Käyttäjän Rippe kirjoittamat vastaukset
-
Yhteiskunnallisesti puun polttamisella on vaikutuksia. Kun sillä korjataan tuontiöljyä, on vaikutus positiivinen.
Mutta mutta. Aikaisemmin Suomessa tehtiin puusta paperia. Nyt tehdään sellua tai poltetaan. Jalostusarvossa on tultu alaspäin, ja se on yksi osanen Suomen heikossa taloudellisessa kehityksessä.
Puuta muuten poltetaan Keski-Euroopassakin. Itävallassa ja Saksassa on paljon hakelämmitystä. Alppikylien laaksoissa leijailee hakepannujen savu aamutuimaan, kunnes sitten auringon nousun myötä savu/höyry hälvenee. Johtavat pannujen ja hakkureiden valmistajat ovat myös sieltä. En siis usko, että ihan helposti saadaan EU -tason veroa asiaan. Tietysti Suomi saattaa haluta harrastaa itseruoskintaa, ja määrätä jonkin kansallisen veron.
Metsänomistukseen liittyy huomattava poliittinen riski. Erityisesti sen vuoksi, että puhutaan pitkistä sijoituksista. Jopa täydellinen maaomaisuuden sosialisointi on teoriassa mahdollista. Puolittainen sosialisointi suorastaan realistista, eli veroasteeksi 50% metsätuloihin.
Yleensä ajatellaan, että juuri jokin yksittäinen asia ei ole merkittävässä roolissa yhteiskunnan kokonaisuudessa, joten siksi sitä ei kannata muuttaa tms.
Tietenkään metsätalouden sääntely tai sääntelemättömyys ei ole vastuussa yhteiskunnan nollakasvusta. On olemassa lukuisia asioita, mistä tämä johtuu. Yhteiskunnan yleinen sääntelyhalukkuus on mielestäni merkittävä jarru taloudellisen kasvun kannalta. Taloudellista kasvua nähdäkseni kuitenkin haluttaisiin, kun katsoo kuinka mielellään (julkinen sektori) rahaa kuluttaa.
Markkinatalous joustaa, etsien koko ajan parhaita ratkaisuja. Jos esimerkiksi avohakatusta tukista maksetaan vähemmän kuin JK -tukista, ohjautuu kasvatus aika nopeasti siihen JK:hon. Tai jos vaikka tuulisähkö syö energiapuun markkinat, niin loppuu energiapuun korjuu. Tässä ei tarvita erityisiä sääntelyitä välissä, mielestäni.
Jupesalle: Käytin laskelmissani korkotekijänä 4%. Puiden hinnoiksi olin laittanut 80/55 tukille ja 34/24 kuidulle. Avohakkuun hinnat ensin.
Tilastoista olen noita hintoja ottanut, en tiedä kuinka oikeat ne ovat.
Merkittävä asia on joka tapauksessa se, että avohakkuun kuutiohinnat ovat selkeästi kovemmat. Tukkiprosentteja olen sitten laittanut arvioini mukaan.
Tällaisista etukäteislaskelmista saa mieleisensä lopputuloksen, kun niihin valitsee lukuja omia ajatuksiaan tukevasti. Olen kuitenkin pyrkinyt mahdollismman realistisiin oletuksiin. Minullakin on monenlaisia ennakkokäsityksiä ollut ja on edelleen. Mutta numeroista kyllä tykkään.
Sinänsä, minulle ei ole kovinkaan paljoa merkitystä, minkälaisia euroja näistä lopulta tilille kolahtaa. Metsänkasvatus on osoittautunut mielenkiintoiseksi harrastukseksi, jossa voi loputtomiin spekuloida erilaisilla vaihtoehdoilla. Olen suhteellisen tuore metsänomistaja. Kaksi kasvukautta olen nyt omistanut metsää, ja kokonaiskasvuksi lasken noin 1000 m3/vuosi. Olen viihtynyt raivaussahan kanssa metsässä, ja pelkästään myös katsellut vuosikasvujen pituuksia ja kuunnellut metsän äänettömyyttä. Metsälehden keskusteluja olen seurannut aika aktiivisesti, ja en oikein ymmärrä, miksi metsänkasvatukseen suhtaudutaan jopa agressiivisella kiihkolla toisten näkemyksiä kohtaan. Tulee vähän mieleen jalkapallon fanilauman huutelut toiselle puolelle katsomoa.
Mitä nuo mitat sitten ehkä olisivat?
Itse mittailin kuviota viime syksynä. Valtapuita arvioin olevan noin 700 kpl per ha, halkaisija 17cm ja pituus 14m. Muita puita noin 1300 kpl, pituus 12m ja halkaisija 13cm.
Valtapuille tilavuustaulukoista litroiksi 160 litraa. Mutta punnitsemalla sain 172 kiloa, joten taulukkoarvo on alakanttiin. Ensimmäiset 6 metriä painoi 123kg, ja halkaisija tällöin 14cm.
Pituuskasvu on noin 40cm/vuosi ja paksuutta valtapuut kasvavat ehkä 2 mm/vuosi. Paksuuskasvu on siis hidastunut. Muut puut kasvavat noin 35cm pituutta ja 1,5mm paksuutta.
Puhtaalla numeromatematiikalla laskien, kasvua tulisi nyt noin 12m3/ha/vuosi. Taidan tehdä kokeilun, että laitan typpilannoitetta, ja katson vieläkö saisi paksuuskasvun vauhtiin, ja hurautan tämän avohakkuuksi ilman harvennuksia? Ainakin pienemmälle osalle, vaikkapa hehtaarille voisi tämän kokeilun tehdä.
Kun simuloin erilaisia vaihtoehtoja tälle hyväkasvuiselle kuviolle, tulee väistämättä tulokseksi, että ”mahdollisimman paljon hakkuuta heti”. Perinteinen, 30% alaharvennus antaa heikoimman tuloksen. Avohakkuu ”keskenkasvuisena” antaa parhaan tuloksen, euroissa.
Kirjoitelmani yhteys otsikkoon on löyhähkö, mutta olemassa. Yhteiskunnan nykymallin mukaisesti, halutaan viranomaistaholta lisätä sääntöjä ja ohjausta. Verokepillä ja porkkanoilla höystettynä. Tämä on täysin absurdia, ja mielestäni markkinataloudelle pitäisi vihdoinkin antaa mahdollisuus näyttää, mihin se johtaisi. Nykyinen sääntötalous on tuonut pitkän nollakasvun ajan. Eikä loppua tälle ole näkövissä.
Oletettavasti haluaisin tehdä 100% päinvastoin, mitä viranomaiset määräisisivät. Vähän niinkuin periaatteen vuoksi.
Pelkästään liikennevahingoissa kuolleiden porojen korvaamisen lopettaminen ohjaisi elinkeinoa oikeaan suuntaan. Tällöin poroja ei olisi mielekästä pitää valtateiden läheisyydessä. Oletettavasti tämä yksi sääntömuutos pienentäisi poroilun järkeviin mittoihin, ja ainakin poistaisi asumusten pihalla toikkaroivat lähiöporot. Porojen elättäminen siirtyisi sinne, minne se kuuluukin. Eli ylä-Lapin erämaihin.
Porotaloudessa varsinaisen tuotteen, eli lihanmyynnin liikevaihto on noin 20 M€ vuodessa. Tämä vastaa hyvin tarkasti liikennevahinkojen suuruutta, mitä sitten autovakuutuksista maksellaan.
Elinkeinona poro”talous” on täysin järjetöntä. Niinpä myös kaikki vaatimukset kyseisen ”elinkeinon” etujen ajamiseksi ovat vailla loogisia argumentteja.
Voisiko olla ideaa kasvatella tällaisia erikoispuita? Eli typpilannoitusta jo valmiiksi hieman ylijäreisiin puihin. Naapurilla on kohde, jossa siemenpuiden poisto on mennyt ns pitkäksi. Eli siemenpuut ovat olleet noin 40 vuotta ”siementämässä”. Näytti poikkeuksellisen järeiltä puilta.
Kun kiertoajat ovat tällaisia, ei tästä tietenkään saa varsinaista bisnestä.
A. Jalkaselle vastaus:
Viikko 26, metsälehden mukaan:
Tukkipuu päätehakkuu 80,88 ; Tukkipuu ensiharvennus 62,67. Päätehakkuu 29% enemmän.
Mäntykuitu päätehakkuu 34,52 ; Mäntykuitu ensiharvennus 26,86. Päätehakkuu 28,5% enemmän.
Tuo hintaero pelkästään tekee sen, että harvennushakkaaja saa kasvatella monta vuotta puustoansa, jotta sen arvo on sama kuin ”keskenkasvuisena” päätehakanneella.
Tietysti tukkiprosentilla on iso vaikutus kokonaisuuteen. Mutta nykyisillä hinnoilla arvioin 40 vuotiaasta kuviostani saavan hakkuutuloa 9100€ ja uudistuskuluksi laitan 1200 €. 4% korkokannalla tulisi seuraavan päätehakkuun arvoksi (siis 40v kuluttua) noin 1900€. Näistä saisi nettonykyarvoksi 9800 €/ha. Käytännössä nykyarvo tulee näillä oletuksilla suurimmaksi, mitä enemmän hakkaa ”heti”. Oletuksena tein, että tukkia tulisi tässä mallissa 25%.
Laskelmissa on paljon muuttujia, että lopputuloksen saa varmasti laskettua mieleisekseen, jos niin haluaa. Itse en ole vielä koskaan puunmyynnistä saanut euroja, joten siinäkin on muuttujaa kerrakseen.
Mielestäni merkittävä tekijä on harvennushakkuun ja päätehakkuun välinen hintaero per motti. Näyttää olevan 25-30%.
Tämä kyllä saattaisi ohjata nopeaan kiertoon, ilman harvennushakkuita. Kun analysoin 40v/200m3 kuvioani, näyttäisi kaikki laskelmat että paras taloudellinen tulos saataisiin päätehakkuulla heti, tai alle 5v aikajänteellä. Tukkiprosentti jää vaatimattomaksi, muttta silti. Tällaiseen voisi ehkä tehdä lannoituksen, ja yrittää ottaa sillä vielä viimeiset ”tiheän kasvatuksen” kuutiot irti.
Jatkuva kasvatuskin varmasti sopii monelle ja moneen paikkaan. Itse olen ajatellut, että mulla on useita kuvioita, joihin se tulee sopimaan seuraavat 50-100 vuotta. Eli hoitamattomia, 20-40v koivikoita. Alla kasvaa pieniä kuusia. Tuollaisesta varmaan voi poistaa koko ajan suurimpia puita, kunnes tullaan järeään kuusikkoon. Sitä ei kyllä itse ole näkemässä… Ja minä voin sitä huoletta kutsua jatkuvaksi kasvatukseksi.
Toivon mukavia metsänkasvatuksen hetkiä kaikille. Antaa naapurin kasvattaa kuinka haluaa. Mielenkiintoisinta ja antoisintahan on se, että voi itse spekuloida ja päättää omat juttunsa.
Pitkää ikää tarvitaan, jotta hyvitys yhteiskuntaa kohtaan täyttyy. Keskimäärin elinkautista istutaan 14,4 vuotta, joten pappa alkaa täyttää pyöreitä vuosia, kun vankilan lukot helähtää lopullisesti auki.
Sinänsä on kummallista, että henkirikos ajatellaan hyvittyvän istuskelemalla täysihoidossa. Tähänkin tapaukseen pitäisi mielestäni soveltaa kuolemantuomiota. Minkäänlaista epäselvyyttä ei syyllisyydestä ole.
Tietysti homma johtaisi siihen, että metsänomistaja maksaisi metsästäjille, jos ei itse halua tai viitsi hirviä pyytää. Jos siis kokee, että alueella on liikaa hirveyksiä. Eli tulisi ”puoliammattilaisia”, jotka lihan, rahan ja metsästysvietin voimalla pyytäisivät hirvet pois.
Täällä tilanne on kuitenkin yksiselitteisen selvä: Hivikanta määrittelee sen, minkälaista metsää on mielekästä kasvattaa. Haapa ja rauduskoivu ovat aika mahdotonta. Mänty näyttää olevan hyvin paikkakohtainen. Huonokasvuisimmilla paikoilla kelpaa oikein hyvin hirville. Oikein hyväkasvuinen istutusmänty saattaa säilyä, sillä havaintoni mukaan hirvi syö mieluummin hentoisia männyntaimia. Puu ei taida maistua hyvälle.