Käyttäjän Rahmametsuri kirjoittamat vastaukset
-
En usko että boardi huonompaa kartonkia tekee kuin muutkaan, eli markkinan yleinen alakulo näkyy.
Eilen MT kertoi että upm:n suunnitelmiin liittyy paperin alasajoa.
Miten näette, milloin näemme uuden normaalin? Povasin aloitusviestissäni että se ottaa aikaa ja että tilakauppa jatkuu jonkun aikaa vanhalla hengellä. Epäilen että vielä tilakaupassanei näy paljoa muutosta, mutta varmasti fiksummat ostajat jo painavat jarrua. Hävelimpiä metsäonturvasatama-ostajia kuitenkin vielä riittänee ainakin instikkapuolella, erityisesti eläkerahat on johonkin saatava upotettua ja vielä ei ole varmuutta että kyseessä olisi systeeminen käännös. Vaikka siitä me alamme jo olla aika varmoja – ja olemme mielestämme ihan aihetodisteiden pohjalta liikenteessä.
Tämä on valitettavasti totta. Ja se ei useinkaan synny 8-16-vedolla – nokian aikaan satapäiset joukot painoivat 16h päiviä puoli vuosikymmentä. Tuollainen hurmio auttaa menestymisessä.
Kun muut ovat tähän valmiina, meillä ei oikein ole varaa olla huonompi. En sano että työmiehen pitäisi venyä aina tähän, mutta jos työehdot eivät mitään salli, onhan se haaste.
Olen samaa mieltä, hötkyillä ei kannata. Mutta varotaan myös yleisiä psykologia ilmiöitä kuten vahvistusharhaa, jossa vanha hintataso lukittuu tukitasoksi. Tämän vuoksi esimerkiksi nousevaa osaketta ei ole helppoa ostaa, koska se tuntuu kalliilta.
Puumarkkina on markkinoista vakaampia, mutta siinäkin voi olla se tilanne, että markkina on muuttunut. Silloin odotus voi olla muutamaa vuotta pidempi.
En halua pelotella että tällainen suurempi systeeminen muutos olisi menossa, mutta ei tämän tason otsikoita ole mielestäni näkynyt sitten lamavuosien, joten silmiäkään ei kannata sulkea.
Paperiliiton Vanhala pitää tätä yhdistämistä aika selvänä alasajona, puhuu jopa roskapankista.
Tässä tehdään roskapankkia” – Paperiliiton Vanhala uskoo, että sulkemisia tulee Suomeen ilman muuta
UPM:n ja Sappin yhteinen paperiyhtiö on Vanhalan mukaan samalla signaali metsänomistajille, että puun kysyntä pienenee.”Yhteisyritykseen suunnitellaan siirrettäväksi UPM:n kahdeksan paperitehdasta. Suomessa tehtaat ovat Kymi, Rauma (myös Rauman sellutehdas) ja Jämsänkosken paperikone 6. Saksassa yhteisyritykseen siirtyisivät Nordlandin, Augsburgin ja Schongaun, Isossa-Britanniassa UPM Caledonianin ja Yhdysvalloissa Blandinin tehtaat.
Sappilta tulisivat Euroopan graafisten paperien liiketoimintaan kuuluvat neljä graafisten paperien tehdasta Kirkniemi Suomessa, Ehingen Saksassa, Gratkorn Itävallassa ja Maastricht Alankomaissa.
Mielenkiintoista miettiä, mitä tämä tarkoittaa.
Tutkin potentiaalisen seuraavan pääministeripuolueen SDP:n vaihtoehtobudjettia. Epäilen että jos tilahintojen liukua on jotenkin saati pidettyä piilossa, kohta alkaa ilmiö voimistua.
SDP:n vaihtoehtobudjetti on näjettensä metsänomistajalle myrkkyä. Se edustaa näköjään jonkuntasoista ideologista siirtymää, jossa metsänomistajaa kohdellaan yrittäjän sijaan valtion luonnonsuojelureservin ylläpitäjänä. Tietty ilman asianmukaista korvausta.
Ehdotukset heikentävät metsätalouden kannattavuutta kahdesta suunnasta: kiristämällä verotusta ja lisäämällä sääntelyä, joka puuttuu suoraan omistusoikeuteen.
Esimerkkinä SDP aikoo poistaa metsän lahjoittamiseen luodun verotuen. Tämä jos mikä on suora isku metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Metsälahjavähennyksen tarkoitus kun on ollut ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja helpottaa omaisuuden siirtymistä aktiivisille, nuoremmille omistajille. Sen poistaminen nostaa sukupolvenvaihdoksen verokustannuksia merkittävästi, tämä taas pakottaa perikunnat realisoimaan puustoa ennenaikaisesti verojen maksamiseksi tai estää tilakoon kasvattamisen.
Eikä siinä vielä kaikki; SDP peruu hallituksen tekemän metsävähennyksen korotuksen. Tästä voi olla toki montaa mieltä, mutta olen näkevinäni sen tukeneen tilakauppaa. Vähenys on keskeinen investointikannustin, jolla metsänomistaja voi vähentää puun myyntituloista osan metsän hankintamenosta. Korotuksen peruminen heikentää tuotto-odotusta ja vähentää halukkuutta ostaa lisämaata. Tämä hidastaa jälleen metsätilarakenteen tervehtymistä kohti suurempia ja tehokkaampia yksiköitä.
Eniten pelottaa kuitenkin se, että SDP:n ehdotukset viittaavat siihen, että metsänomistajan päätösvalta omasta omaisuudestaan halutaan siirtää enenevissä määrin viranomaisille ja lainsäätäjälle. Metsälain kiristäminen, eli metsähoidon suosituksen kirjaus lakiin poistaa päätäntävaltaa ja jäykistää markkinoita. Uusi luontolaki on pyritty paketoimaan nätisti, mutta sehän on käytännössä piilovero tai maankäytön rajoite – taas vitsin huono juttu.
Ja sokerina pohjalle, kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta on matka. Mikäs sen parempaa. (Vaihtoehto)budjettiteksti kritisoi nykyisiä hakkuita ja vaatii jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen edistämistä, viis tehoista tai tuotoista omistajalle ja sitä kautta kansantaloudelle.
Eli jos kiteyttäisi niin lisää kustannuksia, vähemmän tuloja käteen, vaikeampia sukupolvenvaihdoksia ja omistusosuuteen kaventamista.
En ole taloustieteilijä, mutta ymmärtääkseni taloustieteen näkökulmasta tämä johtaa metsäinvestointien vähenemiseen, puun tarjonnan heilahteluun ja metsäsektorin kilpailukyvyn heikkenemiseen pitkällä aikavälillä. Samoin monen metsään sijoittaneen tuottolaskelmat heilahtavat pirusti heikompaan suuntaan. Vaikka nyt en metsää omistakaan, niin silti on mielestäni vähän väärää politiikkaa.
Vaihtoehdobudu löytyy SDp:n verkkosivuilta.
https://www.sdp.fi/app/uploads/sites/2/2025/11/sdp-vaihtoehtobudjetti-2026-2-web.pdf
Työtä Suomeen on hieno asia, mutta valitettavasi se on kyllä fakta että entistä enemmän ja tehokkaammalla saadaan kartonkia tuotettua Kiinassa, jossa työ on edelleen halpaa ja hinnan voi tarvittaessa kommunistihallinto polkea vapaammin kuin länsimaissa. Enkä siis mitenkään kadehdi kommunismiin, mutta tässä yhteydessä se lopputuotteet hinnalle tarkoittaa pienempää lopputulosta kiinassa.
Tehokkaat tehtaat + halvempi työvoima + halvempi puuaines(?) = halvempi sellu.
Sen toki pitääkin olla halvempaa, koska eurooppaan vaikuttaessa pitäisi olla kuljetuskustannusten verran halvempaa että voisi korvata täkälaista tekemistä, mutta tämä riski on todellinen.
