Käyttäjän PetriJokinen kirjoittamat vastaukset
-
Totta! Mäyrä ja supikoira syövät metsojen poikaset – mutta osa suurpedoista imuroi syksyisin lihavat mäyrät ja supikoirat. Mutta eivät välttämättä ole (ilvestä lukuunottamatta?) kiinnostuneita kanalinnuista.
Vuosi tai pari sitten tuli vastaava; Tanskasta muistelen, EU:n asialla. Kysymyksissä ei ollut järkeä.
Lisäksi joku Helsingin Yliopistolta yritti saada vastaamaan toiseen kyselyyn. Jäi vastaamatta kun etsin hakukoneella hyypiön taustat ja somekäyttäytymisen. Ei hämmästy jos on ollut kadullakin makaamassa.
Tässä maassa on jo 1960-luvulta lähtien palautettu huomattava määrä viljelysmaita luonnontilaan: ja prosessi jatkuu yhä. Entisistä peltomaista on monin paikoin kasvanut tiheää metsää.
Suomi on ISOSSA murroksessa: maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä lisääntyy tasaisesti, eikä perinteinen vapaa-ajan vietto landella välttämättä houkuttele kaikkia uusista asukkaista. Vanhoista, 1980- ja 1990-lukujen lahoavista vapaa-ajan asunnoista riittää varmasti tarjontaa tuleville sukupolville, sillä monet niistä ovat jääneet vaille säännöllistä käyttöä ja huoltoa (ennallistuvat, ja jotkut alkaa laskee niidenkin hiiltä)
Paras toimi vesien värin kirkastamiseksi ja tuon TOC-kuorman torppaamiseksi olisi hakata avoimeksi kaikki purojen, jokien ja vesien rannat 50 m matkalta.
Nyt on radikaalia puhetta mutta minä olen samaa mieltä. Kuusen neulasia vesistöön, onko hapanta. Olen myös havainnut että kolmella suurella on jo ojapelkoa – ne pelkäävät että ojissa on SIMPUKOITA.
”Lähes luonnontilainen”: siinä uusi väline tuottaa suoria ojia suoriksi noroiksi – jopa puroiksi.
Olen bunkkeriporukkaa.
Varmaan olet jo mahdolliset HCV-alueet tarkistanut?Ja nythän kriteereitä tarkistellaan eli uusia ilmaantuu tulevaisuudessa.
Enemmän,ja enemmän, otan huomioon FSC:n ja mahdolliset laki kohteet metsätilojen hinnassa. Kriteereitä on tarkastamassa ”konsultti firma” jossa on hyvin vahva ”töölönsaamelaisten” edustus. Erittäin vasemmalla ollaan.
Miten nämä kuvittelevat saavansa useampi sataa metsähehtaariani tämmöiseen sertifikaattiin jos toimintamalli on niin hävytön että FSC ulotetaan hivuttamalla myös tiloille jotka eivät FSC:tä halua. Tyrkytys on kovaa! Kaksi euroa kuutio lisää siitä että tiloista tulee GREENPEACE-magneetti.
Pelloilla on maamiehen ystävä GLYFOSAATTI, niin on metsissäkin ja lisäksi paras TOVERI on raivaussaha (LÄHDEN tässä juuri ilta raivuuseen, takaisin)
Riskejä(kö):
– ARVAUKSENI: kuitupuun kysyntä laskee kohti vuotta 2040
– miten kannattavia ensiharvennukset tulevat olemaan, istutetaanko liian tiheään 1600-1800kpl/ha kuusi
– lehtipuiden liiallinen suosiminen; ensiharvennuksissa jätetään koivua – vieläpä sorkka eläinten tuhoamia räkäkoivuja – vaatiiko sertit että koivut on oltava pääte hakkuuseen asti; minä haluan poimia kaikki koivut viimeisessä harvennuksessa. Sopivan paksuista koivuista tulee erinomaista halkoa?
SERTIFIKAATIT on nyt suurin riski, ei lainsäädäntö vaan vasemmisto on keksinyt että ottamalla haltuun kolme suurta ne pääsevät käyttämään harmaan suojelun tuomaa valtaa
Mutta kuka niitä säätöpatoja käy nostelemassa tai laskemassa ? Ei kukaan jos oja ei ole ihan kotitalon lähellä.
Kuvittele, että joku vastuullinen viherfirma (esim. Sitowise, AFRY tai ihan vaan joku metsätalousalan ESG tai KONE-rahoitteinen startup) kehittää soille ja ojille automaattisen säätöjärjestelmän:
Patoihin asennetaan aurinkopaneelilla ja LITHIUM- akulla toimivat sähkötoimiset portit tai pumput. Ojissa on vedenkorkeusantureita ja kenties maatutka, joka mittaa turpeen kosteutta. Järjestelmä yhdistetään LoRa- tai 4G/5G-verkolla pilvipalveluun, joka ennustaa säätiedon perusteella tulevia sateita ja sulamisvesiä VALUMA-ALUEILTA (kartat by Tapio). Kun KOVA ja RAJU sade on tulossa, järjestelmä laskee vedenpinnan etukäteen alemmas varastointitilaa varten.Tulvahuipun jälkeen se taas nostaa padot ylös ja pitää veden korkealla, jolloin turve ei kuivu ja hiilipäästöt pysyvät kurissa.
Omistaja tai hoitaja voi seurata ja tarvittaessa ohjata kaikkea puhelinsovelluksella sekä havainnoida DASHBOARDILTA hiili nielun ekvivalentti tilannetta, mutta pääosin tämä on VASTUULLINEN systeemi, hoitaa itse itsensä. Kustannus varmaan aluksi kallis, mutta EU:n ilmastorahat ja hiilimarkkinat voisi rahoittaa ison osan, kun saadaan mitattua ja verifioitua päästövähennykset LUKEN virkahenkilöiden avustuksella. Tällainen automatiikka tekisi suoluonnon ennallistamisesta ja tulvasuojelusta oikeasti skaalautuvaa, eikä se jäisi kiinni siitä, jaksaako joku mummo tai metsänomistaja juosta lankkujen kanssa pitkin metsiä.
HS mielipiteessä kehotetaan luontotietoisia metsänomistajia korjaamaan metsiensä ikäjakaumaa lähemmäs luontaista eli vanhempaa.
Ei uskalla. Kuusihan kasvaa 120 vuotiaaksi mutta ei uskalla.
Jos rannalla on 50 metrin Mykkäsen suojakaista, niin eipä sinne silloin rakennulupiakaan taida enää herua.
Pitäisi päästä eroon siitä että firmat ja poliitikot reagoivat tapahtumiin yhtään mitään miettimättä; vielä pahinta kun somen vauhdilla.
Valuma alueita ovat nyt nostelemassa esille, onko tarkoitus rajoittaa hakkuita jos 50-100m päässä on ”sensitiivinen” lampi tai järvi. Pakotetaan niille jatkuva kasvatus. Ei ne tuohon tarvitse lainsäädäntöä koska tulevat sertit mahdollistaa rajoittamisen: kaikki menee harmaaksi suojeluksi. Nykyään on arvailtava kaikki mahdolliset tulevaisuudessa metsätilan hintaan vaikuttavat tekijät. Rannoistakin tuli riski: ennen ne nosti tilan arvoa.