Käyttäjän Metsämysteeri kirjoittamat vastaukset
-
Nesteytetty co2 pitäisi pumpata peruskallioon tai esimerkiksi tyhjeneviin öljy/kaasulähteisiin vrt. öljyteollisuus. Silloin tuo toimisi hiilinegatiivisena, puut ottaa hiilen ilmasta ja teollisuus ottaa talteen piipusta. Pysyvä säilöminen sitten jonnekin. Silloin se co2 olisi pysyvästi pois ilmakehästä. Jonkun pitäisi vaan maksaa siitä.
Tuo co2 talteenotto ei ole ”amerikantemppu”, se vaan maksaa. Amiiniliuoksien kuluminen on huomattavaa kun sellutehtaan savukaasut eivät ole puhtaita, samoin hiilidioksidin irroitus sitten amiiniliuoksesta on julmetusti lämpöä vaativaa toimintaa. Ja tässä vaiheessa meillä on vasta talteenotettua hiilidioksidia. Se pitää jalostaa polttoaineeksi vetykäsittelyn avulla, puhdasta ”vihreää” vetyä saadaan vaikka elektrolyysillä. Sekin syö enemmän energiaa kuin antaa ulos. Maakaasusta voi tehdä vetyä halvalla mutta se on varmaan pois laskuista. Rauman projektin 100000t-co2/v osalta puhutaan helposti 1000GWh verran sähköä vuodessa, jotta saadaan vihreää vetyä tuolle määrälle. Silloin saadaan ”vihreää” metaania joka kelpaa polttoon. Voi sen Fischer-Tropsch prosessilla nesteyttääkin mutta vaatii vielä enemmän vetyä. Ei ole hopealuotia tässäkään bisneksessä, mutta kannattavuus on kiinni päästötonnien hinnasta ja mihin luokkaan soodakattilan co2 sijoittuu.
Ei meillä sertit olisi käytössä jos niitä ei vaadittaisi asiakkaiden toimesta. Ne vain hankaloittavat ja luovat kustannuksia, eivät tuottoja. Siitä voidaan keskustella että tehdäänkö Suomessa ylilaatua, mutta bulkkitavarassa ei kiinalaisille pärjätä. Euroopassa kaatuu tällä hetkellä kierrätyspuolen tuottajia, pieniä ”sukuyhtiöitä”. Johtuu kierrätyskuidun saannin vähenemisestä ja puutteellisesta ”hygieniasta” pahvin osalta. Ei kosmetiikka-, lääke- tai elintarviketeollisuus uskalla länsimaissa pakata huonolaatuiseen tai jäljitettävyydeltään vajaaseen pakkaukseen. Regulaatio ajaa muovia vähemmäksi EU-tasolla. Se, että jotkin tuottajat lentävät maailmalla sertifikaateista pihalle on osoitus siitä ettei niitä sertejä täytä. Sen näkee myytävän pahvin hinnassa, kukaan ei maksa normihintaa epäkurantista tavarasta. Ja meillä Suomessa totuttu sen verran korkeaan laatuun, että Aplin ei ole tarvinnut laatua miettiä. Haetaan se maitopurkki Intiasta niin saattaa alkaa nikottelu laadusta. Mutta se intialainen taas ei välttämättä ymmärrä arvostaa suomalaista laatua, kun onhan hän pärjännyt tähänkin asti.. o tempores o more.
Pakkaustekniikkaa aika hyvin tuntevana kommentoin, että yksittäiselle asiakkaalle ei ole kauheasti merkitystä paketilla. Kunhan ei haise, kestää kasassa ja suojaa tuotteen. Pakkausvalmistajat taas haluavat kontrolloida näitä kohtuullisen primitiivisiä vaatimuksia. Se tehdään tänä päivänä sertifikaateilla yms vaatimuksilla. Siihen ei kiinalainen suoraan taivu, jäljitettävyys ei toimi samalla tavalla. Ajatellaan vaikka lääkepakkaamista, nestepakkauksia tai muita ruokapakkauksia. Mutta sitten on se ”bulkimpi” pakkaus, siinä ei kiinalaiselle pärjätä. SKF:n laakeri ei tiedä missä pahvissa se on, tai alapallonivel Ridexin painatuksilla.
Sikoja ruokitaan maissilla sujuvastikin, kelpaa sille viljat ja vaikka pullaa kantaa kasalle. Sian metsästys on pääasiassa ruokinnoilta ja pelloilta kyttäämistä. Ei sitä pirukaan sieltä taimikosta, jossa poistumaa yli 30000, mene kukaan ampumaan. Siellä ne jurottaa samantien jos niitä alkaa häiritsemään. Siellä saa ukot ja koirat runtua ihan samalla tavalla. Ruokinnalta jahtaus on vähän ”työturvallisuus ja eettisyys” -kysymys. Harkittu hyvä laukaus, että kuolema on nopea, ja ei vaaranneta koiria/metsästäjiä.
Jonkin verran sikojen kanssa touhunneena sanoisin, että kannattaa tietää mitä tekee kun haavoittunut sika maastossa. Siinä ei suihkeet auta jos sika päättää päälle tulla. Pelkkä 40kg porsaan saaminen jaloille on melkoinen tömäys. Hieno riistaeläin ja Suomen kanta ei tule koskaan nousemaan samalle tasolle kuin Virossa/Ruotsissa on. Kun ”tihentymä” alueella elelen niin huvittaa seurata keskustelua metsien tuhoista, kanalintujen häviämisista jne.. Metsät tuhoutuu hoitamattomuuteen ja supikoirat/sääolot ovat kanalinnuille paljon suurempi uhka. Ja veikkaan ettei sikaruttokaan leviä Virolahdelta kovinkaan etäälle, kanta on kuitenkin niin harvaa ja rutto tappaa nopeasti.
Tekoäly(ttömyys) kaivoi ohjeita netistä aikansa ja juhannuksen jälkeinen aika olisi suotava, pituuskasvu on loppu ja oksat ovat hentoja. Vinoleikkaus kuivuu nopeasti eikä mahlaa vuoda enää tähän aikaan. Ajastaan selviää paljonko lahoa tulee mutta luontaista täydennysmateriaalia tulee kohtuudella.
Ei tehnyt helle viime kesänä pahoja vaurioita, mutta kevään kuivuus kuivatti taimien latvat. Tämän kesän kasvu muuttui pensasmaiseksi. Taimet nyt vuoden ikäisiä ja monilatvaisia. Oksasaksien kanssa kiertänyt katkomassa kilpailevat latvat pois, saa nähdä millaisia koivuja näistä tulee.
Ja kun pitäisi pystyä tekemään isosta puumäärästä sitä ihmetuotetta. Olen ollut mentorina yhdessä start-upissa jossa sellusta yritetään tehdä hienoa ja kallista. Skaalautuessaan tuolla bisneksellä olisi potentiaalia ehkä 50000 sellutonnin markkinoihin. Sillä ei pelasteta yhtään sellutehdasta missään. Tämä tässä näpertelyssä on ongelma. Vaikka teet puusta miten hienon ja kalliin tuotteen, niin näitä vuotuisia hakkuumääriä se ei pelasta. Vaikka yhtiöt vetäisi suokuokalla rahaa jollain tuotteella niin ne kannattamattomat muut bisnekset sellu/paperi/kartonki jne suljetaan. Täytyy toivoa, että sellu, kartonki ja sahatavara säilyttää osuutensa maailmanmarkkinoilla. Muuten olisin metsänomistajana aika huolissaan.
