Käyttäjän Mc kirjoittamat vastaukset
-
Tarkistin tuon edellä olleen väittämäni ja katsoin muutamaa tuoreinta vuosikertomusta. Niiden mukaan aurausta ei enää paljonkaan harrastettaisi vaan käsittely tapahtuisi enimmäkseen äestämällä. … Niin tai näin niin alueella usein liikkuvana se aurauskalusto näyttää alueella melko hyvin kuitenkin viihtyvän.
Kyllä tosiaan menee tällä kertaa siten, että ostajaehdokas eli paikallinen maarakennusyrittäjä on siinä mielessä vahvoilla, että hän on jo aloittanut tien teot (tie tuulenmittaustornille) hankealueelle eli hänellä on jonkinlainen aiesopimus tuulivoimayhtiön kanssa. Ja kun kaikesta kaukana ollaan niin murskeelle ei ole käyttöä muihin hankkeisiin (ainakaan suuressa määrin). Eli hän olisi luultavasti kilpailutustilanteessa ainoa tarjoaja.
Avohakkuille on paikkansa, mutta omakohtaisesti olen siirtynyt omilla tiloillani nk. puuhastelumetsätalouteen. Kun ei ole mitään rahallista vaadetta maapohjalle, niin teen kuntoilun vuoksi enää sellaisia 50 kuution hankintakauppoja talon ympärillä; ajelen puut omalla traktorilla tai mönkijällä. Tärkeintä omassa omistuksessa on se, että maapohja pysyy kunnossa ja voin harrastaa koirien kanssa. En harjoita sen paremmin jatkuvaa kasvatusta kuin avohakkuitakaan; Linkolan säätiölle menee testamentin kautta suurin osa maistani.
Nostokoukulla on selvästi asennetta. Olen itse ollut kymmenkunta vuotta osallistumatta näihin jorinoihin, mutta uutena tul9kkaana kuulostaa hyvälle se, että kyseenalaistetaan nk. normaali ja perinteinen. Kaikkein masentavinta on yhden totuuden malli. Totuuksia on joka lähtöön ja trumpille omansa.
Itselläni on ollut paha tapa sijoittaa yhteismetsiin. Välillä 2006-2022 oli tuotto keskimäärin(arvonnousu + ylijäämät) 6,5 %/ vuosi. Viimevuosina tahti on vain kiihtynyt. Toki se paras aika taisi jo ao. sijoitusten suhteen mennä, mutta omalla kohdalla vanhakantainen sijoitusstrategia toimi vs Helsingin pörssi.
Omalla kohdalla tuo raakkutapaus tuntui siten, että viime kesä-heinäkuun vaihteen myräkän tuulenkaadot tultiin korjaamaan SE:n toimesta ajallaan, mutta homma keskeytyi heti alkuunsa raakkukohun vuoksi. Yhden päivän ehti moto hommia tekemään ja sen jälkeen kuski ilmoitti, että homma seis ja hän lähtee Suomussalmelle. Kone haettiin pois viikon päästä. Kolmisen kuukautta sitä työn jatkumista odoteltiin ja jatkuihan se kesän jälkeen ja pilalle menneistä tukeista tuli täysi hinta.
Sen verran varovaiseksi yhtiö meni, että 50 metriä lähemmäksi kotijokeani se ei suostunut menemään. Ao. joessa on raakkukanta, jonka lisääntymiskyvystä en tiedä; on siinä joessa taimentakin, joten lisääntyminen on hyvinkin mahdollista. Omat maat rajoittuvat tuon 50 metrin ulkopuolelle, mutta pari naapuria joutui teettämään nuo tuulenkaadot joen varresta metsuri- ja traktorityönä.
Oli varmaan tarpeellinen kohu, mutta koneukkojen syyttäminen asiassa on tarpeetonta.
Kyllä tässä jonkinlaista juonta ollaan laatimassa. Sovin toisen naapurin kanssa pohjahinnasta, jonka alle kumpikaan ei tarjoa. Käyväksi kuutiohinnaksi arvioitiin 0,1 -0,4 euroa ja oletettu kiviaineksen määrä noin 75 000 kuutiota. Meillä kahdella on hyvä tilanne siinä, että palstamme ovat kaikin puolin identtisiä. Eli metsämaan käypä arvo + menetetyt maanvuokrat ja loput oman mielikuvituksen mukaan ovat hinnoitteluperuste. Tarjoamme vaihtoehtona myös tilarajat ylittävää vaihtoehtoa. Kolmas tarjouspyynnön saanut on iso metsäalan toimija ja uskomme siihen, että se hinnoittelee itsensä ulos ennen meitä.
Tarjous pitää tehdä ensi viikon aikana, joten pohdinnat aiheesta ovat edelleen tervetulleita.
Vuokrausta olisin halunnut minäkin, mutta määräala tai koko tilan myynti on asetettu vaihtoehdoiksi. Olen yrittänyt etsiä tietoja siitä, että paljonko näissä vuokrasoppareissa maksetaan maanomistajille kuutiosta, mutta siitäkään ei ole oikein lukuja löytynyt. Joten jos joku osaa sanoa jotain em. asiassa niin siitäkin olisi jo paljon apua.
