Käyttäjän Rippe kirjoittamat vastaukset
-
Visakallolle:
Ensisijaisesti ajattelen niin, että suoraan maksetut tuet ovat vahingollisia.
Toissijaisesti kyseenalaistaisin luonnollisestikin erilaiset verokannat. En kuitenkaan ajattele niin, että jonkin toimialan alhaisempi verokanta olisi ”tukea”. Tällöinhän voisi ajatella myös niin, että kun valtio armeliaasti säätää veroprosentiksi alle 100, antaa se tukea.
Verotuksesta ja tukien himmeleistä on tullut todella monimutkainen järjestelmä. Käytännössä virkamieskunta määrittelee esimerkiksi yritystukia, ja tietyt toimialat ovat tosiasiallisesti tuloverosta vapaita. Eli suoria yritystukia maksetaan enemmän kuin firmat maksavat tuloveroa. Tulisipa melkoinen älämölö ja keskustelu oikeudenmukaisuudesta, jos vaikkapa sahateollisuus, konepajat tai matkailu vapautettaisiin tuloverosta. Näillä toimialoilla yritysten investointituet ovat useilla firmoilla suuremmat kuin heidän maksamat suorat verot. Ei tietenkään kaikilla. Ja tässä tullaankin ongelmalliseen juttuun: Kuka määrittelee yhteiskunnassa toimialan tai yrityksen, joka ansaitsee tukea? Toiset saa, toiset ei.
Sen vuoksi ei pitäisi maksaa kenellekään mitään tukia, ja verokannat tulisi olla hyvinkin selkeitä.
Kaikki mahdolliset metsätuet pois. Säästynyt raha pienempään veroprosenttiin.
Sama pätee yritystukiin.
Yhteiskunta pyrkii ohjaamaan ja opettamaan liikemaailmaa (kuten metsänhoito), että miten omaisuutta kannattaa hoitaa. Ehkäpä voisi kokeilla, kuinka talous kehittyisi pienemmällä ohjauksella ja mahdollisuuksien luomisella.
Näytöt nykyisestä mallista ovat karmeat:
– Ei talouskasvua 15 vuoteen.
– Valtio velkaantuu noin 2000€/kansalainen/vuosi
– Kotitalouksien keskimäääinen varallisuus pienentynyt viimeisen 10 vuoen aikana.
Keppimetsien kasvattamisessa on myös yksi näkökohta, ehkäpä erikoistapaus. Hieskoivikoiden osalta löytyy tutkimusraportti, jossa todetaan optimaalinen tuotto saatavan raivaamattomana tai hyvin kevyesti raivattuna.
Tietenkään hieskoivikoiden kasvattamiseen ei pitäisi pyrkiä. Mutta ostopalstassani on useampi kuvio, jotka ovat jääneet hoitamatta edelliseltä omistajalta, ja niistä on tullut hiestiheikköjä. Olen niitä jonkin verran raivaillut, ja varmaan niistä jonkinlaisia energiapuumetsiköitä tulee. Tai koivukuitua. Jos olis ahkera klapintekijä, voisi saada hyvän tuotoksen sille, että harventaisi reilusti, ja tähtäisi klapirankaan. Tulevaisuudessa.
Meilläpäin siis koivikot ovat lähinnä rehevillä paikoilla olevia hieskoivikoita. Kuivempien paikkojen rauduskoivut ovat menneet metsämullikoiden suihin.
Tarkistin vielä. Sopimuksessa on tyhjänä kohta: ”korjuu viimeistään”.
Nyt kun puun hinta on noussut parin vuoden aikana, pitäisi tämä olla houkutteleva kohde ostajalle. Mutta jos puun hinta olisi laskenut, saattaisi tulla kiusaukseksi unohtaa koko homma…
Asiassa harmittaa myös se, että leimikossa oli huomattava määrä koivikkoa, jonka alta piti vapauttaa kuuset kasvuun. Olisi mukava nähdä, kuinka kuusikko lähtisi kasvamaan.
Pyynmyynti on vielä harjoittelussa mulle, eli opettelen toimialan käytäntöjä. Toisessa kohteessa hylkäsin tarjouksen, jossa noin 200m3 tukkipuu kuusikkoa hinnoiteltiin poltettavan puun hinnalla. Kohteessa oli myös mäntykuitua noin 300m3, ja tälle kokonaisuudelle annettiin vain yksi hinta.
Hieman asian vierestä, mutta kuitenkin toimialaa mietiskellen: Kävin takastelemassa myytävää metsätilaa. Myyntiesitteessä oli unohtunut mainita äskettäin tehdystä harvennushakkuusta, mikä oli tehty noin 20ha:n alueelta. Tuntui hyvin oudolta, että kiinteistönvälittäjä kaupusteli palstaa virheellisin tiedoin. Totesi vaan mulle, että ”korjataan kohteen tiedot noilta osin” tms.
Muissa liiketoiminnoissani olen tottunut siihen, että osapuolten puheisiin luotetaan. Kun pitää ryhtyä tarkastelemaan mitä sopimuksessa lukee, on asiat yleensä menneet jo aika huonosti. Ehkäpä siihen on vissi syy, miksi monet metsänomistajat myyvät puita aina samalle ostajalle, ”luottomiehelle”.
Tein ensimmäiset puukauppani Joulukuussa 2023.
Sillä puheellä, että ”seuraavana talvena” viimeistään tullaan hakkaamaan. Syksyllä oli puhetta että ”ensimmäisillä pakkasilla” tullaan. Se ”seuraava talvi” oli viime talvi, ja mitään ei ole tapahtunut.
Piti oikein kaivaa esille sopimuksemme. Siinä ei ollut mainintaa, että koska viimeistään puut hakataan. Varmaankin on käynyt niin, että viime talven huonot korjuukelit (lyhyt talvi) on vaikeuttanut koneyrittäjän hommia.
Tuntuu kuitenkin, että aika kohtuuttoman pitkä aika menee. Rahaa ei ole liikkunut. Leimikon koko noin 500 m3 ja 15000€.
Visakalliolle: Nähdäkseni kuvailit ongelmamme hyvin. Meillä on huikea määrä erilaisia tulonsiirtoja, joissa siis rahaa kierrätetään julkisyhteisön järjestelmän kautta. Ja aina voimme perustella näitä kuluautomaatteja sillä, että jotain muutakin hommaa tuetaan / maksetaan.
Asumistukijärjestelmä on läpimätä. Yritystukijärjestelmä on susi, ja siinä löyhkää hyvävelikorruption aromeita. Kelakorvausta ei yksityisestä sairaanhoidosta tarvitsisi mielestäni maksaa.
Maataloustukijärjestelmä on mielestäni hankalin. Koko toimialan käytäntö on globaali, ei edes pelkästään Eurooppalainen. Kuluttujat haluavat halpaa ruokaa, ja hinnoitteluvoimaa ei ole kotimaisuudessa. Ja tukien avulla hinnat pysyy alhaalla, ja viljelijöitä ohjataan järjestelmän haluamaan muottiin.
Järjelmämme maksaa hirvittämän määrän rahaa tahoille ja ihmisille, jotka eivät oikeastaan arvosta tai tarvitse näitä rahoja. Otetaan kun annetaan, ja kun ”muuten ne käyttää joku toinen”. Ihmisiä lahjotaan heidän omilla rahoillaan.
Taloutemme ja aineellinen elintasomme ei ole kasvanut aikoihin. Tarvitaanko tätä kasvua sitten, on tietty oleellinen kysymys? Toisaalta, valtion alijäämäiset budjetit osoittavat, että me olemme persoja kuluttamaan.
Eläkevaroja on merkittävä määrä, noin 200 miljardia. Mutta eläkeyhtiöillä on myös vastuita, käsittääkseni lähes 1000 miljardia. Eläkejärjestelmä perustuu nähdäkseni valtaosin siihen, että kulloinkin työssä olevat maksavat eläköityneiden eläkkeitä. On ilmeisesti tulkinnanvaraista, pitäisi eläkerahastoja laskea varallisuuteen mukaan. Minulla ei ole tähän mielipidettä.
Julkisen sektorin rakentama infra on tietty varallisuutta. Mutta valtio kerää koko ajan huomattavasti enemmän veroja liikenteestä, kuin tiestön rakentamiseen palauttaa.
Henkistä pääomaa voi tietty arvioida varallisuudeksi, mitattavuus vaan taitaa olla hyvin vaikeaa. Tosiasiassa Suomessa on noin 15 vuotta ilman talouskasvua, joten tältä osin henkinen pääomamme ei ole realisoitunut taloudelliseksi hyvinvoinniksi. Tulosten valossa näyttää, että suomalaisten ylpeys ”know-how:sta” on vailla pohjaa.
Suomalainen yhteiskunta varmasti toimii ihan hyvin. Mutta taloudellinen tulos on kyseenalainen. Tällaisenaan malli on mielestäni antanut huonot näyttönsä, ja julkisen sektorin roolia pitäisi radikaalisti pienentää. Erilaiset metsätuet kuuluvat tähän kategoriaan, mielestäni. Tuntuu hämmentävältä ajatella, että metsänomistaja saa valtiolta rahaa siitä hyvästä, että hän raivaussahalla hoitaa omaa omaisuuttaan.
Niin, tarkkaanottaen julkisen sektorin menot ovat 53% bkt:stä. Julkisella sektorilla ei ihan tulot riitä kattamaan menoja, joten sekin pitää huomioida.
Yhteiskuntamme kokonaisveroaste on noin 43%.
Näistä luvuista käy ilmi, että iso osuus taloudesta pyörii julkisen sektorin kautta.
On totta, että yksilöiden ”köyhtyminen” johtui juuri asuntojen hintojen laskusta. Toisaalta, myös yksilöiden ”rikastuminen” on ollut samanlaista tilastointia. Kun ihminen tarvitsee kodin, niin on jossain määrin yhdentekevää, mikä tämän arvonmuutos on. Joka tapauksessa, tämä(kin) kertoo siitä, että yhteiskuntamme on varsin köydä, edelleen. Esimerkiksi pörssiosakkeiden ja sijoitusrahastojen mediaani oli 6300 euroa vuonna 2021. Kokonaisvarallisuuden mediaani on suuruusluokkaa 80 000€. Tämä ei ole kummoinen luku. Jotenkin vaan tuntuu, että yhteiskuntamme luulee olevansa riikkaampi kuin todellisuus on. Julkisyhteisön velkaa on suurinpiirtein 40 000€ per kansalainen. Tällä ollaan saatu aikaiseksi palveluverkostoa ja infraa. Tässäkin kuitenkin korko tekee työtä väärään suuntaan, sillä julkisyhteisö sijoittaa rahansa siten, että se tuottaa iloja ja kuluja. Ei tuota lisää varallisuutta.
Toisaalta, kuluttaminen lienee mukavaa. Kerran vaan eletään…
Yhteiskuntamme lisääntyvässä määrin ottaa roolia kaikenlaisista asiosta. Oli sitten yksilön tekemisistä tai suuremmista kuvioista. 53% bkt:stä on julkisen sektorin osuutta. Tällöin yhteiskunta tuottaa suuren määrän palveluita, jakaa rahaa erilaisissa muodoissa, ja vastaavasti kerää veroja ja pyrkii kontrolloimaan asioita.
Metsätalous ei ole tästä poikkeus. Poliitikkojen ja virkamiesten armeija määrittelee, mitä metsässä saa tehdä. Ja toisaalta, mitä pitää tehdä, jotta on oikeutettu tukiaisiin.
Uskoakseni tämä järjestelmä tullaan kokonaisuudessaan purkamaan tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti Suomessa tämä on ollut huonosti toimiva systeemi. Talous ei ole kasvanut, vaikka valtio on velkaantunut. Viimeisin uutisointi tilastokeskuksen luvuista osoitti, että myös yksilöiden varallisuus on pienentynyt aikavälillä 2019-2023. Kun taloudellisen hyvinvoinnin perusta heikkenee, tulee se vaikuttamaan moniin muihinkin asioihin, ja väistämättä ihmisten arkipäivään.
Laitan vielä tähän omia arvailujani.
Mielestäni korjauskalusto ei ollut pientä. En tosin ole asiantuntija. Kuitenkin, muutamia havutukkejakin oli otettu, joten niihin ainakin riitti voima.
Jätetyissä lehtipuissa oli hieman riukuuntuneitakin puita. Varsinaisesti oikein suuria lehtipuita ei ollut paljoakaan, muutamia toki.
Muutamissa paikoissa oli luontasia kuusentaimia (2-5m). Mielestäni olisi ollut järkevää vapauttaa näille tilaa. Vallankin sen vuoksi, että varjostavat koivut näyttivät siltä, ettei ne juurikaan enään kasva. Vähän sellaisia känkkyräisiä ja vanhan näköisiä. Haavat varmaan kyllä lihovat vielä ihan hyvin. Tai paremminkin alkavat lihoamisensa.
En tietenkään voi tietää, kuinka vikaantuneita poistetut kuuset ovat olleet. Itse olisin poistattanut lehtipuita enemmän, ja jättänyt vaikka pienen aukon. Tähän olisi voinut polkaista taimia, tai jättää luonnon taimettumiselle tilaa. Energiapuun nykyinen hintataso olisi antanut ainutlaatuisen mahdollisuuden saada raha pois hieskoivusta ja haavasta. Tulevaisuuden hintatasosta en tietenkään tiedä. Noin 5-10 vuotta sitten haavasta sai noin 5 €/m3. Nyt voisi saada jopa 25 €/m3.
Mielestäni kaikenlaisten metsien arvioiminen ja analysointi on ihan mukavaa ja harmitonta ajanvietettä. Samalla voi oppia jotain. Tietenkään kunkin metsänomistajan mieltymyksiä ei voi tietää. Voihan olla, että hän on juuri tällaisen harvennuksen halunnutkin.
Itse sain tarjouksen 82 -vuotiaasta kuusikosta. Keskiläpimitta 20cm. Kiintoja 220 per ha. Kuviossa on paljon todella hienoja kuusia. Suoria ja läpimitaltaan noin 25cm. Parasta mitä meilläpäin on tarjolla. Tarjosivat sitten 27 €/m3. Ajatuksena oli ilmeisesti lyödä kaikki samaan nippuun, ja poltettavaksi. Ei tuntunut ihan oikealta. Ei tullut kauppoja.