Käyttäjän pv kirjoittamat vastaukset

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 105 total)
  • pv

    Tämäkin kohde on mielenkiintoinen pohdittava sille miten ihmisen toimet ovat vaikuttaneet maaperään. Ovatko asfaltoitu tie ja oja kuivattaneet rinnettä. Koko lähialue oli aikoinaan tiheän kuusikon peitossa. Nyt voisi kuvitella että mänty menestyy paremmin tuossa rinteessä. Tiedän alueen historian ja tuo alue on aina ollut metsää, eikä sitä olla avohakattu.

    Uudistaminen tulee hidastumaan. Rinteen päältä on kaadettu puita ja sinne saisi muutaman taimen. Rinteessä on siis melko avaraa ja kuuset ovat alaoksattomia. Luontaisilla taimilla saa jo puoli metsää. Kuusta on uudistunut vain reunalle.

    pv

    Kävin tänään paikan päällä ja mietin että nuo ovat ihan terveitä kuusia vielä. Niissä on tummanvihreät paksut neulaset.
    Sukulaiseni mukaan tuosta rinteestä poistettiin 2/3 kuusista. Ehkä siksi jäljelle jääneet ovat hieman kärsineen näköisiä. Olen silmäillyt tämän seudun kuuset läpi ja tunnistan kyllä huonot päältä päin.

    Haittaisivatko nuo kuuset jos istuttaisi männyn taimia jo nyt? Siellä on jo tulossa luontaista taimikkoa, mutta haluaisin istuttaa täyteen. Tuo rinnealue on armollinen auringon suhteen. Se saa melkeinpä koko päivän auringonvaloa.

    pv

    Suunniteltiin että jos tekisimme hankintahakkuun huonommista puista.

    10m3 on minimierä Metsä groupilla ilman vähennyksiä.

    Kirjanpainaja-polttopuissa on se ongelma että jos ötökät ovat elossa, ne jäävät elämään kaarnaan. Eli pitäisi ainakin vuosi odottaa ennen kaatoa, jotta ötökät ovat poistuneet.

    pv

    Kuusikosta saisi noin 25-30 m3. Puiden määrä n. 50kpl. Suorin reitti kohteelle olisi ojan yli vastaraivatun taimikon läpi. Naapurin metsästä pääsisi alakautta jos hänkin hakkuuttaisi.

    Siitä kuusikosta otetaan polttopuita mökille, sekä kahdelle omakotitalolle tarpeen mukaan. Tuon näköistä kuusta siellä on. Kohde harvennettiin 12 vuotta sitten. Pari kuusta kaadoin keväällä, niiden ikä oli 70 vuotta, kasvoivat vielä. Ongelmana on juurikin puiden suuri määrä, heikkenevä kunto sekä lähistöllä todetut kirjanpainaja+tähtikirjaaja-laumat. Olisin itse halukas uudistamaan tuon kuvion saman tien.

    pv

    Niin ja jäi sanomatta että pieni tiheys on kuulemma hyvästä ettei kuusi ala kasvattaa oksia liikaa. Se on riski että jos on liian suuri väli niin oksat laajenevat.

    Mistään epäluonnollisen tiheästä kuusikosta ei kuitenkaan puhuta, ja oletetaan että hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan. Pääasia olisi saada paljon ainespuuta sillä ehdolla ettei se haittaa kuusen kasvua.

    pv

    ”Nykyisillä kuitupuun hinnoilla ei enää kannata raivata ainespuuta pois ennen ensiharvennusta,   jos vaikka on jo ennättänyt kasvaa liian tiheässäkin.”
    Niimpä. Harvensin rästikuusikoita, joten edes jotakin oli hyvä tehdä. Niissä oli paljon laatuvikaisia jotka toivat luontaista harvennusta. Loput jätin kasvamaan aavistuksen tiheään. Pieni raivaus on hyvä jotta saa vaikkapa kävelyuria.

    Ainut syy raivata olisi se että kuusien ei tarvitse kilpailla juuritilasta. En tiedä vetääkö liika oksien hankaaminen kuusen runkoa vinoon. Silloin kun puhutaan <1m kasvutiheydestä.


    @Makarov

    Kunta hoitaa metsiä erittäin hyvin täällä. Pieni kansalaisaktiivisuuskin on hyvästä, eli jos asuu kunnan metsän lähellä, voi huomautella heitä rästiin jääneistä hoitotöistä. Käytännössä MHY hoitaa metsänhoidon suunnitelmat tälle kunnalle.


    @A
    .Jalkanen vanhaa peltoa. Sen verta kuusettunut että vihreää sammalta kasvaa. Potkua riittää.

    pv

    Tuo on kunnan metsää. Se on päätehakkuu-kypsää, mutta varmaan käytännön syistä jätetty hakkaamatta pieni tienreunapalsta.

    Mutta tuollaisia ne luontaiset kuusikot ovat. Kuusien kasvu tiheässä ei kärsi samalla tavalla kuin männyn tai koivun. Järeyttä ne eivät vain saa, muuten ovat terveitä ja pitkiä puita. Voisin ottaa kuvan pahemmasta rästikohteesta, jossa kuusien kasvu kokonaisuutena oli kärsinyt.

    ”Luontaisen puuston raivaus tuottaa monille pettymyksen epätasaisuuden takia.”

    Niin, ne aukot, tai pitemminkin välit ovat epäluontaisen suuria. Sitten toinen vaihtoehto on kasvattaa liian tiheässä. Kuusella ei näytä olevan samanlaista akuuttia tarvetta hakea kasvutilaa.
    Jos jättää ison välin puiden välille, niin siinä voi mennä 20 vuottakin ennen kuin se kasvaa umpeen kuusen tapauksessa.

    @Panu Meinaan siis ylisuuria välejä. En hakkuuaukkoa.

    pv

    Osa kuusistahan kuihtuu pystyyn nuorena luonnostaan. Kaikki eivät kasva isoksi.

    Meillä oli paljon huonompiakin kuusia, mutta kuin ihmeen kaupalla kirjanpainajat ohittivat tämän seudun.
    Seuraava iso hakkuu on min. 20 vuoden kuluttua. Noiden pitäisi pysyä hengissä ja kasvaa siihen asti. Polttopuuta on jo tarpeeksi.


    @Nostokoukku

    Aivan. Kannattaa kiinnittää huomiota myös käpyihin. Ne saavat latvan näyttämään huonommalta mitä se oikeasti on.
    Tuossa 2. kuusessa on käpyjä. Latvus indikoi myös pituuskasvua.

    Mutta eikös terve kuusi tee käpyjä koko oksistolle?

    pv

    Tällä kohteella ei leppiä säästetty. Mitä olisitte itse tehneet tuolle kuviolle? Olisiko ylitiheän puuston kasvatus energiapuuksi vaihtoehto?

    Todella mielenkiintoinen metsä kyllä. Näyttää siltä että kerran kaadettu / raivattu ja unohdettu 10-15 vu0deksi. Lepät ovat vesoneet kaadon jälkeen ja kasvattaneet tuota riukukeppiä. Se on sääli että kaatamalla yhden pystypuun / puuryhmän saat vain sata keppiä tilalle.
    Tuossa edellisessä kuvassakin jätin haavat ja lepät pystyyn niin eivät vesoa. Poistelen vain oksia ajan myötä.


    @Apli

    Pihlaja on erittäin huono polttopuiksi koska se haarautuu. Saat pari metriä kunnon puuta ja siihen loppuu. Jätin mökille pienen pihlajikon oman onnensa nojaan. Ei viitsi kaataakaan kaikkea pois, kerta ei istuteta mitään tilalle.

    pv

    Itse harmittelen meidän mökin metsän pientä aukkoa. Hakkuu tehtiin 10v sitten mutta ei uudistettu. Nyt siinä on hirveä määrä pihlajaa. Siitä puusta ei ole oikein mitään iloa. Polttopuuksi ei kelpaa koska haarautuu liikaa. Pihlajan lehdet ja pensasmainen kasvu ovat täydellisiä valontukkoja.

    Valtapuitakin on, mutta harvennuksilta saatava tuotto jää pois kun vain yksittäisiä puita jätetään kasvamaan. Täytyy toivoa että luonto toisi taimia, nyt kun raivasin pihlajaa pois. Pihlaja menisi alikasvustona, mutta valtapuuna se on hieman hölmö.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 105 total)