Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
Tukkimiehentäi ongelmaa ei ole, jos mätästys tehdään kunnolla, siitä ei tarvite olla huolissaan vaikka hakkuutähteet keräämättä ja lavetin perävalot vielä kuultaa istuttajan silmään. Eikä kemiallisella torjunnallakaan mitään merkitystä. paljon enemmän saat ongelmia käsiisi jos myöhästytät uudistamista.
ideahan kyllä toimi, silloin oli ajatuksen että saataisiin siirrettyä paalit terminaaleihin varastoon sekä haketukseen, nykyään hakkurit tulee metsään, ja jää yksi työvaihe pois, tässä maakunnassa oli parikin fiksteriä aikoinaan, tienvarsi hakkurit yleistyi muuetttiin combikoneiksi ja usein käyettiin pelkkinä tekokoneinakin …
tuo käpytikkojen runsastuminen on kyllä tiedossa, ne ehdottomasti suurin pesinnän epäonnistumisen syy ainakin mun liikkumis alueella, tänä kautena nähnyt kaksi kertaa kun tikka ryöstää pökkelöstä pesän… jos halutaan onnistuneita pesintöjä tekopökkelöihin, pitää miettiä millaisia vaatimuksia esim hömötiaisilla on pesäreviireille; yleisesti aukoille ja harvennuksille jätettävät tekopökkelöt eivät kelpaa, ovat juuri liian avoimella paikalla käpytikoille. ainakin osa tekopökkelöistä pitäisi jättää tiheiden kuusipuskien sisään, sellainen kelpaa kunhan hetken pehmenee.
itse kokeilin tänä keväänä saada hömötiasta pönttöön pesimään ja tein 5 pöntön kokeilun erilaisilla pesäreviireillä, huvitti kun hömppää pidetään vanhojen kuusikoiden lajina; pesintään kelpasi vain tiheässä 13 vuotiaassa istutuskuusikossa ollut pönttö!, että se siitä vanhojen metsien lajista, kelpaa viimeisen päälle tehohoidettu metsäkin
Onhan se totta että maakunnassa on todella paljon hoitamatonta rääseikköä, sinne menee joko viikoksi raivuumies tai giljotiini, se on ainut pelastus niille kohteille, siinä ongelmat tehty jo aiemmin.
mutta voi sitä olla ihan normaalissa metsänhoidossa yhtenä vaihtoehtona, viimeisen päälle istutettu ja hoidettu taimikko jonka enska tehdään giljotiinilla, paljon helpompi myydä enskat energiaksi kuin kuituna, sekä saanto yllättävän hyvä. vain kuivilla paikoilla saattaa olla kasvun menetyksiä, tosin täälläpäin ne jo poissa talouskäytöstä, eikä mikään estä silppuamasta pienemppiä maahan tai jättämään latvoja ravinteeksi… kuten muutenkin, se vain kuskin ja mo:n asenne kysymys.
itse useamman kerran pyytänyt leimikoista tarjouksia firmoilta (kuituna), mutta eivät pärjää millään kokopuu korjuulle. itse myyn vasta tukkileimikot pystykaupalla, kaikki muut energiana. itse päässyt jo parikin kertaa harventamaan aikoinaan kokopuuna korjattuja alueita, itsekin välillä hämmästyn miten hyvin kasvavatt kunhan harvennukset tekee ajallaan
Eiköhän kyseiseltä hakuulta ole jo hakkuutähteet tarpeeksi kuivineet etteivät enää houkutele täitä, eikä vieressä ole uusia hakkuita. täitä ei tarvise enää ihmetellä.
savelle ei kannata kesäkoivua istuttaa, yhtäkään onnistunutta en ole nähnyt, vaatii hikevän maan että pysyy hengissä.
Jos oikein käsitin nyt on jo 5 kasvukautta mennyt hakkuusta, pärjääkö enää heinille tai vesoille? 20 pinnaa kyllä täydentää mutta nopea pitää olla.
alkuperäinen syy täi tuhoille on kuitenkin väärä muokkaustapa.
Pelto olosuhteissa voisi toimia, ei kokemusta niistä.
Mutta muistaakseni joskus 17/18 tein vastaavan rivimätästyksen loviisassa, paikallinen metsämaa; metsäfirman mies käveli edessä ja gpsin kanssa merkkasi rivit ja katsoi että rivit tulee pohjois – etelä suuntaan, väkisin kivikoista yli…. siinä juuri kuulemma idea harventamaton kuusi rivi ja energiaa väleistä, tosin maasto ei anna tehdä niin, siinä mielessä väärä paikka. pitänee joskus kävellä sielläpäin, kun paikka porttien takana, ilmakuvassa juuri näkyy rivit.
Äsken katsoin kahdesta eri metsäfirman järjestelmästä hukkajoen kartan. ruksasin kaikki ympäristöpuolen hälyt päälle, ei mitään merkintöjä. sivujoissa oli rantoja suojeltu ja ylempäällä nisäkkäitä, 10 pykäliä yms mutta raakku vesistöstä ei mitään tietoa.
aivan normi metsätalousaluetta ilman mitään rajoituksia….
tuossa selkeä epäkohta; pitäisi olla edes jokin merkintä järjestelmissä jotta tieto menee suorittavaan portaaseen, vaikka jokin erikois merkki, jotta ostomiehet sekä koneurakoitsijat näkisi että jotain erikoista on, ja saadaan hälyt päälle. vaikka huomautuksena että ottaa yhteyttä elyyn/metsäkeskukseen,
nyt selkeästi tietosuoja ongelma.
konekuski tehnyt kuten käsketty ja käytetty nimenomaan suosituksen mukaisia vanhoja uria. eriasia onko kellä ollut erikseen tieto raakuista, mutta ainakaan järjestelmät ei ilmoita mistään erikoisesta.
Hyvin kelpaa pienemmätkin leimikot ilman sertiä, kunhan vain leimikko rakenne kunnossa. jotkut lupaa pieniä serti lisiä, mutta ne ei kata kustannuksia.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010648219.html
ainakin jutun mukaan Ely ohjeistanut selkeästi ettei jokea saa ylittää..