Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Se on käyny mielessä.
Minnekän senkin aloitteen lähettää?
Saksalaistyylinen Z-Baum (tavoiterunko) harvennustyyli sopisi hyvin sovellettuna Suomen kustannuskriisissä painivaan metsätalouteen.
Tavoiterungolle asetetaan tavoiteläpimitta (Saksassa kuusella 50 cm) ja tälläisiä tavoiterunkoja kuusikossa kasvatetaan 200 kpl hehtaarilla. Näin puiden välimatka on 7 metriä.
Suomessa voisi kasvattaa 100-? runkoa/ha tällä menetelmällä päätehakkuuseen asti.
Tavoiterungon tulee olla ehdottomasti päävaltapuu, omaa hyvän latvuksen ja on tyvitukin matkalta hyvälaatuinen.Mänty ja R-koivu pystykarsitaan.
Ainoaksi toimenpiteeksi jää kasvutilan antaminen ja pystykarsinta.
Metsiköstä saataisiin näin päätehakkuussa energiapuuta ja järeitä tukki runkoja.
Teoreettisissa pystykarsinta ohjeissa tavoiterunkoluvuksi annetaan 400-600 runkoa/ha. Mutta käytännössä näin monta runkoa ei edes metsiköstä löydy, pl. huippumetsiköt.
Itse olen löytänyt 130-250 valiorunkoa/ha. Kasvutilaa annetaan jatkuvasti, periaatteella että latvus pysyy vapaana. Puuston tulee olla nuorta ja reaktiokykyistä.
Muiden puiden raivaaminen ja korjaaminen jäisi siis kokonaan pois. Kustannussäästöjä tulisi reilusti. Ja menetelmä on helppo toteuttaa, Sthillä vaan kasvutilaa.
Lannoituksen hyvä tulos perustuu myös jatkuvaan lannoitukseen. 5 vuoden välein suoritetut (piste)lannoitukset pitävät huippukasvun yllä.
(Metla, Viro, 1965)Myöskin hakkuutähteiden kasaaminen valiorunkojen juurelle antaa oman positiivisen vaikutuksen.
Ei muuta kuin ongelmia. Saha piti sulattaa yön yli lämpimässä, tankin korkkia auki. Päivällä kaasuvaijeri jäätyi, jos ei tauolla kaasutellut koko ajan.
Talvella on parempi hoitaa istutuskuusikoita, lumesta ei ole haittaa.
Metrin halkojen halkaisu hydraulihalkojalla on vaihtoehtoinen työ talveksi. Paukahtaa hienosti halki.
Onko se Farm Boss 260?
youtube
erste durchforstung fichte
Valioharvennusta saksan tyyliin.
2 vuotta kuluu ”puskan” raivauksen jälkeen. Eli puusto on kitunut ylitiheydessä.
Samoin roskapuun maahan lyömisen jälkeen nuoressa kasvatusmetsässä kestää se 2 vuotta ennekuin kasvu alkaa toden teolla. Metsä ikäänkuin ”hyppää” uudelle kasvu-uralle.
Jos metsää hoitaa taimesta lähtien kunnolla, kasvu tietenkin pysyy optimitasolla koko ajan.
Lopultakin löytyy todellisia metsänhoitajia.
Metsiä vartijoidessani olen havainnut että 2 vuotta kestää ennenkuin taimikonhoito vaikuttaa kasvuun. Tästä tein sen päätelmän että ”oikea” metsänharvennus menetelmä on harventaa 2 vuoden välein.
Metsäyhtiöt, mhy, metsäkeskus ym. instanssit tarjoavat samaa kaavaa metsänomistajille. Taimikonhoito-1.harvennus-2.harvennus-päätehakkuu.
Järeytyminen on tärkeää puuston kannalta, varsinkin voimakas 1.harvennus jolla otetaan talteen luonnonpoistuma. Valitettavasti voimakkaan harvennuksen jälkeen mm. lumituhoriski kasvaa.
Jatkuvasti taimikoita/nuorta metsää hoitaen ja pystykarsien puusto järeytyy optimitilassa. Lannoitus tehdään ns. pistelannoituksena, eli vain pystykarsitut männyt/järeät kuusi yksilöt lannoitetaan.R-koivu lannoittaa itse itsensä.
Näin toimien metsiköstä löytyy vain läpimitaltaan järeää puuta joka voidaan kasvattaa päätehakkuussen ilman rasvaisten koneiden aiheuttamia korjuuvaurioita ja täystiheinä.
Tämä malli soveltuu tietenkin vain kulunsa hallitseviin metsälöihin.
P.W.Hannikainen toimitti v.1888-1894 lehteä nimeltään Suomen Metsänhoitolehti.
Ja sattumoisin metsänhoito-ohjeet ja metsänselvitykset (metsätaloussuunnitelmat) hoitoalueellani ovat P.W.Hannikaisen ideoimia.
Varovaisia, usein toistuvia apuharvennuksia ja pystykarsintaa valiorungoille. 120 vuotta ei ole oikeaa metsänhoito-oppia muuttanut.
Nykyiset metsänhoitomallit on sopeutettu metsäteollisuuden ehtoihin.
Nykyisille metsäopiskelijoilla olisi paljon hyödyllistä opiskeltavaa, miten metsät saadaan oikein hoidettua.
Ja ei ole metsänvartijoitakaan enää Suomessa kovin monta.
15 metsänvartijaa voisi perustaa vastaavan rahaston. Vartiopiiri olisi 400 ha, eli hallittavissa.
Valitettavasti teollisuus puuttuu.