Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Korjataan muutama asiavirhe tuosta edelliseltä sivulta. Säätövoimaa on se kapasiteetti, jonka tuotannon määrää voidaan säätää lennosta. Tämä kriittistä, kun muistetaan että kulutus = tuotanto täytyy olla koko ajan tai muuten sähkön taajuus alkaa muuttua. Taajuuden muutos taas rikkoo laitteet. Ydinvoiman käyttöä kokeiltiin Neuvostoliitossa muutamia vuosikymmeniä sitten. Nimi Tsernobyl on tullut ikuiseksi tuosta kokeilusta.
Isot paperitehtaat ja varsinkin integraatit, jossa on sekä sellu että paperitehdas, ovat monesti sähkön nettotuottajia. Prosesseissa tarvitaan höyryä, joka täytyy tuottaa tehtaalla. Siinä samalla tuotetaan sitten sähköä. Suomen selvästi suurin kuluttaja on Tornion terästehdas.
Näyttää olevan kaasutus ja sitten fischer tropsch eli jo yli 100 v vanha tekniikka. Edellinen iso tämän tekniikan käyttö taitaa osua natsi-Saksan viimeisiin vuosiin.
Puutuomaksen ohje on hyvä, mutta ei alkuperäiselle kysyjälle. Hän on opiskelija ja saa siis tukea valtiolta. Toimeentulotuki tulee ilmeisesti tästä eteenpäin olemaan opiskelijoiden (asumis)tuki kesän ajalta. Toimeentulotukeen tulee omaisuusraja eli jos on noita metsiä yli 10 000 euron arvosta, niin ei saa toimeentulotukea.
Kannattaa olla varovainen varallisuuden siirrossa lapsilleen / lapsenlapsilleen.
Kiitos Lauri, Raivooja ja Gla,
Onko jollakulla käsitystä metsänhoidosta, jos noita ihan tavoitteellisesti kasvattaisi.
Pihlaja on valopuu? Mutta runko pitää olla varjossa? Voiko leikata? Onko kokemuksia hyvistä seuralaispuista, tuntuu että suomalaiset peruspuut ovat liian korkeita liian nopeasti pihlajan kasvukumppaneiksi?
Raitaa kannattaa pitää kohtuullisen yksirunkoisena ja antaa sen ottaa iso ala? Vaatii paljon valoa? Kuinka korkeaksi kasvaa eli pärjääkö peruspuille, jos on n. 5-8 m samankorkuinen kuin koivu, mänty?
Mitenkäs tämä kuvio menikään.
Sinulla on tila, hankintahinta / perintöarvo esim 100 rahaa. Metsävähennyspohjaa siitä tulee 60 rahaa. Myyt puuta tältä tai muulta tilalta, niin saat tuon metsävähennyksen tehdä.
Sitten siirrät tuon metsätilan osakeyhtiölle. Osakeyhtiön maksama hinta plus käytetty metsävähennys on luovutushinta ja jos se on enemmän kuin hankintahinta, niin maksat erosta veroa 30/32%
Eli edelläolevilla luvuilla jos olet myynyt (tältä tai joltakin toiselta tilalta) puuta ja käyttänyt metsävähennystä tuon 60 rahaa, niin nyt kun tilan metsäarvion arvo on 70 rahaa, niin maksat veroa 60 rahaa metsävähennys + 70 rahaa tilan luovutusarvo osakeyhtiölle miinus 100 rahaa eli tilan hankintahinta. Maksat siis veroa 30 rahan osuudesta tehdessäsi puljauksen osakeyhtiöön. Onko tämä parempi kuin maksaa sama vero joskus tulevaisuudessa metsäkaupasta verrattuna osakeyhtiön 20% veroon? Vai mitä en nyt ymmärrä / osaa?
Kommentti Visan ”Suomi maksaa” heittoon.
kävin Hollannissa. Siellä käytetään tällä hetkellä satoja miljoonia maanviljelijöiden peltojen ostoon ja ennallistetaan nuo pellot luonnontilaisiksi. Siellä on määritelty joitakin alueita että tästä tulee monimuotoisuus-alue ja tänne ei saa enää rakentaa mitään uutta ja myydessä valtio lunastaa ja jättää villiksi. Näin Hollantiin on mm. Palannut susi ( tosin ymmärtääkseni vielä yksikössä).
rotterdamin tulvasuojelun vuoksi joidenkin suurien jokien tulvavalleja oli siirretty ja kaikki rakennukset joko purettu tai siirretty tehdyille kumpareille. Ajatuksena on synnyttää kaupungin suojaksi tulvaniityt, joille vesi nousee ettei se nouse kaupungin kaduille.
eli ei me pelkästään jouduta maksamaan, kyllä muutkin maksaa.
Tuossa Loimaan aurinkovoimala-jutussa keskeinen peruste valittajilla oli maiseman muuttuminen. Oikeus totesi ettei maisemaa voi omistaa eli se ei ole peruste estää rakentamista. Päinvastainen tulos tarkoittaisi, että esimerkiksi maisemaa muuttavat hakkuut voitaisiin kieltää. Se ei varmasti ole täällä kenenkään toiveena.
Tuossa aiemmin joku myös mesosi suomen sähkömarkkinoiden korruptoituneisuudesta. Suomessa sähkö heiluu enemmän kuin naapureissa, koska meillä ei ole vapaasti säädettävää vesivoimaa. Norjassa on suuria pudotuksia suoraan vuonoon eli niitä voi säätää ihan eri tavalla kuin suomen jokivoimaloita, joissa ei käytännössä ole altaita laitosten välillä eli kun alat kemijoen latvoilta vettä ajamaan generaattorin läpi niin tiedetään aika tarkkaan miten Kemin isohaarahaukka täytyy ajaa parin päivän päästä.
Edit-muistin voimalan nimen väärin ja korjasin karihaaran isohaaraksi.
