Runkohinnoitellussa päätehakkuussa sovitaan kuuselle/männylle yksi hinta x€/m3 ilman ptl erittelyä. MGn järeysrunkohinnoittelu koskee vain harvennuksia. Siinä on ostomiehen arvion mukaan tietylle järeysluokalle (esim. 200L) tulee hinta ja taulukko antaa pelivaraa 100L ylöspäin ja 50L alaspäin 10L luokilla ja näille muodostuu hinta. Toteuman mukaan maksetaan. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää?

Itse en ymmärrä käsitystä juuri tästä että taistelemme sorkista. Omallakin kohdalla on aivan sama vaikka hoitaisivat sudet puolet  kannanhoidollisen metsästyksen hirvistä. Minä en nälkään kuole. Suuri huoli on lisääntyvissä reviirimäärissä ja suden reviirillä metsästyskoiran käyttö kannanhoidollisen metsästyksen apuna on käytännössä mahdotonta, oli riistalji mikä tahansa. Valitettava ilmiö on myös srva toiminnan hiipuminen samasta syystä. Ja tässä on se kääntöpuoli, että sudesta ei ole hoitamaan kantaa tarpeeksi. Samalla räjähdysmäisesti lisääntyvä peurakanta tuo tuhoja metsiin mutta myös ravintoa susille. Tässä ollaan taas termissä TASAPAINO. Joku on onnistunut hyvin leimaamaan metsästäjät riistaeläimien suojelioiksi susikeskustelussa. Ei metsästyskoirajärjestöt aja riistaeläinten suojelua vaan sitä että voimme jatkossakin hoitaa riistakantoja. Kannanhoidollinen metsästys (laji kuin laji) on suurimmassa roolissa riistanhoidossa ja siitä tulee heijastukset myös kansallemme niin tärkeään metsänhoitoon.

Mietin pitkään osallistunko keskusteluun… Mutta niin.. nämä ovat näitä ikuisuuskysymyksiä. Itse olen metsästyskoiran omistava metsänomistaja. Monen käsitys toimettomasta metsästäjästä perustuu nähtyihin passimiehiin mettäteiden laidoilla. Itse vihaan tätä petojen tuomista hirvikannan säätelyyn. Nyt pitää myös muistaa se että puhutaanko hirvikannasta vai hirvieläinkannasta. Alueilla joilla on paljon susia on myös vahva hirvieläinkanta, tässä ajan takaa sitä, että niin peto kuin hirvieläintuhoissa on menty ojasta allikkoon jo silloin kun joku nero keksi tuoda valkohäntäpeuran suomen lajistoon. Tästä päästään siihen että runsaalla peurakannalla, hirvikannan säätely on vaikeampaa (vaikka metsästys on saanut tehoa koirien ja teknologian kautta), koska koirien käyttö on mahdotonta pikkusorkan ja niitä seuraavien susien vuoksi ja 80% metsästäjistä eivät kykene keski iän vuoksi mies ajoihin. Tällä ajan takaa sitä, että lumipalloefekti alkoi jo tapahtua aikapäiviä sitten. Summasummarum susikannan käyttö hirvikannan säätelyssä on (huom) mielestäni absurdi idean tasolla.  Paras lääke on hoitaa metsät jo taimivaiheessa ajallaan ja vaikka kovemmalla runkoluvulla. Ja isännille vinkki, jos se hirvi käy taimikossa niin älkää joka kevät käykö sen raivaussahan kanssa kaatamassa syötyjä ja kirotko että nyt ei jää mitään. Lehtipuu fiksulla sekakasvatuksella aisoihin ja ensiharvennusta odottamaan. Tästä tykityksestä tuskin kukaan ottaa selkoa, mutta ei täälä aina ota selkoa muistakaan. Ja loppuun vielä se, että kentällä on selvästi nähtävillä hirvikannan selkeä lasku. Se ei ole mitään keksittyä. Talvilaitumen sattuminen oman maantieteen kohdalle on valitettava ilmiö.