Käyttäjän Puustola kirjoittamat vastaukset
-
Olen nähnyt kanahaukan pesivän aukkoon jätetyssä yksittäisessä kuusessa. Toki kaatumisriski on silloin iso.
Kanahaukan pesän huomioiminen hakkuussa:
“Lupa- ja valvontaviraston NÄKEMYKSEN MUKAAN hakkuissa tulee turvata itse pesäpuun lisäksi myös sen lähiympäristö siten, että pesää on jatkossakin mahdollista käyttää pesintään. Kanahaukan pesäpuun lähiympäristö säilytetään luonnontilaisena 20 metrin säteellä ja lähiympäristön ulkopuolella aina noin 50 metriin saakka (säästövyöhyke) tehdään ainoastaan poimintahakkuita. Säästövyöhykkeellä on säästettävä alueen metsäisyys ja peitteisyys. Lisäksi on säilytettävä säästövyöhykkeen YHTEYS muuhun ympäröivään metsään, jottei pesäpuun metsikkö jää erilliseksi saarekkeeksi hakkuiden keskelle.”
Koskee pesintäajan ulkopuolista aikaa. Pesintäaikaan, 15.3.–31.7., häiriövyöhyke, eli toimintakieltosäde on 300 m.
Pahimmillaan tuo aiheuttaa yli 20000 euron menetyksen maanomistajalle/pesä.
Ei ehkä tarvitse ihmetellä, jos lumi pudottaa pesiä. Mielestäni ollaan jo siinä pisteessä, että lait ja varsinkin niiden tulkinnat ajavat hyviä tarkoittavia tavoitteita vastaan.
Hirvitiheydet ovat minulla suurin monimuotoisen metsätalouden rajoittaja. Kaikki pihlajat, raidat ja haavat lähtevät taimikonhoidoissa hirviä houkuttelemasta.
Työurani aikana dokumentoin tarkasti kaikki maanomistajan kanssa käydyt keskustelut, kirjaten näkemykseni jatkuvan kasvatuksen mahdollisen epäonnistumisen riskiin kohteella, kun maanomistaja tällaista nimenomaan halusi. Jälkityöt ovat nyt muiden vastuulla, mutta riskien kertominen oli ainakin kirjattu, ettei pääse myöhemmin neuvojaa syyttämään.
Tarkista Visa ettei ole majavan töitä. Itse olen siinä lähellä kuivaa keliä hyödyntänyt jo monta viikkoa raivailemalla ojien pohjia ja penkkoja.
Kurki on hömötiaisen osalta oikeassa. Noista lintulaskennoista voi nähdä maakunnittain muutoksen saman aikaisesti, etelästä alkaen; hömötiaisella alas ja sinitiaisella ylös.
Ja raivuualan vieressä on kuvio, joka 30 v sitten avohakattu ja istutettu kuuselle. Sen jälkeen hoitamaton. Siinä oli hömötiaisen pesä, mistä lähti 5 poikasta ja lentelivät raivuualallakin. Eiköhän noita tiheiköitä riitä ihan luonnostaan.
Raivailin tässä alkukesästä reilun 1,5 ha kannonostoalan. Kuuset istutettu ilman muokkausta noin 7 v sitten. Sen jälkeen ei tehty mitään. Kostean perkaista maata, pari ojaa. Bensaa meni 35 l, eli 22,5 l/ha. Runkoluku yli 100 000:sta noin 3000:een. Muutaman vuoden päästä vielä harvennettava. Yksi laulurastan pesä pelastettu. Tiltaltti, lehtokerttu, metsäkirvinen, punarinta lauleli alalla, mutta maasta pesiä on melko mahdoton havaita. Hirvi alalle ainakin oli pesiytynyt, kaikki männyt oli syöty. Yksi pihlaja ja yksi haapa jäi.
AJ: ”Helmipöllöä auttaisivat haavat, lahopuu sekä kolopuut sekä ekologiset käytävät.” Eli on pulaa suojasta isommilta lintupedoilta ja pulaa pesimäpaikoista.”
Pesimäpaikoista ei ole pula. Palokärki on runsastunut viime vuosikymmeninä, samoin kuin lahopuu.
Itsekin suosin pönttöjen huollossa luomua.
Oravien määrä tosiaan vaihtelee. Mutta niiden elinympäristöjen vähenemisestä kertominen kuvastaa pelkästään yleistä luontoahdistusagendaa.
Eilen rengastettiin piharuokinnallani talvilintuja. Hömötiaisia oli sama määrä kuin tali- ja sinitiaisia (7-8 yksilöä).
Alkutalvesta oli tali- sinitiaisten määrä moninkertainen. Huomasin kovilla pakkasilla, että hömötiaisten määrä pysyy tasaisena, kun muut vähenevät. Vanhan ajan normi talvi tervehdyttää tiaiskantoja. Lähiseudut ovat tehokkaasti hoidettuja ja hakattuja normi talousmetsiä, eikä lähellä ole erityisiä vanhoja metsiä.
Ihmetellen luen kommentteja hirvikärpästen vähyydestä. Hirvien määrä ja talvialueet ovat tietenkin merkitseviä. Täällä Itä-Hämeessä viimeisen viikon ajan lähes jokaisella käymälläni palstalla kärpäsiä on ollut satoja/muutama tunti. Ihan niin pahoja ei (vielä) ole ollut kuin pari vuotta sitten Hartolassa; kellotin 10 tunnin metsäsuunnittelun lomassa pari kahden minuutin jaksoa ja päädyin tulokseen, että riivin työpäivän aikana 4500-5000 hirvikärpästä päästäni.