Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Kunhan Kreikasta kotiudutaan vapun jälkeen voisi kuitenkin pistää tarjouspyyntöä Kuutioon. Varmaan kannattaa laittaa kuusiaukosta ja puhtaan koivikon kakkosharvennuksesta erilliset tarjouspyynnöt?
Oikeassahan perko on, 60-70 luvun metsässä on voinut hyvinkin olla 60%tukkia siitä 50m3/ha tai allekin rääseiköstä. Annetaan hänen olla nyt rauhassa omissa maailmoissaan ja sovitaan että hän on kaikessa oikeassa. Selkeästi tämä jankkaus ei palvele mitään eikä ketään. Säästetään tämä palsta nykyajan asioille ja haasteille, niitä kyllä riittää ilman tätä älytöntä höpötystä.
Eikös se tyhjä tili kuoletu joskus? S-pankista puheenollen, tiesittekö että puunmyyntituloja ei saa laittaa S-tilille? Minulle tuli ukaasi että kaksi kuukautta aikaa lopettaa yritystoiminta tilin kautta. Urakointi, mökinvuokraus ja maa- sekä metsätulot kiellettyjä. Mutta yritystoiminnan alv -ja veronpalautukset saavat tulla! Tätä se tiesi kun demarit tuli osuuskaupan hallintoon E-liike oppeineen.
Voi käyttää, vaatii risteämäluvan. Meillä aitarakenteille saatiin risteämälupa ensimmäisten linjaustietojen mukaan, siitä alkoikin melkoinen säätö. Ilmeisesti nyt kun useita linjoja vierekkäin lisääntynyt säteilysähkö onkin muuttanut käytäntöjä. Välillä aitaverkko ei saanut koskea maata, välillä Finngrid olisi käynyt maadoittamassa verkon. Viimeisin tilanne on, että Finngrid muuttaa kustannuksellaan aidan ja pylväät muovi/lasikuiturakenteisiksi arvioimaltaan alueelta. Ja aita siis kulkee johtokäytävän reunassa, ei alla. Mitään ei saa varastoida johtokäytävällä jne.
-22/23 tuli ekat tiedot linjauksesta, silloin väännettiin puretaanko puolet rakennuksista vai ei. Onneksi uusi linjaus siirtyi toiselle puolelle vanhaa linjaa. Puuston poisto 23-24, puut meni yhteismyyntiin. Linjan alle jäänyt rantatontti käytiin erikseen arvioimassa. Aina voi jossitella olisiko kannattanut myydä itse, vaikea sanoa. Viimeisiä pylväitä kasataan tällä kohdalla nyt, teiden korjauksia, peltojen siivousta louhekasoista riittää vielä pitkään.
Joskus vuoden päästä saattaa olla enemmän tietoa, Järvilinjan loppukokoukset pitäisi olla silloin. Siihen asti riittääkin puuhaa rakennusaikaisten tuhojen dokumentoinnissa, jälkisiivousten valvonnassa, korvausvaateiden laadinnassa jne.
Mikähän on Brasilian velvoite ennallistaa luontoaan? Kai V. Niinistö ja S.Pietikäinen kera muiden vasemmistomeppien muistivat vaatia Mercosuriin klausuulin esim. turvepeltojen vesittämisestä ehtona lihantuonnille. Täällähän vaaditaan enemmän, lihantuotanto alas ja turvepellot suoksi.
Viime vuonna meni n. 8000kwh. Kaksi taloa, 350+70m2, asukkaita 2+2, lisäksi tarvittaessa sähköllä lämmitetty paja 50m2. Hakelämmitys. Karkeasti laskettuna viime vuoden hinnoilla kulutettu energiapuun hankintahinnan menetys+haketus 2000€. Sähköllä lämmitys olisi maksanut n.10000€, öljyllä 12-14000€, maalämpö mainostetuilla hyötysuhteilla 3000-4000€. Viimeksi lämmityslaitteistoa päivittäessä maalämpölaitteisto olisi maksanut näillä tehoilla yli kaksi kertaa enemmän kuin hakevehkeet.
Jos säävarmaa sähköä halutaan vaihtoehtoja ovat: Ydinvoima, jonkin polttaminen tai vesivoima. Niistä voi valita. Taitaa ympyrä sulkeutua ja tulee jonkinlainen pienpuun korjuutuki. Kelpaa vihreillekin kun voi elvistellä ettei ainespuuta polteta heidän ansiostaan.
Nyt loppuu sanat tämän kommentointiin:
”Sähkönkäyttäjille suunnitellaan uutta maksua, jolla rahoitettaisiin jopa satojen miljoonien eurojen tuet bioenergialla tuotetulle sähkölle, kirjoittaa Aamulehti.
Tuki kerättäisiin sähkölaskussa tariffilla eli veroluonteisella maksulla sähköasiakkailta. Tukea myönnettäisiin investointeihin, jotka lisäävät sähköntuotantoa tai pidentävät voimaloiden käyttöaikaa. Uudistusta valmistelee työ- ja elinkeinoministeriö.
Valmistelun pohjana on viime kesänä valmistunut fossiilittoman jouston työryhmän raportti, jossa selvitettiin keinoja lisätä päästötöntä sähköntuotantoa. Tuotantovarmaa kapasiteettia tarvitaan, koska sähköntuotanto on yhä riippuvaisempaa säästä. Tarve on noin 800 MW.
Tuet olisivat käytännössä investointitukia, jotka kohdistuisivat myös sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin (CHP). Tukien suuruusluokka on satoja miljoonia euroja. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Aamulehden artikkeliin: https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000011887854.html
Linkki Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteeseen: https://tem.fi/-/saavarman-sahkontuotannon-tukimekanismin-valmistelu-jatkuu-uudelta-pohjalta”