Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Ruokaohjeista otsikkoon. Onko joku yllättynyt että datakeskusten ym. on helppo siirtää tulos ulkomaille kovakorkoisilla konsernilainoilla. Mutta jäähän meille hukkalämpöä jota voimme ostaa ettei omia puita tarvitse polttaa.
Googlen datakeskus maksoi nolla euroa yhteisöveroja ja koko potti romahti – ”Olisin odottanut enemmän” | Kauppalehti https://share.google/VUn7bvZDZwSmmNWWu
Rästejä alkaa tulla väistämättä lisää kun viime vuosien ennätyshakkuut tulevat 5-10v päästä raivattavaksi. Nytkin on pula tekijöistä eikä uusia ole tulossa. Mo:t ikääntyvät ja kaupunkilaistuvat, sieltä ei enää tule lisäkäsiä. Myöskin koko ajan kasvava paine metsien käyttörajoituksiin ympäristösyistä on omiaan vähentämään raivaushaluja. Metka-tuetkin ovat taatusti laskusuunnassa ja kohdentuvat jatkossa ennallistamis- ja luonnonhoitotoimiin. Eli energiapuuksi korjattavaa materiaalia tulee koko ajan lisää, eri asia on halutaanko se hyödyntää vai ei. Sääliksi käy kaukolämpöasiakkaita täälläkin, Kuopion Energia ilmoitti juuri nostavansa 10% perusmaksuja rahoittaakseen rakenteilla olevan sähkökattilan.
Ei kovin hyvältä näytä hankintahakkaajan talvi. Karsittu ranka energiaksi 37 keväällä oli 49, kuiduksi ei suostunut eka ostaja sanomaan hintaa ennen joulukuuta.
Onhan se nettikauppa aika kätevää. Lisäksi saa 14vrk palautusoikeuden mitä kivijalkakaupassa ei välttämättä ole. Ostin toissakeväänä 2000€ robottileikkurin, ei suostunut toimimaan etähuollon toimista huolimatta,liian vähän satellitteja mukamas. Kone pakettiin ja takaisin kauppaan. Toisenmerkkinen tilalle ja se toimii moitteettomasti.
Ainoa tapa vähentää julkisen sektorin kokoa on juuri eläköityminen. Vai onko yksikään kunta irtisanonut henkilöstöään säästösyistä? Helpompi lopettaa kouluja ja keksiä hulevesimaksuja jne.
Kuntaliitoksilla ei nopeasti säästöä synny. Täällä Kuopiossa oli monta liitosta taannoin, ja henkilöstö kiristi liitoksissa ehdon parin vuoden irtisanomissuojasta kaikille työntekijöille. Parin vuoden kuluttua uusi liitos ja taas kaikille jatkoaikaa, myös niille aiemmin liittyneille. Tällä pelillä liitettiin Karttula, Maaninka, Nilsiä, Vehmersalmi ja Juankoski Kuopioon. Tuloksena niin paljon virkamiehiä ettei kaikille riitä järkevää tekemistä. Esim maataloussihteereitä taitaa olla jo yksi per maatila.
”Kun tällä ei ollut niitä umpinäreiköitä ennen istuksia , puuttui kuusen alikasvoksetkin” Mitäs ne jk taimet ovat nimeltään jos ei alikasvoksia? Miten ne on suojattu tyvilaholta?
Kuidun hinnan sukeltaessa tuo enskan korvaus raivaamalla voi tulla muotiin hyvinkin ainakin männiköissä. Säästyy neljännes pinta-alasta metsämaana eikä joutomaana ja karummilla mailla lannoitushyötyäkin jätetystä puusta. Nyt taitaa olla konealakin niin käymistilassa että ensiharvennusten laatu ehkä ei ole päällimmäisenä mielessä.
Ilmeisesti suorittava ei ole osannut suunnitella ensiharvennusta tehdessään sitä seuraavaa hakkuuta. Samalla mentaliteetilla tehtyä 10-15 vuoden takaista enskaa yritettiin nyt harventaa toiseen kertaan n.20ha alalla. 8 pyöräinen ergo leveillä teloilla ja vielä jäi metri puolelleen tilaa. 90 % poistettavista puista oli 5m kaistalla ajourien puolessavälissä. Puusto jätettiin nyt pyynnöstäni käyrien ylärajalle, päätehakkuussa sitten ehkä saadaan parempi tulos tämän niin mo:lle kuin urakoitsijallekin surkean kakkosharvennuksen jälkeen. Näiden kokemusten jälkeen olenkin hoitanut enskat muilla keinoin ilman näitä nälkäpalkkayrittäjiä. Ja kun koneesta välillä jalkautuu ja mietti työnjälkeään tulevaisuudenkin kannalta älyää äkkiä miten pitää hakata että uraa voi leventää jatkossakin vain sen verran kuin kulloinkin tarvitsee. Jos on niin harvinainen tilanne että puut ovat viivasuorassa ja koneen kääntyvyys on rajoittunutta kannattaa miettiä esim. ajourien uudelleenlinjausta. Valitettavasti urasuunnittelu on usein sitä että ajetaan kuvion reunaan ja lähdetään kiertämään myötäpäivään. Eikä muuhun tietenkään ole varaakaan kun se raha on neuvoteltu tulemaan vain kuutioista.
Tottakai urat levenee ja ajouraväli kapenee. Tilanne menossa taas huonompaan suuntaan kun velkaiset urakoijat osallistuvat metsäteollisuuden kustannusjahtiin polkemalla ennestään huonoja taksojaan. Kun kuutioita pitää saada enemmän ja nopeammin samaan tulokseen päästäkseen ne puut otetaan mahdollisimman läheltä konetta. Välillä tehdään vähän parempaa että saadaan ”omavalvontaan” puhtaat paperit. Tuota kerralla riittävän leveäksi tehtävää uraa en kyllä ymmärrä. Miten enskassa tehty ura ei ole ylileveä kun väylää on avattu 5-6 metriä odottamaan tulevaisuuden tarpeita, mutta jos toisessa harvennuksessa joutuu poistamaan joitakin tukiksi kasvaneita puita uran varresta syntyy ”ammottava aukko”.