Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
yleensä taimi istutetaan aina mättääseen ja siemen laikkuun, joskus taimi laikkuun äes jälkeen, yleensä kivisyyden takia tai kuivemmilla alueilla pohjoisemmassa.
mutta jos tarkoitus koivuja istuttaa, silloin ehdottomasti väärä muokkaustapa, syistä en tiedä, onko urakoitsijalta tilattu laikutus, silloin ammattitaidoton myhyn mies, koneyrittäjää turha syyttää jos laikutus tilattu. useat firmat kilpailuttaa muokkauksen yhdellä ha hinnalla, silloin tulee urakoitsiajalle kiusaus tehdä homma nopeasti, ei kunnolla…
täälläpäin paljon tehdään ns ympäristöystävälistä muokkausta, minimi muokkaus tai ei ollenkaan taimet heinän sekaan tai suoraan kunttaan.
ei se leku enää etelän maillakaan ole huoleton varsinkaan savi alueilla, tiettyyn savi% asti onnistuu jos taimi näkee istuttaessa mättään päältä aina ojan, mielellään kaksi.
samoin sorkkeläimet alkaa olla niin runsaista että lekun kasvatus alkaa olla ilman selkeää aktiivista torjuntaa mahdotonta. pakko mennä lahoalueella kuuseen, jokusen lekun kasvattajan kanssa puhunut että siirrytään kokeilemana nimenomaan dokua.
jos peltoja metsittää tarviiko niitä liittää serti metsiin?
unohdatte käytännön: taimihuolto aina lisääntyy / kpl kun istutus hidastuu. itse aikoinaan unohdin firmojen välivarastoinnin välistä jokusia tapauksia lukuunottamatta, taimet haettiin 2-3 kertaa viikossa suoraan taimitarhalta, silloin kaikki vastuut samalla urakoitsijalla. taimi varastoinnissakin voi tehdä puolessapäivässä isoja ongelmia.
historioitsia ei ole ikinä nähnyt kantoa, kiveä, rinnettä, vettä, ajokoneen uraa, savea, eikä tiedä mitä se tarkoittaa mättäälle. puhumattakaan istutusurakoitsijalle. Ne nimittäin saattaa olla paikalla jokaisella hehtaarilla….
koneelliseen töihin täälläpäin soveltuu ehkä 10 pinnaa, välttävästi 30 pinnalle, mutta sitten alkaa tulla ongelmia kaikkia paikkoja ei yksinkertaisesti pysty istuttaa koneella, fyysisesti kone ei pääse rinteeseen avittamatta, sekä taimet hukkuu. sitten kysytään siedetäänkö että aukoista on asiallisesti tehty 60 pinnaa ja 10pinnaa tekemättä kokonaan sekä notkot lilluu vedessä. no se ei ole ainakaan mulle vaihtoehto. tuskin kovin monelle muullekaan MO:le.
istutuspäällä kun ei tehdä naveroa, ei tasoitella uria, ei aviteta konetta, ei tehdä erilaisia mättäitä, ei kierrellä kuin isoja kiviä, pienempiä kiviä yksikään istutuspää ei kestä….
ei niitä istutuspäitä ole latojen takana valmiina, jos ne ensimmäiset ovat vielä väistäneet sulaton, ne on sen verran ruosteessa että ei niillä mitään tee.
jos koneelliseen joku lähtee se hommaa uutta kalustoa, ihan toimivuuden takia.
aikoinaan usealla firmalla oi ajatuksena että valkataan työmaat, sekä aina nostetaan kannot, sitten istutuskoneella taimet perään, sinne hyvin valikoiduille työmaille homma voisi toimia., kun tajuttiin että maat tiivistyy ja uudistaminen pitkittyy, vaatii naveroita kuitenkin, sekä kannon nosto käytännössä metsätyömaista loppunut, ei sitä kysyntääkään koneistutukselle ole, valitettavasti.
tuolla ed. mainuttu tahti onnistuu mun kuumalla ketjulla noin kuukauteen, eli toukokuun maassa sama määrä taimia kasvussa kun koneella kokokesällä. kuumalla ketjulla voisi painaa koko kesän kuin koneellakin, jos vaan olisi työmaita.
ei siinä jos tulevaisuudessa työvoimapula pahenee, sekä koneet kehittyy, pitää vain pystyä tekemään erilaisia mättäitä, järeys moninkertaistaa sekä taimet laittaa laatikoissa istutuspäähän. sitten voisi taas alkaa harkitsemaan ajatusta, sekä tottakai olla sitä tilausta koneelle. katselin tuossa tilastoja kone myynneistä, historian mukaan pitäisi 25 pinnaa muokkareista vaihtaa istutukseen, se aiheuttaa samalla hakkuu tasolla konevajausta maakuntiin
Historia ei ole kyllä metsässä käynytkään, sellaisen kuvan ainakin minä sain kirjoituksista. teoriaihmisiä, se harvoin ryteikössä toimii..
otetaan tuosta taskulaskin ja mietitään hetki asiaa;
löysin metsätehon 4/18 ajanmenekki tutkimuksen, siinä koneistutus alle 200 kpl/h.
muokkaus 500/ha, eli 0,26€/kpl. istutus 0,25€/kpl, taimet 0,25€/kpl, unohdetaan taimet ja taimihuolto, oletetaan että ne samat.
eli vertailuna muokkaus ja istutustyö: silloin saisi koneistuttaja tuntirahaksi 0,26+0,25€ x 200 eli 102€/h.
hidasta, mutta valmista, normipäivässä noin hehtaari. koneessa rahulia kiinni 350t€.
tavisketju: muokkari tekee tuurissa reilu 2,1ha, tuntiraha samalla kpl hinnalla 129€ rahulia koneessa kiinni 150t€, istutustyö samanhintaista. istuttajat samalla työmaalla tai korkeitaan kaksipäivää perässä.
eli perempi tuntihinta puolet halvemmalle koneelle, sekä kapasitetti käytännössä vähintään tuplat. sekä laatu!! tulee oikea muokkaus oikeaan paikaan, rinteet kivikot laikutus, notkoihin vähintään naverot.
sitten päästään siihen kaikkein mielenkiintoisempaan asiaan koneistutuksessa, koneistus ei sovellu jokapaikaan, joko työmaat pitää valikoida (parhaimmat päältä) tai sitten pitää keskeyttää istutus, repiä istuspää irti ja käydä tekemässä kivikot, rinteet notkot erikseen, jolloin koko ajatus kusee!, siihen aikoinaan firmat perusti taksan alennuksen kun saisi tehdä vain hyviä valikoituja työmaita. eli laskelmat vielä huonommaksi.
aikoinaan kun tein uudistamisurakointia, mulla oli kaivuri kahdessa tuurissa edessä (suomikuskit) ja istuttajat (suomi) perässä, taimet (suomi). useampi porukka (suomi) teki sitten pelkästään istutuksia perinteisesti ns kylmällä ketjulla.
siinä tuli keskimäärin vajaa 5ha päivässä valmista, kaivuri liikkui 6pv/vk ja istuttajat sai koneen kiinni yleensä torstaina
Historiotsija voi laskea montako istutus konetta se vaatii saadakseen viikossa saman taimimäärän maahan ja varsinkin paljonko se vaatii pääomia saada se metallimäärä metsään. siihen perustuu se ettei kaivinkone pohjainen istutus tule yleistymään suomessa. jokusia yksittäisiä lukuunottamatta.
äsken katsoin tubesta kun plantmanin koneella painavat 3000 kpl /h maahan, lannoitetuna, kasteltuna, siinä jo jotain ajatusta ja ideaa, tosin plantaaseilla.
Hoh, hoh, historioitsija päästeli hyviä naurunaiheita, paperillahan homma toimii, ei käytännössä, siihen on ihan perutellut syyt miksi koneistutus ei ole lyönyt läpi.
aikoinaan yritin lähteä innokkaana mukaan mutta realiteetit löi pahasti kasvoille, ensinnäkin tulee kysymys suomen metsien rakenne, kuviokoko sekä maalajien vaihtelu. toiseksi spesiaali konekalustovaatimus, sekä istutuspäiden rakenne.
aikoinaan olisi vielä ehkä löytynyt kuskejakin mutta nykyään ei. kaivuri istutus ei vähennä yhtään ihmistyötä, sillä se on yllättävän hidasta ja vaatii jopa enemmän tukitoimintoja mitä perinteinen tapa, monet eivät käsitä mitä sellainen kalusto kustantaa. perinteinen mätästys ja istutus kaverit menee heittämällä ohi istutuskoneesta, sekä saa tehtyä joka paikkaan oikean muokkauksen.
kuskeja ja kalustoa ei haalita soilta eikä rakennustyömailta, ne on rakennettu spesiaali kalustoa, kuskit myös. jopa lavetit pitää muuttaa istutuskoneille, tai siirtyä puolikaisiin jolloin taas tiestövaatimus kasvaa yms.
aikoinaan kritisoin istutuskoneiden rakennetta, mättään kokoa ja muotoja, sekä sitä että kaikkiin päihin pitää jokainen taimi laittaa erikseen omin pikkukätösin.. jokaiselle valmistajalle sanoin että kehittäkää sellainen systeemi taimitarhan kanssa jossa taimi tulee muovisessa kehikossa jonka laittaa suoraan koneeseen josta se siirtyy maahan ilman hanskan jälkeä, vielä ei ole puhelinsoittoa tullut..
aikoinaan laskin että koneellinen istutus kalusto olisi maksanut 350t€ vaatinut miehistöä enemmän kun perinteinen tapa jossa kaluston hinta puolet sekä vähemmän miehistöä. sekä sitten päästään siihen pointtiin. kun metsäfirmat kyseli urakoitijoita olisi pitänyt tehdä halvemmalla kuin perinteisellä tavalla.
nykyisistä koneista plantma on järkevin tähän mennessä rakenteeltaan sekä idealtaan, tosin suunniteltu kuivemmille alueille. voisi kuvitella että joskus suomessa voisi nähdä ajokonepohjaisen istutuskoneen mh tai firmojen isoilla työmailla. mun mielestä ajokonepohjainen istutus järkevämpi tulevaisuudessa.
juttelin kesällä ruotsalaisen kaverin kanssa joka oli käynyt katsomassa plantman konetta ja haastattelemassa. jäi mieleen että kone kahdessa tuurissa miehistöä 6kpl, rahulia yhden koneen ketjussa kiinni 1,4 miljoonaa, eivät tee alle 25ha työmaita ne kannattamattomia.
täällä mitataan motolla jos siinä mittalaitteet, muuten vaakamittaus, ja emil-/eppu laskimilla saadaan kuutiot, puulajit, kuivumiset laadut yms
onko kellään kokemusta/ tietoa rikin levittämisestä metsään?
peltopuolella todella isoa ero, mutta mites metsä, periaatteessa samalla tavalla pitäisi olla tarvetta rikille, vai onko typen suhde väärä, ehkä voisi toimia rehevillä mailla, suunnittelin jos raemaista heittelisi boorinkanssa enskan ajouria kävellen, kustannus ei olisi hirveä jos pari säkkiä kokeilisi, mutta onko joku kokeillut tai oisiko jossain tietoa?
yrittänyt puhua pari vuosikymmentä että kaivurista olis kaikille paljon apuja työmailla, ongelma vain että kukaan ei halua maksaa mitään, siksi helpompi vain jättää tekemättä.
parille isolle työmaalle omakusteisena tuonut kaivurin tasoittelee pääuraa, että pääsee ajamaan täysiä kuormia, ei muuten
pari päivää ajanut suht hyvää rinnetyömaata ja laitoin kännykkään kaltevuusmittarin että saan kunnon tilastoa; tuollainen 20 asteen rinne nousee hyvin pikkuisen vajaana,
kun jyrkkyys lähentelee 25 alkaa ongelmat puolikkaita kuormia, sopiva kivi/kanto niin saa jo varoa hyppimistä. sitten tulee ongelma pidossa rengas/tela/maa, jyrkimmillään pääsin yli 30 asteista rinnettä mutta ei se enää hauskaa ollut, lähempänä pelleilyä, eikä nosturi työskentelykään enää helppoa ollut kun ei ole tyvitilttiä, silloin joutui rungolla kokojan nilkuttamaan, ei olis enää harvennuksella onnistunut.
kivikko vaikuttaa paljon, sekä tela malli, nykyisin suositaan paljon kantavia, jollain kopalaisilla ei mennä lähellekään rinnettä, vetopito vain loppuu heti
mua ei perus marjan, sienten poimita häiritse yhtään, pikemminkin kannustan, mutta mun tapauksessa oli kyseessä koirien koulutustapahtuma, 37 autoa tiellä ja otettu sahatavaraa käyttöön sekä kun vahingossa osuin paikalle, yrittivät käännyttää maanomistaja pois häiritsemästä koiria. muutenkin alue oli vuokrattu ulkopuoliselle juuri sen takia ettei sallita koiria alueella. joten vahinko oli selkeä rahallinen, sekä periaate että mo heitetään jokamiehen oikeuksein perusteella pois omasta metsästä, no siitä se ns älämölö sitten lähti.
täällä kaupunkein laitamilla viikottain metsäteillä joku auto keskellä tietä ettei lavetilla pääse työmaille tai pois, siitä tulee oma ongelmansa, tosin vanhoilla teillä ei olekaan kohtauspaikkoja tehty. nyt viikonloppuisin sieni aikaan hyvällä kelillä melkein joka päivä jonkun koiran kusettajan auton takana pitää seistä sekä soitella viitsisitkö tulla siirtämään..suurin osa asiallisia, mutta aina joukkoon osuu jokunen änkyrä viimeksi viikolla meni työpäivä pitkäksi yhden takia 4 tuntia , onneksi oli kahvia jälkellä eikä kiirusta minnekään