Käyttäjän metsassa-since1979 kirjoittamat vastaukset
-
Suomi on pitkä maa ,joten puuston kasvussa paljon eroja jo senkin takia.
Omat tilukseni Kainuussa,valta osin kuivahkoja kankaita ja turve kankaita,95prossaa mäntyä.
Ei täällä tuommoisiin tuotoksiin päästä ja huonosti hakkuutähteet kaupaksi täällä menevät.
Eipä se pahalta kuulosta tuokaan jos tuolleen kannattavasti saadaan kiertoaika jatkettua.
Hyvät rapyykien etsijät ja löytäjät,ottakaa huomioon että pyykit ei aina ole rajan kulmassa vaan joskus voi olla niin sanottu siirretty pyyki.
En ole kummankaan keskustelussa olevan puun tuotto muodon vannoutunut kannattaja,mutta mielellään kallistuisin jk:n puolelle,mutta kun kaikki tilukseni hoidettu jaksollista noudattaen vuosikymmenten ajan niin siirtyminen näyttää hankalalta.Toki joitakin kohteita on luonto näyttänyt soveltuvaksi jo nyt jk:n.
Viimeksi aukkoa on hakattu talvella 1978 ja uudistettiin luontaisesti siemenpuista,vain kevyt muokkaus omalla traktorilla.Itse olen tämän jälkeen kaikki hoitotyöt ja harvennukset tehnyt.Tämän hetkinen puusto n.180-190mottia/ha keskim.metsämaalla,joten lähi vuosina jotakin ratkaisuja pitäisi tehdä.
Jaksollisessa vieroksun kovasti kalliita uudistamis/hoitokuluja puuston alkutaipaleella,jotka kallistuu koko ajan suhteessa puun hintaan(unohdetaan hintapiikit).Vaikka itse hoitotyöt tekisikin pitäähän sillekin arvo laskea ja myös uudistamiseen sijoitetulle rahalle korko laskea.Puuston pitää olla melkoista ennen kuin kattaa nämä alkupään kulut.Monesti myös maan muokkaus niin rajua että maasto lähes kulku kelvotonta,etenkin mätästys.
V.1979-2016 sahasin Huskulla,jonka jälkeen ostin tilhin moottorisahat ja 2v. myöhemmin myös raivaussahat vaihtui tilhiin.Syynä huskin laadun heikentyminen,varikko käynnit väheni huomattavasti,ainoastaan kytkin 100ha välein.Paluuta ei ole.
Talvi raivauksessa Husku paremmin olosuhteita kestävä,mutta sillä ei minulle merkitystä ole kun lumet kuitenkin katkaisee työ kauden.
Nämä meidän valitsemat päättäjät pitäisi ensin panna pärjäämään muutamaksi vuodeksi perusduunarin tuloilla ja katsoa saavatko pidettyä taloutensa tasapainossa.Ihmettelen suuresti miten meidän ministerit voivat ilman ko.vastuualueen asian tuntemusta johtaa sitä,toivottavasti avustavat virkamiehet neuvokkaampia.Eipä heillä päätöksistä ja toimen piteistä mitään todellista vastuuta olekaan,kun vain lakia eivät riko.Toisin on yrittäjällä tai tavan pulliaisella,toki yhteiskunta hengissä pitää,jos kestää omaa peilikuvaa katsella.
Rahaa vaikuttaisi liikkeellä olevan runsaasti(velka rahaa)miljardi siellä sun täällä,mihin ne katoaa,kait ne joidenkin pitkiin sukanvarsiin jäävät homehtumaan.Kiertoonhan ne rahat pitää saada.
Tavallisen palkansaajan talous saadaan pysymään kunnossa tarkkailemalla menoja eikä yksistään tuloja.
60-luvulla täällä oli hirviä niin vähän,että kun sanoi nähneensä jäljet niin epäuskoisesti silmiin katsoivat.Muutama kaato lupa pitäjässä jollekin silmää tekevälle.Eipä ollut paljon petojakaan,silleen sopivasti.Oli tapporahat ja ei tämmöistä lupa hässäkkää.
70-luvun loppupuolella hirviä jo runsaammin ja alkoi tulla porukka metsästystä enemmän,ei ollut ns.hirvikoiria vaan jollakin piski joka älysi hirven päälle,hyvin haukkuivat,eikä tarvinnut etsiä koiraa ympäri pitäjää.Ajometsästystä suurin osa,jäljittämälläkin monet hirvet kaadettiin.Olivat melkoisia lihan kanto operaatioita kaukana tiestä.
En ole enää vuosiin hirviä pyytänyt,enkä koskaan seurue metsästyksestä innostunut.Ihmettelen minne on kadonnut aito erämies taito ja into.On tutkat,kännykät ja metsästys sellaista auto rallia,että ei ainakaan minua houkuttele.
Itselläni on suomenpystykorva ja olen vielä välttynyt nälkäisiltä susilta.Riski näyttäisi olevan suurin asutusten liepeillä ja pienin erämaa alueilla,kun olen seurannut vahinko tapauksia,vaikka mielikuva päinvastainen.Lieneekö syy petojen käyttäytyminen erilaisten häiriötekijöitä aiheuttamana.
Täällä pari vuotta sitten paikalliselle pienkone kaupalle löytyi jatkaja pitkällisen haun jälkeen,saman katon alta löytyy myös auton varaosat/huolto kuin myös pienkoneiden huolto.
Pidän tärkeänä että nimenomaan huolto/varaosa palvelu pelaa sujuvasti ja niin sanotut ammattilaisten ”leivänteko” vehkeet menevät jonon ohi.Monesti käy niin ,että edustuksen loppuessa varaosat tilattavissa vaikka pienkonekorjaaja olisikin.
Kun ulkotöissä alkaa säätä ja olosuhteita valitsemaan niin lopulta mieleistä keliä ei olekaan,vaan aina löytyy ”tekosyy”.
Helteellä muistettava juoda riittävästi,itsellä pelkkä vesi jossa suolaa hiven.En ole öitä sahannut,kun en päivällä malta kuitenkaan nukkua.
Pahat sadepäivät tulee sahattua ilman taukoja,vain pensat tankkiin ja taas mennään,ovat yleensä parhaita rahapäiviä kun kohde sopiva.
Olipa kerran kivikkoinen vaaranrinne, kuusi valtainen taimikon harvennus,iltasella alkoi räntäsade joka yöllä muuttui lumisateeksi,aamulla pakkasta -16astetta ja kova tuuli,lunta maassa 20cm,lumi jäätynyt puihin,kuusikko oli kuin lumi seinä oli niin tiheää ja monen mittaista.Ei se mieli mettä keittänyt,mutta tulipahan sahattua sekin.
Eläkeiän kehitys näyttää olevan sellainen että terveenä ei ole tarkoituskaan jäädä eläkkeelle.
Mönkijä hommat MH:n ajoilta tuttuja ja puolti paikkaansa taimi/palo kaluston kuljetus hommissa.Monesti metsäpalo hommissa ensikalusto kantaen ja mönkijällä loput vähän viiveellä sopivan reitin löydyttyä.
Annoin kuskin paikan mielellään muille,sitten yhdessä vinssattiin,purettiin kuormia ja katseltiin sopivia reittejä,työlästä oli monesti.
Oman tilan hankinta hakkuista kaikki ajo nykyään traktori/kuormainkärri yhdistelmällä jolla tulee kerta kuormassa n.6 kiintoa tukkia/kuiturankaa,koivukuitua n.4 kiintoa yleensä ilman erityistä temppuilua.