Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 669)
  • reservuaari-indeksi

    Kyllä, männyn kasvatusta. Ja tuhka oli boorilla terästettyä, traktorilla levitetty. Ei sitä tutkittu, mutta samalla se boori meni varmuuden vuoksi.

    Kuusia odotellessa kyllä, onhan niitä jo nyt siellä täällä mutta ei likimainkaan uuden puusukupolven tarpeiksi.

    Rami

    reservuaari-indeksi

    Kiitos rupattelutuokiosta!

    Hyötyä vai ei, vahvisti ainakin käsitystäni niistä asenteista, joita ennakkoon arvelin jo olemassa olevankin.

    Palataan asiaan taas puolen vuoden päästä!

    ♥ Kerttu

    reservuaari-indeksi

    Gla,

    Mulla ei mainittavia ongelmia. Suomen metsien monimuotoisuudella sen sijaan tutkimusten mukaan yhä pahenevia. Ja syykin alkaa olla selvillä, 90% (suojelun ulkopuolella) olevista metsistä, monimuotoisuuden tilanne huononee koko ajan ja niin on ollut jo pitkään. Siinä samassa nipussa on tosin vesiensuojeluongelmat ym. missä metsäatalouden osuus ei taida ihan pienimmästä päästä olla.

    Keski-Euroopan tilanteeseen meidän voi olla hankala vaikuttaa, paitsi välillisesti EU-tasolla. Omiin metsiimme vaikuttaminen voi sittenkin olla helpompaa ja järkevämpi lähestymistapa kokonaisuudessaan. Logiikka, missä muilla on vielä huonommin, ei oikein joka kohtaan sovi.

    Harsinnasta tms. en käsittääkseni maininnut yhtään mitään. Pääosin jaksollisissa talousmetsissäni itse puuhastelen. Silti väitän että monimuotoisuusarvot olen saanut huomioitua käytännössä nollakustannuksin kohtalaiselle ja joissain kohtaa jopa hyvälle tasolle. Väitän, että kyse on aika paljon asenteista ja vastustavan asenteen voi nähdä semihelposti tälläkin impivaara-keskustelupalstalla.

    ♥ Reva-Kerttu

    reservuaari-indeksi

    Tottahan nuo molemmat edelliset kirjoitukset on. Eivät vaan olleet kovin korkealla ”esityslistoilla” tai käytäväkeskusteluissa.

    Koska resursseja esim. METSOon ei oikein löydy, suunnitelmana on puuttua muihin tukiin sanktioiden kautta. Jos monimuotoisuus ei kunnossa, ei kannata esim. kemeraa hakea, noin tiivistettynä. Maanviljelijöiden ympäristönsuojelun kiristykset näyttää jo selvältä. Jopa takautuvia lakeja on väläytelty, mutta niitä on joiltain kohdilta jo ammuttu myös alas.

    ♥ Reva-Kerttu
    neuvotteluissa metsäpuolen taustoittajana

    reservuaari-indeksi

    Suunta edes monimuotoisuuden vähenemisen hidastamiseksi ( saati sitten tilanteen parantamiseksi) ei näytä olevan pysäytettävissä ilman taloudellista ruuvia.

    Päättävissä pöydissä näyttää nyt henki olevan se, että koska porkkanasysteemiä on hankala pystyttää, siirrytään sitten keppilinjalle. Maalaisliittolaisille impivaara-änkyröille suunnitellaan systeemiä missä ne rakkaat tuet vähenee, jos ei touhu muutu metsien monimuotoisuutta tukevampaan suuntaan.

    Pakko mikä pakko, kun ei suositukset auta.

    ♥ Reva-Kerttu
    turvekauppias, Paltamo

    reservuaari-indeksi

    Juuri noin, kuten pikkutukki neuvoo. Helppo verrata kun tiedät myös esim. paikallisen levittäjän taksat ja lannoitteiden hinnat suoraan ostettuna.

    Ainakin omien tuhkalannoitusten kohdalla on ollut ilmiselvää, että toimijoita on 2: tuhkan toimittaja ja levittäjä. (Ja minä maksajana.) Joka kerta ollut edullisin vaihtoehto.

    Samahan se on firmojen/MHY uudistuspalveluissa aukkojen suhteen. Kun saa muokkausten, taimien ja istuttajien hinnat, niin huomaa nopeasti minkä verran voi yhden puuttuvan välitoimijan katteissa säästää. Viimeisimmässä kohteessa hintaero oli kokonaisuutena muutaman hehtaarin kohdalla melkein 1500€. Se, onko summa pieni vai iso on tietenkin suhteellista. Itse olen ajatellut että ei tämä puun tuottaminen niin kultakaivos ole, etteikö menoissa kannattaisi olla järkevä kun mahdollisuus on.

    Martti

    reservuaari-indeksi

    Noista HCV:stä kun en tiedä. En kuulu mihinkään yhdistykseen, ml. nuo, luultavasti joku sertifikaatti.

    Juu, kotkanpesä on varmaan hieno! Niin kauan kuin ei poromiesten silmiin osu.

    Ja edelleen juu. Noita liito-orva -ilmoituksia  ja niiden kautta suojeluja olen kuullut nyt n. 20 vuotta. Yhtään todennettua keissiä en ole kuullut, kolmen maakunnan alueelta. Paitsi joku rakentamisviivästys jossain Vantaalla.

    Vähän samaan tapaan kun taannoin nautaeläntein hoitajat kertoi että ojan pientareelle heitetyt tölkit tappaa massoittain nautoja. Sitten kun eläinklääkärit laittoi kyselyringin pystyyn niin koko Suomesta ei löytynytkään yhtään tapausta. Ja kerrottinhan taannoin miten järvien jäille ajettiin joka pitäjässä kevättalvella karjanlantaa kuormittain jokaisännän toimesta. Ei kai tuommoinen voi edes olla totta.

    Voitaisiinko tässä kohtaa pysyä kuitenkin aiheessa. Se on otsikon mukaan linnunpöntöt.

    Paljonko olet laitellut pönttöjä okaspuuhun? Onko monimuotoisuus laajemmin sulla kovassa huudossa? Minkä verran eri kyspsyysasteissa olevia pökkelöitä ja muuta lahopuuta löytyy?

    Siitä tuossa lintukantojen hoitamisessa on puuntuottajan kannalta kai kysymys. Se on aika laajalti tiedossa, tosin muutamat marginaaliryhmät taitaa asian periaattellisista syistä kieltää. Ns. Mikko Kärnä yliopiston ruokalassa-ilmiö.

    (sydän) Kerttu

    reservuaari-indeksi

    No mutta Gla, kiitos kysymästä. Suukkoja!

    Nyt on uudisrintamalla hiljaisempaa, 5 uutta ja ehkä 10 peruskunnostusta vanhemmasta päästä. Luomuun olen satsannut eli niihin tekopökkelöihin.

    Laskenta on suuntaa-antava. Aloitetaan huonommasta päästä.

    1. Perämeettässä ”satoja” ha keskisuomessa. Ei yhtään kappaletta. Joskin luomua (pökkelöitä)  alkaa olla jo 1/3 alasta. Niitä onkin siitten jossain kohtaa useampia aarillaan. Sinne on usein niin paljon muutakin kantamista, että ei tule ekana laatikot mieleen.

    2. Pari saarta >3ha jokainen, vähän etelämpänä. Joka hehtaarilla yli 10 pönttöä. Noissakin luomua aika riittävästi, vähemmätkin tekopöntöt saattaisi riittää. Se, että niiden reviiri olisi niin pieni että tiheään ei saa laittaa niin en usko, saattaa olla 7m väliä ja molemmissa näennäisen sopuisat pesueet. Noissa saarissa telkille omansa. Yhdessä saaressa ilman aputoimia mm. kalasääksi.

    3. Pihapiiri ja lähimettä. Piha täynnä, lähimettä teiden ja polkujen vierustoja mukaillen ehkä 5/ha. Kaikki huolletttu, vain alle 5%:ssa poikasraatoja/hometta/mätää tms. erityismoskaa. Useimmat pienellä korjauksella ts. teräsharjalla ja akkuporakone/ruuvit taas kovassa iskussa.

    Kiipijöille ym. on omansa, ei tuloksia ainakaan vielä. Lepakoille riittää ihmisrakennuksia ilman erityistoimia. Aika suppea lajivalikoima on, tosin en ole varsinainen bongarikaan.

    Onko sinun taktiikka ollut toimiva ja riittävä?

    Kerttuli (en muista miten se sydän meni tällä läppärillä kun ei ANSI/ASCII-koodi ole niin selkäytimessä)

     

     

     

    reservuaari-indeksi

    No joo. Se nimimerkkien jakaminen ei enää oikein onnistu. Korkeemmalla taholla Rautavaaralla näin on päätetty.

    Hyvä, ettei kukaan ehdottanut että Kerttuhan se haluaa lentokentät purettaviksi. Kiitän tahalklisen väärinymmärryksen välttämisestä, siitähän ei tietenkään ollut ajatuksein.

    (Ne, joilla ei ole mitään sanottavaa mihinkään ja haluavat kertoa matkustutstottumuksistaan,  säätilasta, tuulesta, veroprosenteistaan tai muista metsäaiheisiin täysin  liittymättömista jaarituksista, pysyisivät auto ja korona-aiheissa. Ymmärrän toki, että elämän sisältö voi olla joku chat-palsta.)

    No ok, oli nuo erityyppiset kaivoskentät vähän provosoivaa. Sori. Ajatus siinä oli kuitenkin se, että ei sitä avohakkuuta ihan aluksi mielletä monimuotoisuuden esikuvaksi. Itsekin niitä toki teen, ja ymmärrän niiden tarpeen. Luulen, että on kuitenkin isommasta asenneasiasta.

    Ja muistutuksena vielä. Se kieltävä uho, mikä liittyy näihin ympäristöasiohin, on selkeästi maalaisliittolaisissa yleisempää kuin muissa. Lähdettä tähän en juuri löytänyt, mutta on niitä useita. Ei niin tieteellisiä kyselytyyppisisä galluppeja, mutat kuitenkin. Kielletään vaan tosiasiat, ja hyvin menee!

    Kerttu (sydän sykkyrällä, oikean miehen eikä lässyttäjän kainalossa kohta)

    reservuaari-indeksi

    Tiedemies listasi ansiokkaasti monimuotoisuuteen kuuluvia ydinalueita (kaatopaikat, voimalinjat).

    Jatkan listaa:

    Lentokentät ja satamat ym. useamman hehtaarin asfalttialueet.

    Puun kyllästämöjen kuivatus-ja varastokentät. Monipuolinen maan koostumus.

    Kaivosalueet. Esim. Talvivaara, niissä usein moninaiset säteilytkin rikastuttamassa monipuolisuutta ja lähijärvien moniväriset vesikerrokset myös ihan paljain silmin havaittavissa riviretkeilijöille.

    Löytyy näitä varmaan lisää kun vähän miettii.

    ♥ Kerttu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 669)