Käyttäjän Puppeliskukkula kirjoittamat vastaukset
-
Arto. Jos saan kysyä mistä päin olet. Oma havainto täältä Pohjois-Savosta, lumen painaminen taimikossa harvinaisen voimakasta. Esim. osa taimikepeistäkin lyhistynyt kolmesta kohti poikki. Viimekeväänä istutetut hennot kuusen 2 v. taimet aivan litteänä maata myöten, joltinenkin osa tyvestä murtuneina. Isommissa taimissa (n. 5 v.) voimakkaita taipumisia latvoissa, tyvillä ja osan juuret antaneet periksi. Vaikka nuo juuresta kallistuneet/kaatuneet pönkittäisi pystyyn, niin epäilyttää oikeneeko nuo muut missä määrin, sillä ei tämä normaalia ole. Vielä huomiona, luoteistuulelle alttiit paikat pahimpia.
Noista turvepelloista ja lehmien metaani päästöistä, näin ei asiantuntian eikä viljelijän vinkkelistä, koska ”hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa”. Noista luomakunnan parhaista ruohon ravinnoksi käyttäjistä, jotka ovat useampimahaisia sorkkaeläimiä, on lehmä vain yksi. Noita muita sorkkaeläimiä on luonnossa ollut metaania röyhtäilemässä varmaan ainakin yhtä kaun kuin ihmisiäkin. Miksi ne ei ole tuhonneet ilmastoa? No kas, kun tuo metaani hajoaa ilmassa n. 12 vuodessa. Lehmiä oli 60 luvun lopulla Suomessa n. 1,1 miljoonaa, nyt lienee n. 270 tuhatta. Tuolla lehmämäärä pudotuksellahan ilman hiilipitoisuuden olisi pitänyt pudota.
Turvepelloista: Silmillä sen näkee kun metsässä on paljon puuta ja samoin näkee sieltä hakatut isot puulaanit. Sitä vain ihmettelen, että jos nuo turvepellot hönkäsevät niin paljon hiiltä taivaalle, niin miksi se ei näy turvepeltojen muuttumisena kuopiksi, lammeiksi, järviksi, kun puut, jotka ovat hiilivarastoja, näkyvät selvästi.
Monista tutkimustuloksista jää sellainen maku, että niitä on pätkitty omaan ideologiseen sanomaan sopivaksi. Tuon kaltaisesta varoittivat erään yliopiston ihmiset jo 80 luvulla. Se/ne jotka pääsevät vaikuttamaan tutkimuksien rahoitukseen, varmistavat sopivia tuloksia valitsemalla sopivia henkilöitä. Että kyllä tässä monen tuutin mediamyllytyksessä täytyy kai turvautua Jope Ruonansuun sanoihin. ”Aatteleppa ite”.
”Puuston biomassasta on maan alla noin kolmannes”. Tuostahan tuli keskustelu noista maan päällä näkyvistä kannoista. Silloin kun puhutaan puun biomassasta, niin (mielestäni) noista sanojen määritelmistä, maan alla, maa sitoo, jne. saattaa jäädä tietämättömille ja niitähän on, väärä käsisitys, mitä noilla sanoilla tarkoitetaan. Löytyisikö noille määritelmille (mielestäni) kuvaavampia ilmaisuja, vaikka ihan noin letkauttaen. Kun kaadat puun ja istut rungolla, niin istut puulla, jos siirryt kannolle, istut maassa. Ihan tuo sen vuoksi, että elämme ”hullussa hullussa maailmassa” ja huutavan äänelle korvessa on tarvetta, sillä on paljon hyvää tarkoittavia ihmisiä, jotka tarvitsisivat toisenlaistakin tietoa tuon yleisen mediamyllytyksen rinnalle. Mottona tuolle, että ”aatteleppa ite”.
Tuossa aijemmin Kurjella oli jonkun tutkimuksesta maan biomassasta, kuinka siellä on (runsaastikkin?) sieniä rihmastoineen ja matoja, siis ihan merkittävänä biomassana. Olen kuokalla istutellut vanhan koivikon alle kuusen poikasia, enpä ole tullaiseen (runsaaseen) biomassa hiilivarastoon törmännyt. Ei liittyne edelliseen kirjoitteluuni mitenkään, mutta tulipa tuosta kieroutuneeseen mieleeni muistikuva 80 luvulta, kun erään yliopiston ihmiset varoittelivat tutkimuksista. Jos rahapussin hallitsijalla on jostakin syystä voimakas tahto toteuttaa mieleistään ideologiaa, niin rahoitusta suuntaamalla saadaan rahoittajalle mieluinen tutkimuksen lopputulos.
Kirjoitin huonosti: ”…pelottaa maaseudun väestönkin puolesta.” Ilmastomuutos toki koskee meitä kaikkia, maalaisia, kaupunkilaisia, mutta koetin sanoa tuolla (epäselvästi), että metsistä, puusta johtuva tulo on maaseudulle ja sen ihmisille elintärkeä. Nuo tulovirrat, monesti ohuetkin, ovat niitä elämänlankoja, joiden varassa täällä (maaseudulla) eletään. Jos nuo tulovirrat pienenee huomattavasti, niin työt, tulot, palvelut häviävät. Vaikea täällä olisi elää ja tuo kolahtaisi kaikkein heikompiin. Joskus mieleen hiipii epäilys, puuhaavatko etnistä puhdistusta.
Kysyisin A Jalkaselta. Joskus aikoinaan, kun kansa raivaisi peltoja, niin puhtaalla kivennäismaalla näkyi lahoavat kannot juurineen ja kivennäismaa oli kivennäis- maata, ei siellä paljon eloperäistä ainesta näyttänyt olevan ja kyllä se olisi näkynyt. No tuosta on paljon aikaa, toivottavasti muistan oikein. Mitä tarkoittaa tuo, ”muuttuvat pitkään säilyviksi hiilivarastoiksi”? Mikä tuon aiheuttaa, happamuus, hapettomuus, eloperäinen maa, tms
”Lähde vai nielu”, kirjoitti tämä lehti. Se sai pohdiskelemaan tätä hyvin kuumaa hiilinielu perunaa. On tämä vihreiden niskaamme kaatama hiilinielu, hiilipäästö jne. tulva jotenkin yksipuolista. Tasan tarkkaan jätetään huomioimatta hakatun puun positiiviset vaikutukset kokonais hiilitaseisiin. Puu, uusiutuva materiaali, vähentää uusiutumattomien käyttöä ja siitä jää pitkä aikaisiksikin hiilivarastoiksi ja eikös tuo uusiutumattomien käyttö ole se ongelmien aiheuttaja, ei uusiutuvan puun. Kuvitellaampa teoriassa, jos kasvatamme paljon puuta jota käytetään ja sitä jää paljon hiilivarastoiksi, niin hiilen määrä ilmassa vähenee ja ilmasto-ongelma on näin hoidettu. Aina täytyisi huomioida hakatun puun positiiviset vaikutukset ja lukea hyväksemme, käytettiimpä se Suomessa tai ulkomailla. Kun asuu näin hyväkasvuisella kivennäismaapohjalla olevan luonnonsuojelualueen äärellä,melkeimpä sisällä, niin näkee hyvän ja oikea-aikaisen metsän/puiden hoiton merkityksen. Jos metsä jätetään oman onnensa nojaan, niin metsän kasvu näyttää surkealta. On vajaa puustoisia kohtia, toisaalla tiheitä, joissa kasvu kärsii ja varsinkin koivikoissa tilan ahtauden vuoksi puut alkavat tappaa toisiaan ja eikä nuo kuusikotkaan hyvälle näytä. Kaikkiaan tuolla on tuota kuollutta nopeasti lahoavaa puuta varsin paljon, joka on silloin hiilipäästö. Onkohan maaperässä paljon hiiltä? Kun potkaisee maata, niin ei tuolla kovin paljoa tuota kariketta. Enempi tuo luonnonsuojelualue näyttää hiilipäästöltä kuin nielulta.
Mitä tulee monimuotoisuuteen, niin toki sitä on vaalittava, mutta luulisin , kohtuus kaikessa, ja on ne talousmetsätkin omanlaisia monimuotoisuuksia.
En voi välttyä ajatukselta, että kannanotto järkevien hakkuiden ja puunkäytön estämiseksi on kannanotto ilmaston tuhoamiseksi ja myöskin samalla pelottaa maaseudun väestönkin puolesta.