Käyttäjän Petkeles kirjoittamat vastaukset
-
Työtulon suuruus määrää maksuprosentin ja maksu lasketaan siitä samasta työtulosta. Ei siinä ole mitään kontaktipintaa veroilmoitukseen.
Pysyttäskö edes tässä topicissa otsikon aiheessa. Ei jaksa tätä essonbaarin jatustelua.
Timpalla melko pitkälle menevä johtopäätös kannattavuudesta annettuun pohjustukseen nähden.
Mistä tietää että ne on todellisia kustannustietoja kun aiemmin sanot että tietoja ei ole saatavilla?
Ne on tietysti tapauskohtaisia eikä voi yleistää kuten ei voi yleistää tasaikäisen metsän kasvatuksen kustannuksiakaan
Täysin samaa mieltä, työkalu kannattaa valita kohteen mukaan! 👍
Jep, sillon vuonna kirves ja pahkakuppi ainoa määrämittaisessa harsintahakkuussa (huom. eri kuin jk-hakkuu) käytetty nyrkkisääntö oli tukkipuut pois. Metsän rakenteen optimointi ja lätkämailaa muistuttava runkolukusarja ei välttis ollut mielessä.
Esimerkiksi istuttamalla viljelty kuusikko tosiaan kasvaa paljon puumassaa ja euroja tulee paljon. Tätä voidaan myös vaatia ottaen huomioon menetelmän vaatimat investoinnit ja hakkuutulojen jakautumisen. Huomauttaisin että menetelmien taloudellinen ero on nimenomaan sitoutuneen pääoman määrässä, sen likvidiksi muuttamisen ajoituksissa ja mahdollisuuksissa, tätä kautta sitoutuneen pääoman suhteellisessa tuotossa.
Olisi hienoa jos voisimme sisäistää suhteellisen tuoton käsitteen erotettuna nimellissummista ja euroista.
Yhäkään se että metsässä on isoja ja pieniä puita ei merkitse sitä että pienemmät yksilöt olisivat geneettisesti huonompia. Ja jälleen kerran sanottakoon että jk-menetelmässä kituliaat ja vaurioituneet puut poistetaan samalla tavalla kuin tasaikäisessäkin.
Niin, muistelen että jk-hakkuissa otetaan erirakenteisessa metsässä puita useammasta latvuskerroksesta laatuharvennusperiaatteella. Tällöin poistettavia ovat isoimmat ja lisäksi huonolaatuisimmat. Lisäksi tasalaatuisiakin puuryhmiä harvennetaan. Missään ei käsketä hakkaamaan kaikkien ikäluokkien suurimpia runkoja pois.
Se kasvukilpailun voittaminen on monesti riippuvainen kasvupaikasta johon kyseinen puuyksilö on sattunut osumaan. Lisäksi kasvunopeus on esimerkiksi laatuun nähden heikommin periytyvää.
Sukua jatkavat usein yksilöt joiden ominaisuudet sopivat hyvin niiden elinympäristössä selviämiseen. Tämä siitä syystä että kyseisenlaiset yksilöt selviävät hengissä. Kyse on siis ensisijaisesti soveltuvuudesta ja sopeutumisesta yksittäisten absoluuttisesti aina eduksi olevien ominaisuuksien sijaan. Hyvää vappua siis!
Syytä ollakin kun uudistamiseen on sijoitettu raskaasti euroja joiden korko jää 3%:n tietämille.