Käyttäjän metsassa-since1979 kirjoittamat vastaukset
-
Pengerurat,talvi- ja varsitiet kasvavat muutaman vuoden päästä sellaista viidakkoa että vierestä on helpompi kulkea.Tietenkin voihan niidenkin kulku kelpoisuudesta huolehtia,mutta taas lisä homma muun lisäksi ja myös lisäkustannus.
Enpä alkaisi yrittäjyydellä itseäni vaivata jos nettona jäisi käteen 15-20€ tai laskutukseen 50€/h,kun siinä on niin paljon sellaista hommaa mikä jää laskutuksen ulkopuolelle.Samoihin pääsee palkattuna vähemmällä ressillä.Ja onhan veroedut palkattuna huomattavat saha hommissa(-40%).
Nuo opetetut toimintamallit on hankala muuksi muuttaa,mutta kun on tämmönen nälän neuvoma niin ei ole paljon paineita jos epäonnistuu tai muuten väärässä toisten mielestä.
Tässä takavuosina olin Metsähallituksen tulevalta leimikolta valitsemassa pärepuita,semmoista ikimetsää valtaosin.Leimikolla oli huomattavan laaja kivinen kukkula jossa harvassa kookkaita tukkipetäjiä ja muu puusto kuitu kokoista mäntyä.
Kysyin mukana olevalta suunnittelija inssiltä miten meinaatte tämän käsitellä,aukoksi aikoivat panna,vaikka esitin että voisin kaataa petäjät miestyönä ajouralle päin.Olisipa jäänyt hyvä kasvava metsä,ilman vaikeita uudistus toimia.Petäjien rahallinen arvo minun lasku taidolla pienempi kuin aiheutuva vahinko.
Näillä kulmilla haapaa käytetty savusaunoissa ja riihissä rakennuspuuna paremman paloturvallisuuden vuoksi pihkapuuhun verrattuna,mutta vähän hän täällä Kainuussa rakennus helpoista haapaa on kun tahtovat sydän lahjoja toukan syömiä olla.
Tiheyksiä en ole tutkinut,mutta kokemus osoittanut että hidas kasvuinen puu puulajeista riippumatta on lujempaa esim.kirvesvarsi,voimakanki jossa tarvitaan suurta lujuutta.Lisäksi ainakin männyn hidas kasvuinen sydänpuu parempi lahon kestävyys kuin painekyllästetyllä.Naulaimella naulatessa nopeakasvuiseen pökkelöön uppoaa pehmeästi.
Olen 40v ollut palkallisena metsurina ja tuohon tulotasoon riittää n.7pv/kk.
Edellyttää hyvää fyysistä kuntoa ja harjaantuneisuutta eikä saa itseään sääliä vaan tehtävä työtä olosuhteista piittaamatta ahkerasti.
Päivänkin aikana voi olosuhteet ja maastotkin muuttua paljon.
Ennen etenkin perukoissa kasvaneet lapset oli vanhempiensa matkassa oppineet kaikenlaisia elämässä tarvittavia taitoja ja ammatteja.Lapsi katraat oli isoja ja sitä kautta myös vuorovaikutus taidot opittu.
Kun he lähtivät maailmalle heillä oli kokemusta mm.maanviljelystä,metsätöistä,rakennustöitä,kalastukset,metsästykset,marjan poiminnat ja muut sen aikaiseen selviytymiseen liittyvät asiat.Näiden lisäksi sellaisen asenteen että toimeen oli tartuttava,kyllä työ tekijäänsä neuvoo.Olivat sitten etelän työmarkkinoille mennessään haluttuja työntekijöitä .
Nykyään käydään koulut ja opitaan 1 ammatti ,kenties saadaan alan työpaikka.Suhdanteiden vaihtuessa työttömäksi kun ei osata muuta tehdä ja pitäisi opiskella uusi ammatti jne.
Tiedämpä tapauksia jossa opiskelu pilannut hyvän työmiehen,tosin olipa kerran työkaverina metsäinssi metsurin hommissa eläkeikään saakka ja oli parasta A-ryhmää,oman sanomansa mukaan haluaa tienata oman palkkansa eikä ottaa sitä toisten selkä nahasta.
Kyllähän Husku todellakin näppärämpi oli käsitellä,eikä minulla tästä autotune versiosta ole kokemusta.Mutta aiemmassa perusversiossa kulmavaihde,vetoakseli eikä peukalokaasuvipu tahtonut kestää.Kytkin kesti saman 100ha kuin tilhissäkin.Liekö vaivat käyttäjästä kiinni,mutta minä vaadin sahalta paljon.Ei se remontti ongelma ollut,mutta menetetty työaika kun piti kesken päivän jopa 2km päästä varasaha hakea.
Mikäli valtaosa ennakko raivausta ja nuoren metsän kunnostusta niin jompi kumpi ,mutta 225 terällä.Jos taas suurin osa normi taimikon hoitoja niin suosittelen 460tilhi tai 545husku,tilhillä varikko käyntejä huomattavasti vähemmän oman kokemukseni mukaan.
Pakko oli harventaa ,oli niin tiheä.Kuitua ja tulipuurankaa lähti.Jos elinpäiviä riittäisi jatkaisin samaan malliin ukkini heittämän tiedostamattoman esimerkin mukaisesti.