Käyttäjän päin mäntyä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
  • päin mäntyä

    Minulla syötiin parin vuoden takaa istutetut männyntaimet juuri tuolla tavalla, että latvakasvain oli napsaistu poikki ja sitten niistä on muotoutunut epämääräisen näköisiä pensaita mistä ei varmaan kunnon puuta tule. Täällä on hirviä, valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Tuskin on hirvien tekosia, ne yleensä tuhoaa vasta muutaman metrin pituisiksi kasvaneet männyt. Nyt aukolle on istutettu kuusentaimia. Minunkin mielestä tuo on uusi vitsaus että männyntaimet syödään jo parin vuoden ikäisinä.

    päin mäntyä

    Jos ajateltaisiin niinpäin, että metsänomistajat ja maanomistajat vuokraisivat metsästysoikeuden matkailuyrittäjille jotka puolestaan järjestäisivät metsästysmatkailua ulko- ja kotimaisille maksukykyisille ja -haluisille turisteille? Valtio saisi vientituloja, maaseudulle syntyisi uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja, ja metsänomistajille tulisi taloudellista korvausta sorkkaeläinkarjan kasvattamiselle? Metsästysmatkailu on monessa muussakin maassa maaseudulla merkittävä elinkeino.

    päin mäntyä

    On tullut seurattua sellaisia metsätiloja joissa ei ole tehty mitään metsänhoitoa tai hakkuuta vuosikymmeniin, esimerkiksi viimeisten 50 – 70 vuoden aikana, ja sitä pidemmälle ei kukaan enää muistakaan. Eli metsä on saanut kasvaa ihan omillaan, luetaanko sellaiset alueet jatkuvan kasvatuksen piiriin, nehän on kirjaimellisesti jatkuvasti kasvaneet eikä tunnetun historian aikana aukkohakkuuta ja taimikon perustamista ole tehty.

    päin mäntyä

    Miksi datakeskusten alta pitää raivata niin älyttömän iso alue maata, Muhoksenkin tapauksessa kaava-alue on 1168 ha ja metsää raivataan 570 ha rakentamisen alta? Jos luontoa oikeasti haluttaisiin suojella niin tuollaisen laitoksen voisi rakentaa pinemmälle alueelle, useampaan kerrokseen ja maan alle. Tai vaikka vanhalle teollisuusalueelle. Mutta metsämaa on halpaa ja komensaatio edullista.

    päin mäntyä

    Kun näitä jatkuva kasvatus vs jaksollinen kasvatus kannattavuusvertailuja on tehty, niin miten paljon heikompaa kantohintaa on näissä poimintahakkuissa käytetty laskentaperusteena? Sillähän on aika oleellinen vaikutus laskelman lopputulokseen.

    päin mäntyä

    Tuota otsikkoaihetta olen miettinyt, eli monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään. Jos ajatellaan yksittäistä metsätilaa jota on vuosikymmeniä hoidettu samaan tyyliin ja tarkoitus edelleen toimia samalla tavalla. Niin onko siinä monimuotoisuus saavuttanut jonkun stabiilin tason oli se sitten mitä vaan, vai jatkaako edelleen köyhtymistään? Ihan arkijärjellä ajatelleen, jos asia jatkuu samanlaisena niin ajan myötä saavutetaan jatkuvuustila.

    päin mäntyä

    Metsäkatoon liittyen, tuulivoimaloiden sähkönsiirtolinjat, huoltotiet ja voimaloiden tontit, ne taitaa olla yksi suurimpia metsäkadon aiheuttajia? Lähivuosina näiden alta arvioitu hävitettävän 50 000 hehtaaria metsää.

    päin mäntyä

    ”Olisiko se huono idea, että istuttaa karummille alueille joille mänty kyllä muutoin sopisi, niin istuttaa niille sekä kuusta että mäntyä, ja koivujahan tulee niille riittävästi luonnostaankin?”

    On. Metsätalouden harjoittajaa ei hyödytä se, että luonto kuivattaa 03-04 kuusia pystyyn.

    Ihan kuusivaltaista tukkimetsää se kyllä oli kun päätehakkuu tehtiin, vaikka karumman oloista se maasto onkin siltä kohtaa. Männyntaimet siitä on jo vuoden parin päästä istutuksesta syöty, ei mieltä uusia laittaa. Ja mihinkään 15 vuoden trico ruiskutussouviin ei aikomusta ryhtyä.

    päin mäntyä

    Olisiko se huono idea, että istuttaa karummille alueille joille mänty kyllä muutoin sopisi, niin istuttaa niille sekä kuusta että mäntyä, ja koivujahan tulee niille riittävästi luonnostaankin? Luonto sitten hoitaa, ne jotka selviää jäävät kasvamaan. Ei tarvii kymmentä vuotta käydä tricoa ruiskuttamassa. Sekametsähän siitä tulee mutta sellainen se oli ennen hakkuutakin.

    päin mäntyä

    Täälläpäin kuusi on ainoa mitä on järkevää istuttaa. Muutama vuosi sitten laitoin aukon karumpiin osiin männyntaimia, mutta ilmeisesti valkohäntäpeurat tai metsäkauriit ovat syöneet niistä latvat jo pieninä taimina. Piti sitten paikata nuo kohdat kuusentaimilla. Pidemmälle ehtineiden mäntyjen osalta hirvet ovat täydentäneet tuhoa. Nuo hirvien tekoset sikäli ikävämpiä, että kasvusta menetetään helposti toistakymmentä vuotta, jos pienemmät taimet tulee syötyä niin menee vain muutama vuosi hukkaan.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)