu hyviltä, ne hiertävät helposti säären etureunaa vaikka olisi pitkät kalsarit ja polvipituiset sukat alla. Siksi käytäkin niitä vain jos on ”pakko” eli nahkaturvakengillä ei pärjäisi.

    Huskun Classic nahkaturvakengät eivät ole kumisaappaan veroisia vaan vesi menee vähitellen läpi. Olen rasvannut nahkarasvalla mutta jos jalka käy vedessä niin puolen tunnin päästä sukka on märkä. Siksi olen jättänyt nämä enemmänkin kuivan sään kengiksi, ei niissä mitään muuta vikaa ole kuin huonompi vedenkesto. Varmaan pitää laittaa lisää rasvaa niin että nahka kyllästyy. Classiceissa pohja on selvästi veltompi kuin Technicaleissa, ei mitenkään huono mutta eron huomaa jos kävelee näillä peräkkäin. Metsäautotien kuivia penkkoja raivatessa ehkä mieluummin nämä jalkaan mutta jos on etätasaista tai märkää niin sitten Technical, siinä ei enää Classiceilla pärjää kun jalat kastuu.

    Huskun Technical nahkaturvakengät on hyvät, olen käyttänyt alkuvuodesta asti eli siihen mahtuu pakkasta (kahdet sukat sisään niin pärjää), loskaa ja keväällä märkää maata ja sulamisvesiä. Ei voi moittia, jalat ovat pysyneet kuivina ja nahkaturvakenkä tuntuu ainakin omaan jalkaan mukavammalta kuin kumisaapas. Huskun Technical kenkä on sitten tosijäykkä eikä jalka pääse kiertymään (Aarre-lehdessä on video eri nahkaturvakenkien jäykkyydestä). Tällainen on ainakin omaan jalkaan sopivan tuntuinen kun jalka saa tukea eikä nilkka pääse muljahtamaan. Ehkä sitten sääriluu murtuu jos tulee oikein paha taivutus sivulle mutta onneksi tällaisia ei ole vielä tullut. Kengässä pidän kesälläkin pitkää polvipituista villasukkaa (Meindl Metsästyssukka, tilasin Uittokalustosta). Talvella huomasin ettei lumi tule kenkään sisään kun laitoin viiltosuojahousujen lahkeen koukun kiinni kengännauhoihin eikä lahje päässyt nousemaan ylös edes reiteen ylettyvässä hangessa kun kävin sahaamassa tuulenkaatoja.

    Ei tässä varmaan ole yhtä totuutta, tärkeintä on sovittaa omaan jalkaan ja valita sellainen mikä tuntuu hyvältä. Jos näillä aikoo kävellä koko päivän ja työviikon, ei hiertävää pidä hankkia, oli merkki tai malli mikä tahansa.

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)