Jovain: Ilmoittaisitko tuon esimerkin kaupan (hankintahinta 23000, korjuu 3000) verottajalle näiden kuvien mukaisesti vai jotenkin muuten? Olettaen siis, ettei verovuonna olisi muuta toimintaa metsätaloudessa.

Rautalankaa verotuksesta ja rahan liikkeistä pystykaupassa ja hankintakaupassa, jossa korjuu teetätetään urakoitsijalla:

Oletetaan, että kaupan koko on N kuutiometriä. Mottihinta pystykaupalla on a ja hankintakaupalla b. Hankintakaupassa korjuu hankitaan ulkopuoliselta taholta, jonka veloitus (alv 0) kiintokuutiometriä kohden on c. Oletetaan myös, että muita kuin kyseiseen kauppaan liittyviä tuloja ja menoja ei kyseisen vuoden metsätalouden verotuksen tule ja että pääomatulot menevät kokokaan veroprosentilla 30.

Pystykaupassa puukauppatulo on siis N a. Ostaja tilittää sinulle lisäksi 24 %:n alvin 0,24 N a ja huolehtii 19 %:n ennakonpidätyksestä 0,19 N a, eli saat tässä vaiheessa tilillesi N a + 0,24 N a – 0,19 N a = 1,05 N a.

Verottajalle ilmoitat metsätalouden veroilmoituksella, että puukauppatulot pystykaupoista ja (koska menoja ei ole) metsätalouden puhdas pääomatulo on N a. Verottaja tekee tästä viiden prosentin yrittäjävähennyksen, joten verotettava pääomatulo on 0,95 N a, josta maksettava vero on 0,3 * 0,95 N a = 0,285 N a. Tähän mennessä olet jo maksanut ennakonpidätyksellä veroa 0,19 N a, joten jäännösveroa jää 0,285 N a – 0,19 N a = 0,095 N a.

Arvonlisäveron osalta ilmoitat oma-aloitteisten verojen ilmoituksella, että vero 24 %:n verokannan kotimaisista myynneistä on 0,24 N a, ja koska vähennettävää veroa ei ole, juuri kyseisen määrän myös verottajalle maksat.

Puun ostaja on siis tähän mennessä maksanut tilillesi 1,05 N a. Seuraavana vuonna alkuvuodesta maksat verottajalle 0,24 N a arvonlisäveroa ja myöhemmin verotuspäätöksen saavuttua 0,095 N a jäännösveroa. Rahaa sinulle siis jää 1,05 N a – 0,24 N a – 0,095 N a = 0,715 N a.

Hankintakaupan tapauksessa taas puukauppatulo on N b. Ostaja tilittää sinulle lisäksi alvin 0,24 N b ja huolehtii 13 %:n ennakonpidätyksestä 0,13 N b, eli saat tässä vaiheessa tilillesi N b + 0,24 N b – 0,13 N b = 1,11 N b.

Korjuusta maksat laskun, jossa veroton summa on N c ja arvonlisävero 0,24 N c. Yhteensä siis maksat korjuun tekijälle 1,24 N c.

Verottajalle ilmoitat metsätalouden veroilmoituksella, että puukauppatulot hankintakaupoista ovat N b ja muut vuosimenot N c. Näin ollen metsätalouden puhdas pääomatulo on N b – N c. Yrittäjävähennys huomioiden verotettava pääomatulo on 0,95 (N b – N c), josta maksettava vero on 0,3 * 0,95 (N b – N c) = 0,285 (N b – N c). Tähän mennessä olet jo maksanut ennakonpidätyksellä veroa 0,13 N b. Jos 0,13 N b < 0,285 (N b – N c), eli jos (epäyhtälö ratkaisten) c < (31 / 57) b, et ole vielä maksanut riittävästi veroa, vaan jäännösveroa tulee maksettavaksi 0,285 (N b – N c) – 0,13 N b = 0,155 N b – 0,285 N c. Jos taas c > (31 / 57) b, olet jo maksanut liikaa veroa ja saat palautusta 0,13 N b – 0,285 (N b – N c) = 0,285 N c – 0,155 N b.

Arvonlisäveron osalta ilmoitat oma-aloitteisten verojen ilmoituksella, että vero 24 %:n verokannan kotimaisista myynneistä on 0,24 N b ja verokauden vähennettävä vero 0,24 N c. Maksettava vero on siis 0,24 N b – 0,24 N c = 0,24 (N b – N c).

Tähän mennessä olet siis saanut puunostajalta tilillesi 1,11 N b ja maksanut korjuuyrittäjälle 1,24 N c. Seuraavana vuonna maksat ensin verottajalle arvonlisäveroa 0,24 (N b – N c) ja myöhemmin joko maksat jäännösveroa 0,155 N b – 0,285 N c tai saat palautusta 0,285 N c – 0,155 N b = -(1,55 N b – 0,285 N c). Rahaa sinulle siis lopulta jää 1,11 N b – 1,24 N c – 0,24 (N b – N c) – (0,155 N b – 0,285 N c) = 0,715 N b – 0,715 N c = 0,715 N (b – c).

Hankintakaupasta jää siis enemmän käteen, jos 0,715 N (b – c) > 0,715 N a, eli jos b – c > a. Toisin sanoen siis asia on todellakin niin yksinkertainen, että jos hankintahinnan ja korjuukulujen erotus on suurempi kuin pystyhinta, silloin hankintakaupasta jää enemmän käteen.