Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
Tarkistin tuossa tarjottuja hintoja muokkauksille parilta viime vuodelta; 270- 455 riippuen työlajista tai läpi hintana paras oli 415. ja saisi tehdä bräcken hylkypaikat, eli pienet, kivikot, pehmeät yms, nämä hinnat firmat ilmoittavat, ei neuvottelu varaa, joten mun kone pysyy kuusen alla…siitä voitte laskea firmojen katteet
pystyykö koukku avaamaan lisää, kuulostaa turhan tutulta…
Hakkuutähde kauppa on vielä huonosti tunnettu ja metsäfirmat pitää sitä Kauppatekniikalla heittopussina, joskus pistetään paperilla tähteille hintaa, jotta ei tarvita paperilla tukista maksaa, joskus otetaan ne melkein ilmaiseksi, todella harvoin kukaan kilpailuttaa hakkuutehteitä erikseen, jolloin saataisiin markkinahinta kaikelle.
suurin osa leimikon tekijöistä ei edes vieläkään suostu kilpailuttamaan hakkuutähteitä erikseen, vaan kaikki menee automaattisesti runkopuun ostajalle.
Tarkistin äsken viimevuoden tilitykset, hakkuutähteet kasalle puituna, leimikot tien varressa tulot kaikista yli 3te/ha, pelkistä havuista…nopeasti laskien pitää saada yli 10€ lisää tukille. osa pölli ostajista pitää kaupan ehtona saada havut, mikä kielii firmalle rahasammosta….
jos ei vaakaa käytössä haketuksen yhteydessä lopulliset kiinnot, jos vaaka käytössä muunnetaan tonnit kiinnoiksi ohjelmilla jotka nykyään ottaa kuivumisen ja sateet huomioon.
jos myy havut puukaupan yhteydessä kannattaa vain hoitamattomattomat riukuuntuneet metsät myydä puiden mukana, muuten saa peremman hinnan kun myy hoidetuista metsistä todellisen määrän mukaan. yllättävän paljon tulee kiintoja hoideteista metsistä sekä saa kaikesta hakkuutähteestä hinnan, sekametsistä menettää mo äkkiä puolet tuloista
alkuperäiseen: kaivuri muokkausta havut vain hidastavat, eivät huononna laatua jos tunnollinen kuski, tosin hidastaa töitä. Jatkuva toimisien vermeiden jälki huononee kun eivät voi parantaa istutuspaikkaa yksilöllisesti.
Havun ajosta; hakkuutähde urakoitsijat täälläpäin vaativat urakoista min 10 m urat, tai työmaat vaihtuu tuntiperusteiseksi, eli havuista saatava hintakin tippuu kun ajon hinta vähintään tuplaantuu
Lehtikuusi kannattaa aina istuttaa sekapuuna, menestyy yllättävän hyvin karuimmillakin alueilla, pituusbonitetti on vt:llä kuusi metriä pidempi kuin mä/ku. kokonais tuotos /ha samoissa, mutta järeämpiä.
Rehevimmillä paikoilla kun muistaa, että lehtikuusi ei siedä vettä ja savea yhtään, sanonut että jos leku haistaa vettä tai savea heti kasvusta tippuu 30% jolloin ku ja r-ko järkevimpiä lajeja, pellolla usein tiiviys ongelmia kun ei muokata kunnolla. itse lopettanut alaville saville lekun viljelyn ja siirtynyt karuimmille alueille.
Kuidun menekkiä ei nykyään tarvitse miettiä, hakkurista läpi vaan kuten kaikki muutkin.
En ole luontopolkua kävellyt, olisi mukava tietää onko siellä tietoa miten kasvattavat kartanon reilu 10 v sitten hakkaamiansa lahoja kuusikkopohjiansa, oli suunnilleen puolet kannoista perinteistä itä-uusimaalaista maan nousemalahoa, se kyllä kiinostaa miten he ovat saaneet lahon etenemisen pysähtymään JK:ssa, siitä tiedosta voisin vaikka maksaa….
jos suunnitelette retkeä, voin pienelle porukalle tarjota nuotio kahvit ja näyttää mun viimeisimmät muokkaus kokeilut
Aikoinaan nykyisen lain voimaan tullessa kysyin metsäkeskuksen ja elyn kouluttajilta ojitusluvista koulutustilaisuudessa, ojituslupaa ei tarvita, jos toimenpide tähtää metsän uudistamiseen kuten tässä. eli lupia ei tarvita. jos tehtäisiin erikseen kuivatusojitus silloin tarvitaan. vesilakikaan ei vaadi lupia, jos matti pystyy todistamaan ettei pilaa alapuolista vesistöä, jos kerta on ottanut ennakoivasti vesinäytteet, varmasti pystyy sen todistamaan paremmin kuin elyn tarkastaja, pari vuotta tapahtuneesta eli matti vahvoilla. Alueella kuitenkin vesiensuojelutoimenpiteitä tehty, eikä alue mitenkään erityinen eikä sertit paljoa mattia häiritse, vaikuttaa kaikinpuolin lailliselta, joten mielenkiinnolla odotan asiasta päätöksiä….
<p>nopeasti vilkaisin karttaa ja hetken ihmettelin, mitä minä jutusta käsitin, ne oja kilometrit ei sille suolle mahdu ja muutenkin on kyllä kantava suo jäljistä päätellen, eli kivennäismaa suht pinnassa, kasvaa kyllä puuta hyvin. </p><p>ilmeisesti jutun tekijällä ja elyn tarkastaja ei erota naveroa ja mätästä. muuten ei täsmää.</p><p>selkeästi alueella tehty vesiensuojelutoimenpiteitä, varmasti löytyisi lisää jos jalkautuisi. oma mielipide on että tarkastaja katsellut juuri silloin muualle kun ohi kävellyt….</p>
<p>mielenkiinnolla pitää seurata tapausta. jonkin verran Mattia seuranneena aikoinaan, että kyllä sillä perusteet hommaan on varmasti olemassa. sen verran osaa taskulaskinta käyttää ja tietää mitä tekee, varmasti suunnitellut homman hyvin, ei muuten siihen lähtisi. </p><p>jutussa ei välttämättä kaikkea kerrota, selkeästi halutaan nostaa tikunnokkaan. </p><p>vaikka ely väittää ettei vesien suojelutoimenpiteitä ole tehty lainkaan, mutta nekin voi tehdä niin että tarkastaja ei niitä huomaa, ellei joku tunge sitä ojaan pitkällä kepillä… kokemusta on vastaavasta… kuinka moni metsänomistaja ottaa ennen ja jälkeen vesinäytteet?, kyllä matilla on homma hallussa. </p><p>lakitekstiä lukematta ja metsäkeskuksen ohjeistuksen mukaan ei siihen matti mitään lupia tarvitse, koska kyseessä uudistamiseen tähtäävä toimenpide. muutenhan puolet tämänkin alueen metsän muokkauksista pysähtyisi luvituksiin.</p><p>ainakin aikoinaan matti ei mennyt serteihin , joten puhutaan todennäköisesti vain metsä- ja vesilaista ja niiden tulkinnoista. </p><p> </p><p> </p>