Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 689)
  • Nuakka

    Kyllähän lupiini on lisääntynyt kovasti ja on vaikea kurissa pidettävä. Onneksi ei näytä kovin helposti leviävän metsän puolelle missä ehjä kunttakerros, vaikuttaisi tarvitsevan liikutellun maan. Mitä tulee lupiinin korjuuseen bioenergiaksi, ei siihen pidä sortua. Bioenergia on hyvää vauhtia jäämässä  energiantuotannon paletista pois. Ei kenenkään kannata investoida mihinkään silppureihin tienvarsien imurointiin,ruostuvat vain aitan takana ja joutavat sulattoon. Jos heinää tarvitaan biokaasuksi on maaseudulla joutilasta peltoa ja valmista kalustoa rehunkorjuusta millä onnistuu kaikkien heinien korjuu. Ja vähät ammattitaitoiset kuljettajat tarvitaan puistojen ja golfkenttien nurmikon leikkuuseen. On kohtuutonta että urakoitsijaa vaadittaisiin korjaamaan toisten laiskuudesta johtuva ongelma. Tienvarret ovat täynnä asukkaita jotka kehtaavat grillata, ajella hupia polkupyörällä ja muuten vaan oleilla jouten. Lupiini on ihan helppo hävittää, 4-6 niittoa siimaleikkurilla ja pari kitkentää vuodessa  10-20 vuoden ajan yleensä riittää. Näille tienvarsien lapatossuille oikein sopivaa ja helppoa puuhaa, kunhan aloittaa ajoissa ettei homma tunnu raskaalta.

    Nuakka

    7 uutisissa oli niiiin nättiä jk metsää että pitäisiköhän minunkin…

    Nuakka

    Saattaa tolkun ihmisten ajattelutapa muuttua kun yrittää saada mökkinsä myytyä.

    Nuakka

    Sitä vaan mietin eikö halvan sähkön jaksot vähene entisestään jos kaukolämpöyhtiöt lyövät chp-voimalansa tyhjäkäynnille myös sähköntuotannon osalta? Kai sähköpörssi seuraa kulutuksen profiilin kehitystä ja oppii että suuremman tuotannon hetkellä kaukolämpö alkaa ostamaan sähköä ja riittää kun hinta on vähän alle biolämmön.

    Nuakka

    Päivän paras uutinen tuo lunastuslaki. Jospa nyt tulee asiallinen korvaus mm. Järvilinjan alle jäävästä rantatontista. Tuo selvitysmiehen tehtävää onkin tärkeä. Tuulivoimalan siirtolinjan kautta kulkee koko puiston kassavirta, korvaus pitäisi olla suhteessa parempi kuin yksittäisen myllyn tonttivuokran.

    Nuakka

    Oletteko muuten huomanneet ettei kaksoset ole lähettäneet yhtään kuvaa onnistuneista jk-kohteista? Tai yleensä mistään kohteista.

    Nuakka

    Aikoinaan Kuopiossa oli torikauppias joka myi kotimaista mansikkaa, perunaa yms vaikka saattoi olla peräisin vaikkapa Puolasta. Jäi lopulta kiinni kun alkoi ahneuksissaan myydä kotimaista banaania.

    Nuakka

    Vuosia sitten tein yhden 4 ha kuvion giljotiinilla kokopuuksi. Kuusentaimikko oli kerran reikäperattu, ja puuta oli todella paljon. Puusta sai silloin 23€/m3 tienvarressa. Tein homman tuntityönä, isäntä ajoi. Puutili ja silloinen kemera riittivät kattamaan kulut. Kuusikko sulkeutui nopeasti, ja varsinainen ensiharvennus oli helppo tehdä ilman ennakkoraivaustarvetta koska revitty kanto vesoo vähemmän. Itsellä taidan yhden kuvion taas jättää suosiolla energiaksi, rehevän pohjan kuusikko joka raivattu kahdesti, kaipaa kohta kolmatta raivausta ja varmaan vielä ennakkoraivaustakin. E-puuhakkuu kuusikko reilusti harvennuskäyrien ylärajalle jättäen . Raivaukset kuitenkin helposti maksaisivat lähes 1000€/ha. Ei tämä niin vaikeaa ole kun ei periaatteen vuoksi lyö päätänsä e-puu runkoon ja väkisin raivaa maahan arvotavaraa.

    Nuakka

    Silloinhan kaikki on ok,jos sopimukset on hyviä. Mistä sitten poru siitä miten  e-puulla siirretään metsänomistajan laiminlyönnit valtion tuella urakoijaraukan kontolle?

    Nuakka

    Koneyritysten kannattavuus riippuu 99 prosenttisesti yrityksen kyvystä hinnoitella työnsä kustannuksia vastaavasti. Jos ei osaa tehdä sopimukseen oikeita klausuuleja polttoaineen hinnan, puuston koon yms mukaan on turha itkeä ettei kannata. Tietenkin työntekijöiden rekrytointi ratkaisee, pari saikuttajaa ja turhan narisijaa sekaan niin peli on selvä. Meidän metsänomistajien ei tarvitse kantaa huolta urakoijien taloudenpidosta muuta kuin siltä osin ettei heikko kannattavuus ala näkyä korjuujäljessä. Kun nytkin katsoin erään suuren firman viimevuoden tulosta, voittoa oli kertynyt kokonaista 54 euro per työntekijä. Selvä hälytysmerkki että työn jälkikin alkaa olla uhattuna.  Keslan tilanteessa ei juuri muuta vaihtoehtoa ole kuin luovuttaa hakkurin teko, Itävallan ja Saksan laatukoneet ovat aivan ylivoimaisia kilpailijoita.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 689)