Käyttäjän Mc kirjoittamat vastaukset
-
Ei toki. Mielipiteitä pitää olla, mutta ei puuntuottajien etuja palvele rehentelevä asenne ”minähän teen mitä tahron ja mieluusti enemmän”. Meidät maanomistajat luokitellaan jo nykyisellään automaattisesti idiooteiksi (osin syystä), joten sen vuoksi kannatan jonkinlaisen sordiinon käyttöä ennen rehentelyä.
Ympäristönsuojelu -terminä viittaa mielestäni enemmän ihmisen suojeluun (omilta typeryyksiltä) kuin luonnon varjelemiseen. Termi ”Luonnonsuojelu”, jossa luontoa pyritään suojelemaan ihmiseltä on taas luontolähtöistä.
Varmaan ärsyttää melkein kaikkia, mutta itse olen jättänyt osan maistani kaulitsemisen ulkopuolelle. Ihan vaan piruuttani oli lähtökohtana. … että metsäteollinen tehokkuus harmistuisi ja hömötiainen tykkäisi.
Tukiaisia en tekemisistäni kaipaa. Tuntuu, että käsissämme on sellainen tukiaisala, joka vinkuu jokaisesta teostaan enemmän tukiaisia kuin maa-, kala- ja porotalous yhteensä. Sen päälle vielä monet muut vaivat. Maanomistus on edelleen enimmäkseen köyhien harrastus mikä on ihan hirveä asia kaikkien kannalta.
Koirankusettaja ”Mitäpä se kenellekkään kuuluu mitä kukin metsillään tekee”
Ihan hyvin todettu. Mielestäni sen metsienomistajan täytyy kuitenkin huomioida vesistövaikutukset. Minun puolesta yksityismailla saa mellastaa jotakuinkin miten haluaa, mutta yhteisien vesien pilaamisoikeutta ei saa antaa kellekään. Ja rajut muokkaukset niitä usein aiheuttavat…. ravinne-, kiintoaines- ja jopa myös lämpötilapäästöt (maanpinnan lämpenemisen/ suoran paistee kautta).
Hiilidioksidipäästöjen kohdalla en olisi niinkään huolissani. Tärkeintä, että metsämaa pysyy metsämaana olipa käyttötarkoitus mikä tahansa; hiilidioksidiksi taivaalle ne puiden hiilet menevät joka tapauksessa jossakin vaiheessa. Olipa se millä tapaa johonkin hetkeksi sidottu tai ei. Kvartaaliajattelu ei ole tarpeellista tässä asiassa. Toki jos puut kaivetaan maan alle poteroihin ja metrejä multaa päälle niin vasta siinä tapauksessa on hiilidioksidia aidosti sidottu. Maan alta nostettava tavara (hiilivety) on se varsinainen syntimme.
Kyllä se rahattomuus on syynä siihen, että järjettömiä temppuja tehdään. Kirkkain esimerkki löytyy omille silmille Kuhmosta, jossa valtio päätehakkaa 1-2 tukin leimikoita pää hiessä. Kyllä Kuhmon suunnalla pitäisi 2-3 tukin saantoon pyrkiä.
Toinen hävityksen ääripää Lapissa. Sallassa olen nähnyt jopa 50 kiinnon/ ha päätehakkuita ja tavarasta 70 % menee kuitupuuksi. Kyllä on valtiolla näköjään rahaa tuhlattavaksi asti.
Keskustelin Kuhmossa 10 vuotta sitten jonkun biologin kanssa, joka oli yllättäen saman metsäautontien varressa susien liikkumisia kartoittamassa ja hän tiivisti itselleni aika hyvin susitilanteen; ”suurin osa susista ei aiheuta mitään vaivaa, varsinkaan vakiintuneet laumat, mutta tietty osa aiheuttaa” Hän kertoi jopa sen, että mitkä Kuhmon susista ovat niitä koirien syöjiä, Paljon liikuin tuolloin Etelä-Kuhmossa ja ao. ukko sanoi, että alueen laumasta ei ole ollut mitään haittaa koirille. Ja eipä ollut.
Kyllä kieltämättä oma mielipide jyrkentyisi, jos omalla kohdalla kolahtaisi. Olen ollut kainuulaisessa hirviporukassamme noin 35 vuotta ja jahtihommissa on mennyt yksi koira jokeen (jään alle), yksi auton alle ja yksi kuoli ampumavammaan (osuma hirven läpi). Susien suuhun ei yhtäkään, mutta mennyt ei tietenkään ole tae tulevasta.
Nuo metsästyskiell0t tietyille petoeläimille ovat kieltämättä ongelmallisia. Jotenkin tuntui, että vielä 10 vuotta sitten homma ja lupapolitiikka rullasi hyvin. Nyt kauheaa vääntöä. Olen sen verran vanha jäbä, että ehdin osallistumaan myös karhun kevätpyyntiin. Yhtä karhua olin vetämässä pois metsästä vuonna 1992. Kaveri sen ampui ja minä olin enimmäkseen asissitenttina. Paikkana Sallan Tuntsa.
”Toistan vielä ,että lait ja asetukset on saatava siihen asentoon, että laittomuuksiin ei tarvitse turvautua.” Jep. eli lapsenrassaajien tahtokin on saatava näkemyksesi mukaan läpi? Samoin rattijuoppojen… sitäkö tarkoitat? En itse vastusta missään nimessä sudenjahtuuta… päinvastoin. Voisin itsekin jahtiin lähteä, mutta yleinen öyhötys ja lain sekä asetusten ylenkatsominen vähintäänkin yököttää. Toisekseen susi on metsänomistajan paras ystävä; maillani ei ole taimikkotuhoja juuri koskaan. Kiitos susien. Ja samaan aikaan on mahduttu tälläkin hetkellä talossa vaikuttavan kahden touhukkaan koiran kanssa jahtihommiin nk. susireviirille.
