Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Ja tässä vielä kiinnostuneille Kuntun aloituspostaus, siellä on tosiaan mielenkiintoisia kommenttejakin: https://twitter.com/PanuKunttu/status/1476163722615918601
Mitä itse asiaan tulee, niin luulisi SLL:n ymmärtävän kauriiden ylilaidunnuksen ja muut haitat.
Niin luulisi, mutta niillä on oletettavasti jokin henkinen kynnys ylitettävänä. Jos oma ideologia perustuu eläinten ja luonnon hyvinvoinnin vaalimiseen, niin onhan se hankalaa, kun yht’äkkiä pitäisikin suu vaahdossa vaatia söpöisten bambien ampumista. Ja toisekseen on sitten se, että ne tosiaan näkee runsailla sorkkaeläinkannoilla tärkeän merkityksen petojen ruokana.
Anneli, olen hesarin keskusteluista sitä mieltä, että ei ollenkaan niin räyhäkkäytä ja mieltä kiihdyttäviä kommentteja kuin vaikka Twitterissä tai maaseudun tulevaisuuden juttuihin tulevat kommentit. En oikeastaan lue säännöllisesti hesarista muuta kuin fingerporin.
Koska olen punavihermädättävä ituhippi, on twitterkuplanikin aika yksipuolinen. Silti jopa siinä tulee aika paksua settiä vastaan välillä. Tämäkin on ihan järkiherra muuten, mutta aika uskomaton lausunto: https://twitter.com/RLumiaro/status/1476473568062058497?s=20
Hyvin tullaan toimeen ruotsissa hirvien joo, kun liki viidennes kasvusta menetetty pääasiassa hirvien takia….
Onkos tämä jo linkattu foorumille? https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547582/luke-luobio_38_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2021
Hirvieläinten vaikutuksia
yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja
ekosysteemiinanneli, systeemi olisi varmaan sama kuin metsäkauriin kohdalla. Niitähän saa ampua pihalta ihan samalla aseella kuin peuraa ammutaan.
Pääosa metsästäjistä on kuitenkin paikallisia metsänomistajia. Tiedä sitten kuka siellä määräilee. Metsänomistaja vai metsästäjä ?
Välihuomio. Koska asia on näin, ja metsästäjät pitävät nykyistä seuramallia erittäin toimivana, voidaankin huoletta tehdä ainakin yksi muutos systeemiin:
Säilytetään peuranmetsästyksessä nykyinen seurasysteemi, ja luvanhaut. Tämä siksi, että metsästäjä-maanomistajat tykkäävät seuroistaan ja lisäksi lupien hakeminen koetaan seuroissa velvoittavaksi. Tulee ammuttua, kun on luvat haettu. Sellaisilla alueilla, joissa peuroja on yli tihentymärajan, sallitaan seuroihin kuulumattomien maanomistajien vain ilmoitusmenettelyllä ammuttaa pihoistaan peurat. Eli jos ei ole aluetta vuokrattu seuralle, voi alueella ampua peuroja ilman luvanhakua. Tämä systeemi olisi voimassa vain niin kauan, kunnes kanta laskee alle 20/1000h (tai toki raja voi olla pienempikin!)
Seuramallia tämä ei uhkaisi, sillä metsästäjät jo pääosin ovat maanomistajia, kuten tuossa edellä kerrottiin. Miksipä he rakkaita seurojaan lopettaisivat? Lisäksi seuroihin kuulumattomille metsästäjille syntyisi metsästysmahdollisuuksia lisää, ja myös peurakanta laskisi nopeammin. Mahdollisesti tätä voisi hyödyntää hirvenkin kohdalla, mutta toki huonommin, sillä hirvet ei vielä yleisesti pesi perennapenkeissä
Näkeekö joku palstan metsästäjistä tässä visiossa puutteita?
Onko järjestelmä nyt hyvä, käytetäänkö sitä oikein? Vastata voisi ministeri Leppä. Jos joku kansanedustaja on kuulolla niin voisi ottaa asian esille eduskunnan kyselytunnilla?
Lepästä puheenollen, uskomaton sattuma se, että peuroja innolla metsästävän ministerin maakunnassa tavoitteeksi on asetettu peurakannan kasvattaminen, kun sitä samaan aikaan koetetaan muualla leikata.
Rane, kävin lukemassa paatsamakorven esittelyn. Keskeinen lause on minusta tämä: ”Paatsamakorven metsärakenne monimuotoistuu tulevaisuudessa nopeasti.” Tulkitsen niin, että säätiö näki tuossa syöksyvirtauksen aiheuttamissa tuhoissa suuren potentiaalin. Olisiko ilman sen vaikutusta kauppoja tullut?