Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Olin koiran kanssa lenkillä!
Vale-Virtsiksen Tallinnan reissun aikana kisaas meni ero alle 500:dan! Siihen se sitten taas jumittuu! Assi ei vaan saanu hyörynnettyä iskun paikkaa maksimaalisesti, oma syynsä.
Suukot vessapaperimiehelle ja mukelille. Makarovin pojalle muistuutus siitä repusta ja taimen kasvusta! Ja suukot vielä mukahan!
Leena!
Hyvä että tallennat viestit. Kannattaisi harkita myös printtaamista, koska tallennuslaitteet voi joskus hajota. Tosin se on harvinaista, mutta ei tavatonta!
(PenaAk, se ilmastokeskustelu taisi olla erikseen. Mutta yleisellä tasolla olen samaa mieltä, että tieteenvastaisuus on huono homma.)
Hanna
Liityn kuoroon! Kiitos myös omasta puolestani, vaikka osuuteni oli tässä vaatimaton! Luultavasti juttu jatkuu niin yritän aktivoitua!
Tämä ketju pilaantui merkittävästi kun ryhdytään niuhottamaan absoluuttisista ja suhteellisista! Kunnon työ-, kansan- ja käytännönmies ei noita ole koskaan tarvinnut, eikä tule tarvitsemaan!
Hanna
Syy vai seuraus?
”Tulosten perusteella Enäjärvi on vahvasti rehevöitynyt, sen kalastoa hallitsee ruutana, pohjamudassa elää runsaasti surviaissääskiä
”Särkikalat viihtyvät erinomaisesti rehevässä ja sameassa vedessä. Ne myös ylläpitävät järven rehevöitymistä tonkimalla järven pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita ja mutaa veteen. Järven vesi pysyy myös sameana, sillä runsas pienten särkikalojen määrä pitää huolen siitä, että kasvileviä syöviä vesikirppuja ja muita selkärangattomia on vähän.”
”– Ihmisen vaikutus on ollut vahva Enäjärvellä. Ensin 1800-luvun puolivälissä tapahtunut vedenlasku ja sittemmin 1900-luvulla jätevesien lasku rehevöitti voimakkaasti järveä. Hoitokalastuksen tavoitteen voisi tiivistää siihen, että autetaan järven säätelemään itse itseään. Tähän tarvitaan useimmiten vuosia jatkuvaa hoitokalastusta, jotta muutoksesta saadaan pysyvää. Samalla tavalla on käynyt rehevöitymisen kanssa. Vesistöt puskuroivat varsin hyvin ravinteita, mutta jossain vaiheessa kamelin selkä katkeaa ja järvi hypähtää uudenlaiseen tilaan, josta peruuttaminen on vaikeata ja aikaa vievää.
Rysäpyynti on osa rehevöityneen Enäjärven kunnostustoimia.
Jne. Jne.
Särkikalojen poistaminen näyttää olevan ”vain” yksi viimeisistä toimista Simpeleenjärven kohdalla. Voidaan vaan veikata, tuliko tässä kohtaa ”kerralla kuntoon”! Reilu 20 vuotta on vasta tuolla jynssätty, eikä loppua näy! Itse arvaan, että jatkotoimia tarvitaan seuraavien vuosikymmenten aikana, ja runsaasti!
Vaikuttaa siltä, että paikallisilla on ollut selkeä käsitys siitä, mistä ongelmat johtuvat.
Särkikalojen runsaus on seuraus rehevöitymisestä ja pahentavat ilmiötä. Särkikalat ei ole perimmäinen syy rehevöitymiselle.
H
Otteita Wikipediasta:
..vuonna 2003 LEADER-hankkeena. Siimesojaan ja Suursuonojaan rakennettiin tällöin laskeutusaltaat. Hankkeeseen kuului myös kaislikon niittoa ja rannan ruoppausta
..Vuosina 2006-2007 toteutettiin Simpelejärvi siistiksi -hanke. Hankkekeen taustalla oli vedenlaadun heikkeneminen; ravinteisuuden ja sameuden lisääntyminen sekä sinileväesiintymät…
..otettiin ojanäytteitä ja vesistönäytteitä, annettiin viljelijäneuvontaa, tehtiin suojavyöhykesuunnitelmia, niitettiin vesikasvillisuutta ja tehtiin hoitokalastusta
..kosteikkoalan ja valuma-alueen pinta-alan välisen suhteen perusteella Siikalahden laskennalliseksi fosforireduktioksi saatiin 51 % ja ominaiskuormitusluvuilla lasketun nettosedimentaation avulla laskettu pidättymisprosentti on 55
..2010-2012 LEADER-hankeena, jossa toimija oli Imatran seudun ympäristötoimi. Hankkeessa laadittiin kosteikkosuunnitelmia maatalousalueille, annettiin maatalouden vesiensuojeluneuvontaa maa- ja metsätalousyrittäjille, laadittiin metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma
