Käyttäjän Pinsiön vaari kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 298)
  • Pinsiön vaari

    Shellin kahvirinkissä tuli juttua vieraslajeista. Yksi kaveri kertoi että Mouhijärvelle oli tuotu nurmikasviksi vuohenherne joka on nyt siellä haittakasvi. Jossain siellä oli kalliolouhimon aluetta käytön jälkeen maisemoitu mm tieojien kaivusta tulleella maalla. Nyt koko alue on täysin vuohenherneen valloittama. Menee kai nurmikasvina mutta viljan tai juurikasvien viljelyä on turha pellolla yrittää sen jälkeen.

    Eräs kylän emäntä toi aikanaan nyt jo edesmenneestä Neuvostoliitosta jättiputken siemeniä. Kylvi onneksi vain yhteen kohtaan tontillaan. Komea oli kasvi. Heti ensimmäisenä vuonna hänen lapsenlapsensa sai pahat polttojäljet. Lääkäri kehoitti tuhoamaan kasvin. Annoin niihin talkoisiin pari desiä glyfosaattia ja tarkat ohjeet. Emäntä on kuollut ja talon nykyiset omistajat ei edes tienneet koko kasvista. Torjunta on paras tehdä heti ja täydellä teholla.

    Olen sitä mieltä että merimetsot, hanhet ja myös joutsenet olisi otettava metsästyksen kohteeksi. Ja saatu saalis olisi käytettävä ruuaksi joko ihmisille tai lemmikkieläimille. Ruokaa ei saa tuhota. Historia ei tunne yhtään maata tai kansaa jotka ei olisi ruokaa tuhottuaan joutunut huonoon jamaan!

    Pinsiön vaari

    Jossain vaiheessa meillä lautaseinäinen lato alkoi kallistua kun peruskivi liikkui. Ja lumikin painollaan lisäsi kallistumaa. Lahjoitin kylän tuohipiirille siitä läheltä koivikosta tuohet sillä kaupalla että kaatoivat ja karsivat sekä pätkivät parimetriseksi. Tuli tyttären talolle tontti ja pihapiiri. Näkivät sen vinon ladon laudoissa jotain taiteellista ja halusivat niitäkin. Koska ladolla ei ollut enää tarvetta kiskaisin koko komeuden kaivurilla maahan ettei tarvinnut urheilla tikkailla. Ladon laudat oli tuohitöiden ripustus seinänä sitten Ylöjärven Teivossa pidetyn maatalousnäyttelyn käsityöosastolla.

    Hirsinen lato nosteltiin traktorin peräkärryyn metsäkoneella ja siirrettiin paikkaan jossa tein ne polttopuuksi. Naulaiset katonruoteet ja osa kannattamistakin vietiin ja kipattiin avokivikkoon. Sinne on kippailtu kivisiä tieojamaita ja kaivurilla murjottu kivikon koloihin. Kun maata on tarpeeksi kivikko on muuttunut tasaiseksi kenturaksi jossa tulevaisuudessa kasvaa metsää.

    Pinsiön vaari

    Selkä on aika konstikas paikka. Moni on sen pilannut väärin nostaessaan. Takavuosina kylän sahuri kertoi että siinä hommassa jos missä näki ja koki montaalajia selkäongelmaa. Hänellä itselläänkin oli selkävaivoja. Aina kun olin sahauksella jouduin raamin etusahuriksi kun hän sanoi tietävänsä etten pelkää häntä. Joku heikkohermoinen oli jopa lähtenyt puoliltapäivin muualle, sillä aika pahasti mestari kyllä irvisteli kipujensa kanssa!

    Kerran tämä sahuri sahasi Suomen painonnostajien parhaimmistolle parin omakotitalon sahaukset. Kertoi että oli lystikästä kun jopa maailmanennätyksen nostanut mies kyykkäsi saksilla nostaessaan ja nosti pieniäkin puita selkä suorana. Olivat kertoneet että kun lajia harrastaa valmentaja aina karjuu ”perse alas nosto alkaa jaloilla!” On hyvä ohje muuhunkin nostamiseen.

    Nämä välilevyn pullistumat ja muut kirurgiaa vaativat on kyllä pahoja. Oikealla nostotekniikalla nuoresta pitäen osa varmaan ei ilmenisi mutta voi olla jälkiviisauttakin. Lihaksistonsa kun saa pidettyä kunnossa ja välttää ylikuormitusta niin moni vamma jää tulematta ja särkylääkekin käyttämättä

    Pinsiön vaari

    16 vuotiaana kun kuorin petkeleellä ladon lattiaan myöhemmin laitettuja riukupuita astuin liukkaalle runkolle ja putosin takalistolleni. Häntäluu osui pienen kiven päälle ja selkä ei tykännyt. Hetken näin tähtiä ja kävely oli sellaista kun olisi ollut ”huonot housussa”! Joku oli saanut avun kiropraktikolta. Sain sinne ajan ja hän ”niksautti” selän kuntoon. Seuraavana vuonna tilanteessa jota en enää muista selkäkipu uusiutui. Kiroprktikko oli lomalla ja melko vaivaisena puuhailin talon töitä. Hain hevosia laitumelta ja onnistuin pääsemään kiven päältä ison valkka hevosen selkään. Umpirauhallinen polle, mutta silloin pelästyi ja loikkasi sivuttain. Putosin suoraan istualleen. Nyt putoamisella oli parantava vaikutus. Tuntui kuin olisi salama iskenyt. Pomppasin ylös ja jalat toimi mainiosti ja selkäkään ei ollut kipeä!

    Joskus 40 täytettyäni selkä alkoi kureileen tratorihommissa. Yksi kaveri oli hankkinut ammattitaidon nivelten hoitoon. Ammattinimike on naprapat. Hän muutaman kerran laittoi rankan kuntoon. Sain usein helpotusta hiihtämällä periteisellä tyylillä pitävin suksin. Pari kertaa myös rullasuksilla. Nyt selkä on pysynyt hyvänä vaikka en pariin talveen olekkaan hiihtänyt.

    Pinsiön vaari

    Joskus 80 luvulla eräs sodankäynyt kaveri ennusti nykyistä kierrätykseen pyrkivää asioiden hoitoa. Ennusti mm että kaatopaikkoja vielä kaivetaan ylös ja kaikki mahdolliset tavarat ja aineet käytetään tarkemmin hyväksi. Mm Nokian keskustassa v 1946-1964 käytössä ollut Häpessuon kaatopaikka on parastaikaa saneerauksen kohteena. Tämä ennustaja oli tehnyt tutkielmia kemian ja luonnontieteiden alalta.

    Nyt vaihdettiin ajatuksia hänen poikansa kanssa. Hän on kansainvälisen politiikan ja historian tuntia. Hän on vakaasti sitä mieltä että nykyinen pakolaisvyöry on Suomen kohdalla vain helppo harjoitus tulevaan! Monien vuosien päästä saattaa tulla Venäjältä miljooniin nouseva pakolaistulva. Ja ovat siveelejä ettei miinoitukset tai ampumiset tule torjunnassa kyseeseen. Historiasta löytyy paljon esimerkkejä tälläisestä. Toivottavasti näille tulijoille löytyy tiloja ja ruokaa sekä Euroopasta vastaanottokykyä näillekkin pakolaisille. Varautuminen tähänkin olisi viisasta eikä mikään vahingon enne.

    Pinsiön vaari

    Ei ole mahdollisuuksia majoitukseen. Tämä pieni yksiö riittää vain itselleni ja en rupea irtisanomaan vuokralaisia asunnosta johon olisi sananvaltaa.

    Isovanhempani majoitti ja ruokki kapinan aikaan väenpaljoutta joka juuri mahtui makuulle 80 neliön pirtin lattialle. Sairaita oli vielä porstuanperä kamarissa ja lapsia nukkui sivustavedettävässä sänkyssä poikittain!

    Talvi ja jatkosodan aikana vanhempani majoitti 3 evakkoperhettä ja inkeriläisperheen. Takavuosina kun olin jutulla useammankin evakkona tulleen kanssa he kertoivat että paikkakunnilla oli suuria eroja suhtautumisessa sotaa paenneisiin. Jossain tervehdittiin kättä heilauttamalla mutta jossain taas käännettiin selkä mielenosoituksena. Ja jopa huudeltiin ”saatanan ryssä”. Kannattaa miettiä miten nyt suhtautuu, ettei möläyttele asioita joita joutuu myöhemmin katumaan. Tämä tilanne on nyt tämä ja asiat on hoidettava ja mieluummin hyvin. Jatkuu

    Pinsiön vaari

    Samanlaisia ”hikisiä tätejä” on tullut nähtyä kuin Puun takunen. Ja sen verran on sydänvikaakin etten ole jutulle (ja töihin) pysähtynyt. Edellä esittämääni kasvustojen hyötykäyttöä pitäisi kehittää sillä ”rojurinteitä” tuntuu syntyvän yhä enemmän.
    Kaukoämpökeskus (öljyä ja maakaasua) joka pitää minutkin lämpöisenä on rakennettu vanhan tien viereen. Tien nimi käytössä olevalta osalta on Takatanhuantie. Ennen uusia teitä tie oli kovassa käytössä vuosisatoja. Lämpökeskuksen tienoilla on syötetty hevosia ja heinien mukana on tullut kasvien siemeniä hyvinkin kaukaa.

    Halusin tietää yhden kasvin nimen ja muutakin tietoa siitä kun se on jo kolmimetrinen ja vasta aloittelee kukintaa. Koko ikänsä puutarha ja viheryritystä pyörittänyt kaveri kertoi sen nimeksi Mongolian tatar. Venäjän vallan aikaan sen siemeniä oli tullut rehujen mukana. Ja monet hevosmiehistä oli ollut mongolien näköisiä. Siitä nimi. Oikeastaan se on Hörtsätatar eli isotataren ja japanin tatarin risteytys..

    Tatar kasvaa ja lisääntyy juuriensa avulla eikä tee siemeniä kai koskaan vaikka kukkii. Ainakaan siementaimia ei ole näkynyt. Mutta sillä paikalla mihin se on iskeytynyt ei muilla kasveilla ole kasvulle mahdollisuuksia. Kasvimassaa kasvukaudessa pinta-alaa kohti kertyy varmasti enemmän kuin muilla kasveilla. Olisi varmaan hyvä energiakasvi mutta tuskin kannattaa kokeilla. Ainakaan pellossa sillä juuret tuhoisi salaojitukset.

    Pinsiön vaari

    Portimo kysyy viisaampien kantaa tähän Espanjan siruetanan etenemiseen. Viisas en ole mutta tässä lähiseudulla on harmina toinenkin vieraslaji eli lehtokotilo. Aamulehden Moro liitteessä on tänään juttu ”murharouvasta” joka tänä vuonna tähän mennessä on tuhonnut 3722 kappaletta lehtokotiloita. Pahimpina vuosina kesän tapot on ollut 30 000 tienoilla. Näyttää siltä että tulevinakin vuosina murhaaminen jatkuu.

    Lehtokotilo on myös ihmisten syötäväksi sopiva nilviäinen. Ja jokainen pyörän tai anturan litistämä etana katoaa nopeasti lintujen kupuihin. Myös toiset etanat kerääntyy heti litistyneen ympärille. Ei suremaan vaan syövät suihinsa. Siruetanaa ei kai syö muut kuin omat sukulaiset. ja on vielä enemmän kaikkiruokainen. Mm koirien jätökset menee siinä kuin mikä tahansa elollinen.

    Kasvien siirtäjien pitäisi olla tarkkana ettei siirrä näitä haitallisi eliöitä harrastellessaan. Ja jos kuitenkin vieraslaji pääsee seudulle vastatoimet pitää aloittaa heti. Sata on helpompi tuhota kuin miljoona matajaa!

    Pinsiön vaari

    Kauan sitten Tampereen Pyynikin männiköitä vaivasi ytimennävertäjät. Toivat ainakin kolmena kevättalvena sinne maastoon tuoreita mäntypöllejä. Nävertäjät meni niihin mieluummin kuin kasvaviin puihin . Ennen kun kuoriaiset tuli ulos pöllit vietiin kuorintaan. Näin saatiin ytimennävertäjät kuriin. Tämä mäntypistiäinen taitaa aina jossainpäin vaivata metsiä. Kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja massaesiintymiin ei taideta vieläkään tuntea. Monisärmiövirusta oikein pahoihin paikkoihin käytetään harkinnan jälkeen.

    Pistiäiset on laaja hyönteisryhmä jolla on myös hyödyllisiä taipumuksia. Ovat tärkeitä pölyttäjiä (osa). Jokaisen metsän ja maan kanssa puuhaavan kannattaisi tehdä pistiäispönttöjä. Netistä löytyy hyviä ohjeita! Nuorisoa kannattaisi ”juonia” mukaan.

    Pinsiön vaari

    Korpituvan Tanelin ja Ranen analyysit on aivan oikeassa. Joku porukka on vaan keksinyt hyvän rahastuskeinon! Kukahan sen rahamäärän vie verottajalta piiloon?

    Ilmojen ennusta on hyvin vanha ammatti. Tosin sanat pitää valita tarpeeksi pyöreästi ettei mene maine. Itse olen vuosien saatossa ennustanut tulevan kesän säätä sanomalla viisaan näköisenä: ”Tulee kuiva kesä jos ei sateille rupee!” Osui kohdalleen ainakin tämän kesän kohdalla.

    Almanakan merkeistä jotkut vieläkin ennustaa säätä. Se on hyvä konsti. Tosin osumaprosentti taitaa olla 50% tienoilla eli arvauksen tasolla. Tosin tällä menetelmällä äitini kerran pisti television Harjama nimisen säämiehen häpeään. Joulupukki toi aina seuraavan vuoden almanakan. Aatoiltana äiti tarkasteli tulevan juhannuksen säätä ja ennusti ”Juhannusaattona sataa!” Ennen juhannusta oli kuivaa ja juhannuksen aaton aattona Harjama sanoi että vain Lapissa voidaan polttaa kokkoa. Ja koko maassa ei pyhinä tule tippaakaan vettä. Minä kyselin äidiltä miten se ennustus nyt menikään? Hän nappasi suurennuslasinsa ja totesi että:” Kyllä täällä selvät sateen merkit on” Eikä vetänyt ennustettaan pois. Aattona iltakymmenen jälkeen ilmestyi kuin tyhjästä tummia pilviä ja alkoi sataa! Ja sade jatkui pitkään. Meillä kertyi mittariin 30 mm. Yli 20 mm sademääriä tuli etelässä monin paikoin. Itäpuolella maata vähemmän mutta jonkinlaisia kuuroja Lappia myöden. Äiti totesi vaan että hyvähän se on kun edes joskus merkit on kohdallaa!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 298)