Käyttäjän Mc kirjoittamat vastaukset
-
”Joudutaan käyttämään rajumpia konsteja tilanteen korjaamiseksi.”
Mitä nämä konstit sinun kohdalla mahtavat olla? Kannustamista laittomuuksiin vai itsekö aiot toimia?
Käpysonnin mainitsema hiilinielu ja hiilinielu-keskustelu on kieltämättä enimmäkseen humpuukia. Annetaan tavallaan ymmärtää, että hiilinielu on ja kasvaa ja turpoaa maailmantappiin. Jossain tulee raja vastaan siinäkin.
Puheet hiilensidonnasta ”pitkäkestoisiin ratkaisuihin” ovat vielä enemmän roskaa. Hirsiseinäkään ei ole se lopullinen museointitapa hiilidioksidin suhteen ja sanomalehti vielä vähemmän. Luonto ja ilmasto ei älyä kvartaalitaloutta. Ainoa ajattelmisen arvoinen asia on pitää hiilivedyt maan pinnan alla.
Risuparran esiin nostama auton renkaat ovat relevantti ongelma. Itsekin huristelen kilokaupalla vuosittain renkaista muovia luontoon ja se on suuri ongelma se.
Nostokoukulta hyvä kiteytys. Olin itse mittaushommissa Kuhmon suunnalla vuosituhannen vaihteessa ja vielä silloin oli sielläkin tervaskantoja polttaa asti. Leirissä paloin nk. ikuinen tuli.
Kainuussa vaikutan vieläkin, mutta ei ole tervaskantoja enää edes nuotiopuiksi. Saati myyntiin. Pohjoisessa niitä sentään on. Paljon käyn Sallassa ja Inarissa erällä ja tervasta löytyy.
Mikko Moilanen Metlasta selvitteli asiaa muutama vuosikymmen sitten ja jos en ihan väärin muista niin lopputulema oli, että alikasvoskuusen täytyy olla elpyäkseen sen verran elinvoimainen, että se on työntänyt vähintään 20 cm vuosikasvua ennen ylispuiden poistoa.
Ja samansuuntainen on kokemus itselläkin. Lisäksi olen ollut huomaavinani, että oikein rehevällä maapohjalla voi istuttaa muokkaamattomaan maahan kuokalla kuusta jopa parimetristen koivujen alle… tietenkin täytyisi muistaa ottaa ne koivut pois ennen kuin alkavat piiskaamaan näitä kuusenalkuja.
En tiedä muista, mutta kyllä itselläni metsätaloutta harrastavana nousee välillä mieleen, että onkohan nykyisenkaltainen ryskäys ihan asiallista. Itselläni on kolme tilaa ja olen osakkaana 4 pohjoisen yhteismetsässä, joten syntitaakkaa hehtaareina on jonkun verran. Tytär on nk. greenpiisejä ja hän ehdotti 15 vuotta sitten, että annapa ukko 10 % metsätuloistasi Luonnonperintösäätiölle.
Linkolan tekstejä lukeneelle tuo 10 % ei tuntunut ollenkaan kohtuuttomalle, joten sinnepä ne kymmenykset nykyisin virtaa. Asuttamani kotitila jäänee tyttären kautta Luonnonperintösäätiölle sekin.
Suorittavalle Portaalle kiitos järjen käytöstä. Asuin itse aikanani pitäjässä, jossa oli oikein mukava ulkoilijoiden/ koirankusettajien suosima reitti vanhassa männikössä metsähallituksen mailla. Hakkuu toteutettiin pienaukkohakkuuna ja se meni ihan hyvin, mutta hämmästytti se, että vahvaksi tallautunut polusto jätettiin huomioimatta.
Ukkopekalta hyvä puheenvuoro tuolla edellä. Mönkijän käyttöä kriminalisoidaan aivan suotta. Kustannustehokkain tapa puunajoon se ei yleensä ole, mutta esim. minä olen ajanut tälle vuodelle noin 40 kiintoa puuta mönkijällä vaikka tallissa on myös vaihtoehtona takavetoinen traktori.
Omalla kohdallani mönkijän käyttö pohjaa paljolti myös siihen, että minä en halua talon lähelle moton jättämää rytelikköä (rehevät maapohjat), joka käytännössä estäisi ulkoiluaktiviteetit alueella seuraavaksi 10-15 vuodeksi. On varmaan liuta muitakin, jotka lähestyvät asiaa muut arvot kuin eurot edellä, joten mönkijäyrittäjille on sijansa.
Noin 30 vuotta minä olen tätä pienimuotoista puuhastelua mönkijän kanssa harrastanut; 25-40 mottia/ vuosi myyntiin ja polttopuut päälle. Metsään on muotoutunut oikein mukava reitistö ulkoilua varten ja ajouria (metsäkoneen tekemiä) ei käytännössä ole ollenkaan. Mukavaa kuntoilua tuo puuhastelu metsässä on. Nuorempana tuli harvennettua ja lanssiin ajettua parhaimmillaan likemmäs 5 kuutiota/ pv, mutta näin ikäukkona voi olla tyytyväinen jos saa päivälle rapiat 2 kiintoa.
Mönkijänä on ollut viimeiset 20 vuotta Yamaha, jota on tarvinnut rassata normaalihuoltojen päälle magneeton kiilan ja yhden vetonivelen suojakumin verran. Akkukin alkuperäinen, joten melkoinen ennätys sekin.
