Käyttäjän Moreeni kirjoittamat vastaukset
-
Niin Saksassa hinta on kai tievarsihinta kuoren alta mitattuna. Paljonkohan tuo kuoren vaikutus tukissa mahtaa olla? Eikös sitä kuorta lennä moton kourassa puusta Suomessakin, että ei kai se nyt ihan täysin kuoren pintaa pitkin mittaus täälläkään tapahdu.
Tienvarsihinta Suomessa on sama kuin pystykauppahinta uudistushakkuulla.
Seuraan mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä. Muutos ei ole hetken huumaa.
Raaka-aineen hinta määräytyy markkinoilla.
Vuosia teollisuus toisti tuota samaa lausuntoa jonkun osoitellessa puun reaalihintakäppyrää. Muistan jonkun ehdottaneen kuitupuun hinnaksi prosenttiosuutta lopputuotteen tonnihinnastakin. Yllä oleva lausunto taisi olla vastaus siihenkin.
Nykytilanne on markkinatalouden näkökulmasta ihan niin kuin pitääkin. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrittää hintaa. Toki huono lopputulos kaikkien kannalta on jos tehtaiden sulkemisiin mennään raaka-ainepulan johdosta, mutta sekin on sitä markkinataloutta.
545 autotune buuaili alkuun ja tuolla kalibroinnilla sen sai toimimaan normaalisti. 30sek tyhjäkäyntiä ja 30sek urku auki, kolme kertaa toistettuna. Sen jälkeen antaa rallattaa tyhjäkäyntiä. Sanokoon ohjekirjat mitä vaan, tuo on se miten asia käytännössä menee.
Toisaalta raaka-aineen saannin kannalta sijainti on aika optimaalinen. Havumetsävyöhyke ei ole kovin suuri suhteessa pallon pinta-alaan.
A.Jalkaselle
Yhteiskaupalla tarkoitin yhdistyksen kilpailuttamaa leimikkoa jossa kauppa syntyi kahden eri ostajan kanssa samasta leimikosta. Varmaan ostajat myivät tai vaihtoivat vielä kuidut selluyhtiöiden kanssa mutta siitä minulla ei tietoa ole.
Olennaista on se mitä näkyy metsänomistajan tarjouksella. Kyseisessä kaupassa tavaralajeina oli kuitu, tukki ja pylväs.
Husq165R. Yhdistyksissä ja niiden korjuupalveluissa on eroja. Parhaat puukauppani olen tehnyt joko yhdistyksen kilpailuttamana, tai itse kilpailuttamalla, yhdistyksen korjuupalvelun kanssa. Yhdistyksen kilpailuttamassa kaupassa en olisi osannut itse vastaavaa yhteiskauppaa eri toimijoiden kanssa edes kysyä. Kyllä siellä vuosien kokemus asioista on. Toki konsepti on erilainen kuin selluyhtiöiden kumppanuudet.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010774438.html
Jutun mukaan Suomen metsien hiilinielu on pienentynyt noin 90% vuodesta 2009-2022.
Pikkuisen kuulostaa erikoiselta.
Kyseinen juttu siis alunperin brittimediasta josta hesari tehnyt jutun omaan julkaisuunsa.
Bonukset maksaa aina asiakas. Melko saman lopputuloksen saa kun ottaa sijoitusfilosofiakseen ostaa vain niiden yritysten osakkeita jonka tuotteita tai palveluita käyttää. Ei niin paljon harmita maksaa kun tietää että saa ”palautusta” osinkojen muodossa.
Metsäyhtiöt ovat ihan hyviä sijoituskohteita olleet mikäli niitä on ostanut oikeaan aikaan. Esim. finanssikriisin jälkeen ostetut UPM tai silloinen mreal ovat nousseet oikein mukavasti ja boonuksiakin (osinkoja)on tullut matkalla. Upm osake taisi käydä 4€ arvossa ja mreal 0.2€.
<p>Miten vanhemmat autotunet kalibroidaan?</p>
Paikkatietoikkunasta löytyy männyn neulasista kertova värikartta kahden vuoden välein. Sen mukaan ainakin etelä-savon joillakin alueilla männyn neulasissa tapahtui merkittävä väheneminen jo vuosien 2017 ja 2019 välillä. 2021 kartassa taas neulaset ovat lisääntyneet vuodesta 2019 mutta ovat alemmalla tasolla kuin 2017.
Ihmettelin tuota jo muutama vuosi sitten mutta aloin epäilemään datan luotettavuutta. Datan kerääjä ja julkaista on Metla.