Käyttäjän Metsämysteeri kirjoittamat vastaukset
-
Ja kun pitäisi pystyä tekemään isosta puumäärästä sitä ihmetuotetta. Olen ollut mentorina yhdessä start-upissa jossa sellusta yritetään tehdä hienoa ja kallista. Skaalautuessaan tuolla bisneksellä olisi potentiaalia ehkä 50000 sellutonnin markkinoihin. Sillä ei pelasteta yhtään sellutehdasta missään. Tämä tässä näpertelyssä on ongelma. Vaikka teet puusta miten hienon ja kalliin tuotteen, niin näitä vuotuisia hakkuumääriä se ei pelasta. Vaikka yhtiöt vetäisi suokuokalla rahaa jollain tuotteella niin ne kannattamattomat muut bisnekset sellu/paperi/kartonki jne suljetaan. Täytyy toivoa, että sellu, kartonki ja sahatavara säilyttää osuutensa maailmanmarkkinoilla. Muuten olisin metsänomistajana aika huolissaan.
Kuluneet mantrat jalosasteen nostamisesta ovat aika masentavia. UPM on hyvä esimerkki jonka tutkimuslaitoksessa pelle pelottomat yrittävät löytää tietä ulos sellusta ja sahatavarasta. Pikkuhiljaa kaikki ”uutuudet” on painunut unholaan, on ollut laastaria ja komposiittilautaa ja muuta ”kultakaivosta”. Kaikki nämä on kuopattu mutta tutkimukseen on poltettu rahaa huomattavasti. Metsällä tehdään kuuraa ja pesualtaita komposiitista, voin luvata ettei näistä koskaan tule sitä kultakaivosta. Ei vaikka tuote olisi hyvä. Volyymit ovat niin valtavia ettei niitä tällaisilla puuhasteluilla ratkota. Tämä on volyymibisnestä, ei erikoistumista joihinkin pieniin segmentteihin.
Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 3000 kesäkoivua maahan. Aika paahteinen paikka mutta vettä satoi parina päivänä heti istutusten jälkeen. Kaivurimuokkaus oli tehty toukokuun alkupuolella. Karkea ja kivinen maalaji. Ehkä kymmenen tainta löytynyt kuivuneena, ilman järkevää syytä, Mutta sitten muutamat ”toivotaantoivotaan” istutukset lähteneet hyvin kasvuun vaikka mättäät oksakasojen päällä.
Eilen illalla juttelin yhden SElluyhtiön sahan pikkupomon kanssa. Kysyin miten sahalla menee nykyisellä tukin hinnalla, niin tuumas että niin paljon haketetaan kuin pystytään, jotta saadaan sellukattilaan haketta. Paljastaa kyllä selluyhtiöiden tarpeen myös hakkuissa ohjata kuituun mahdollisimman paljon.
Kantohinta on vain yksi tekijä bisneksessä. Tehtaita kiinnostaa tehdashinta. Eli paljonko se motti kustantaa kun se on tuotu kuorintalinjan päähän. Siellä on aikapaljon teko/kuljetuskustannuksia jne. Se 18€ isännän hinta on helposti tehtaan päässä jo 45€. Samaan aikaan kun puolet sisään ostetusta puusta poltetaan kattilassa ja tehdään sähköä, niin senkin kannattavuus ratkaisee bisneksen kannattavuutta. Joskus saattaa kannattaa ajaa putket punaisena, vaikka sellun hinta ei huipussa olisikaan. Silloin taas sähköllä tienaa hyvin. Kuten pari vuotta sitten oli tilanne. Kaikki muutkin kustannukset vaikuttavat siihen, että paljonko puusta ollaan valmiita maksamaan. Kemikaalien hinnat vaihtelee ja ostettavat määrät on huomattavia yms. Ei ole ihan niin yksioikoinen bisnes kuin äkkiä kuvittelee. Puu on kuitenkin yksittäisenä kulueränä kaikista suurin, siellä prosentin nousu hinnassa on euroissa eniten. Toisaalta taas pitää olla ainakin ajoittain erittäin kannattavaa, jotta näitä miljardi-investointeja voidaan rakentaa ja jatkaa puun ostoa jatkossakin.
Kauanko akulla sahaa? Tuo paino olisi sopiva. Juuri samoja asioita pohdin, isäni 80v sahailee kuntoiluna tunnin reissuja ja vanhojen ”pikkusahojen” repiminen käyntiin voi alkaa jossain vaiheessa käymään nivelille. Akkusaha ja tunnin kesto olisi riittävä varhaisperkauksiin yms kevyempiin hommiin.
Itse kun istun joka oksalla tässä bisneksessä niin kyllä fiksuiten metsien tuotosta hyötyy osakkeenomistajana. Arvoketjussa on mielenkiintoisia piirteitä, metsänomistaja on se joka ei voi tehdä oikein mitään. Ei edes ”myyntilakkoilla”. Kyllä teollisuus puunsa löytää. Jos näyttää että jonnekin meinaa löysää rahaa arvoketjussa jäädä, niin Kemira ilmoittaa peroksidin hinnan nousun +50% ja ulosmittaa löysän rahan jne.. tai jokin muu monopoliasemassa oleva toimija. Puun myyjiä on tuhansittain ja metsät kasvavat kokoajan jolloin hakkuita on tehtävä. Joka välissä kustannukset kasvavat ja se syö kantohintojen nousun pois, kaikki muut portaat pyrkivät ulosmittaamaan maksimin arvoketjusta. Metsänomistaja ei voi muuta kuin tehdä hoitotoimenpiteet ajallaan ja maksimoida kasvun, ellei muut arvot paina enemmän.
t. pääluottamusmies, osakkeenomistaja, metsänomistaja, yrittäjä.
