Käyttäjän Metsanhenki77 kirjoittamat vastaukset

Päätehakkuun ajankohdan määrityksessä taistelee 2 vaihtoehtoista logiikkaa: vuotuinen lisäkasvu kuutioissa vs. vuotuisen lisäkasvun arvo suhteessa pystyssä olevan puuston arvoon (”pääoman tuotto-%”). Ne, jotka laskevat vain pääoman tuottoprosenttia, päätyvät yleensä selvästi lyhyempään kiertoaikaan ja nopeampaan päätehakkuuseen viimeisen väljennyksen jälkeen (tyypillisesti alle 10 vuotta harvennuksesta). Kuutiokasvun perusteella hakkuukypsyyden määrittäminem on hiukan monitahoisempaa. Jos sitä hiukan yrittää yksinkertsistaa, niin voifaan ajatella, että päätehakkuuta odottavan kuvion keskimääräinen vuotuinen ”päätehakkuukasvu” on kokonaispuuston kuutiomäärä jaettuna puuston iällä. Esim. 300 kuutiota/ha ja 60 v. antaa 5 kuutiota/v. ”Keskimääräinen päätehakkuukasvu” tässä siis tarkoittaa vain sitä osaa koko kiertoaikana syntyneestä kasvusta, joka on vielä pystyssä. Esimerkin kuviolla voisi siis aiempien harvennusten yhteinen kokonaispoistuma olla esim. 200 kuutiota, jolloin koko tämänhetkinen kiertoajan vuotuinen lisäkasvu olisi keskimäärin 500kuutiota/60 v = reilut 8 kuutiota/vuosi.

Suomeksi sanottuna, päätehakkuukypsyys saavutettaisiin hetkellä, jolloin kasvu alittaisi tuon ”keskimääräisen päätehakkuukasvun”. Kuka sen ajanhetken osaa sitten mitata ja määrittää, on toinen tarina. Edellyttäen, että kuusikko pysyy terveenä, saavutetaan tämä piste tyypillisesti n. 20 vuoden kuluessa viimeisestä harvennuksesta.