Käyttäjän Rippe kirjoittamat vastaukset
-
1 m3 haketta tuo noin 0,8MWh energiaa. Eli käytännössä kiintokuutiosta puuta tulee noin 2 MWh energiaa. Tätä voi tietysti laskea myös kiintoaineen energiasisällön kautta, 1kg = 4 kWh. Suurin piirtein samaan lopputulokseen päädytään. Kosteusprosentti tuohon kokonaisuuteen tietysti vaikuttaa.
Eli jos ajaltellaan puun maksavan kannolla 30 € per kiinto, tulee siitä puun osuudeksi lämpöenergiasta noin 1,5 c per kWh. Käytännössä rahteineen ja haketuksineen puhuttaneen noin 3 c per kWh -kustannuksesta.
Kukin voi itse miettiä, minkälaisen osuuden puun kasvattaja voi tästä arvoketjusta saada? Vaihtoehdot lämpölaitoksilla ovat aika vähissä. Tulevaisuudessa varmaan enenevässä määrin sähkökattilat, jotka käyttävät tuulisina päivinä halpaa tuulisähköä. Toisaalta, taloyhtiöt voivat myös siirtyä maalampöön, mitä varmasti monessa paikassa laskeskellaan.
Tässä arvoketjussa ei lämpöenergian loppuhinta vielä mene pahasti pieleen, vaikka kantohinta olisi 60 € /motti. Tällöin metsänomistajalle tulisi 3 c /kWh, ja polttoaineen kokonaishinnaksi 4,5 c/kWh. Riittäisikö sitten esim 3 c /kWh jakelukustannuksiin ja lämpöhäviöihin, jolloin veroton omakustannus lämpövoimalalle olisi 7,5 kWh. Hirveästi enemmän se ei voi olla, sillä muutoin taloyhtiöt alkavat lisääntyvässä määrin siirtymään maalampöön.
On kuitenkin päivänselvää, että aikasemmat energiapuunhinnat, esimerkiksi vain 5€ per motti (kannolla) ovat olleet naurettavan pienet, ja metsänomistajan osuus lämmöntuotannon ketjussa on ollut ihan olematon.
Hankinta vs kantohinta:
– Ruotsissa puhutaan erityisesti hankintahinnoista. Hieman on vielä epäselvää minulle, kuinka asiat käytännössä hoituvat. Ainakin sellufirman ostaja on soitellut, ja tarjoutunut hakkaamaan, kun koneet ovat olleet lähistöllä.
Eli juuri nyt ymmärtäisin siten, että hankintahinnoista puhutaan, mutta käytännössä metsäfirmat ostavat puuta ”all-in” ajatuksella, eli mahdollisimman helppo juttu myyjälle. Ruotsalaisuuteen kuuluu nähdäkseni pitkien liikesuhteiden arvostaminen, ja oletan tämän pätevän myös puukauppoihin.
Keväällä naapurini teki hankintana energiapuuta, hintaan 600kr per motti oli oikein tyytyväinen.
Youtubesta tulee jatkuvasti mainos, jossa näyttelijä Martti Suosalo kertoo metsiemme voivan huonosti, oikein huonosti. Greenpeacen kampanjointia tämä. Aika yököttävältä tuntui vättämä, että ”Suomen metsät voivat huonosti”. Kohta voi varmaan siihen myös lisätä, että ”Suomen metsänomistajat voivat huonosti..”
Metsillä on suuri taloudellinen merkitys, ja tätä halutaan kiistää. Ei se oikein toimi pidemmän päälle, että koko kansa tekee teatterinäytelmiä toisille. Jostain pitäisi sitä varsinaista taloudellista lisäarvoakin luoda.
Tästä ketjusta ei käynyt ilmi, onko avohakkuukielto edistynyt?
On hyvä, että taloudellista lisäarvoa voi luoda monella tavalla. Asiasta ei mielestäni tarvitse kovin kiihkeästi esittää prosentteja. Kukin laskee, tai on laskematta nämä prosentit. Jos poliittiset päättäjämme tekevät päätöksensä väärin perustein, niin sitten tekevät. Niin kauan kuin nämä päätökset koskevat ainoastaan julkisen sektorin hallinnoimia metsiä, ovat ”huonot päätökset” lähinnän yksityismetsänomistajille eduksi. Vähemmän tarjontaa puumarkkinoille jne…
Mutta jos poliitikot ulottavat päätöksensä yksityismetsiin, on se sosialismia. Tämähän ei sinänsä olisi vierasta metsätalouden historiassa. Joskus menneinä vuosikymmeninä muistan tarinoita, joissa metsällä oli hakkuukielto, vaikka omistaja olisi kipeästi tarvinnut rahaa.
Itse tulen varmaan käyttämään monenlaisia metodeja metsän uudistamiseen. Myös avohakkuita.Minulla on nyt pari vanhaa kuusikkoa, jotka pitää varmastikin avohakata. Uudistamisessa on toki tarkoitus pyrkiä säästämään kuluissa, mutta varmastikin myös istutusta tulen tekemään. Uskon, että jalostettujen taimien hyödyt voivat olla merkittäviä. Toisaalta, rehevät maat uudistuvat näköjään koivulle aika pienin kustannuksin, joten se lienee pääasiallinen metodi.
Vielä havaintoni avohakkuista: Nähdäkseni siellä on hyvin monnelaista elämää. Erilaisia kukkia ja perhosia yms ötököitä. Nämä on ilmeisesti huonompia eliöitä, kuin synkkien kuusimetsien asukit.
Rauduskoivikko olisi mukava tehdä, mutta pelkäänpä että hirvitiheys on aivan liian suuri, jotta se onnistuisi. Näyttää jahtiluvissa olevan noin 5 kaatoa per 1000ha. Luulisin sen olevan aika paljon. Olisi mukavaa kuulla, mitä muilla alueilla on?
Harrastelun vuoksi olen ajatellut aidata vanhan niityn, ja laittaa hybridihaapaa siihen. Metsätilan kokonaisuudessa sillä ei ole hirveätä merkitystä, mutta olisi mukava nähdä kuinka ne kasvaa.
Pohjoisessa koivutukkia ei hinnoitella ollenkaan. Eli sellaista tuotetta ei meillä ole.
Energiapuulle on sen sijaan erittäin hyvä kysyntä paikallisesti.
Kuusia on alkanut koivujen alle jo nyt, tosin vielä harvakseltaan. Ajatus on, että koivujen raivaus tuo elinmahdollisuutta kuusentaimille.
Kun katselen hoitamattomia lehtipuumetsälöitäni, on siellä valtapuina noin 10 metriä korkeita koivuja ja haapoja, ja alla 1-3 metrin kuusia. Jotain tämäntapaista yritän tavoitella tähän nuorempaan kuvioon.
Olen raivannut tiheää hieskoivikkoa, ja tavoitteena on ollut AJ:n kuvailema tilanne. Eli tiheähkö energiapuukoivikko, mihin tavoitellaan luontaisia kuusentaimia. Meilläpäin on paljon turvemaita, ja aika monesti ne ovat kosteita. Tällainen hiestaimikko on siis aika tavallinen. Paikoitellen on jäänyt männyt istuttamatta, ja tällöin siis teen niistä alueista koivikkoa. Siellä missä mäntyjä on, ne ovat yleensä koivuja edellä ainakin metrin verran. Puusto on noin 3-4 metriä, ikää noin 12 vuotta.
Hirveän työläs on ollu raivaaminen. Varmaan 15 tankillista menee hehtaarilla. Jos tämän teettäisi vieraalla, tulisi tällekin taimikolle ihan merkittävä hinta. Olen ehkä ollut vain hidas raivaaja.
Nähdäkseni tällaisia kohteita jätetään (on jätetty) raivaamattakin. Männyt ovat valtapuita, joita koivut ahdistelevat jonkin verran. Siellä missä mäntyä ei ole, tai se on kuollut nuorena, on riukuuntunut koivikko. Tällaisiakin olen siis raivannut, metsälöillä ikää 30-40 vuotta.
Kuuklettelin hieskoivikon harvennuksesta, ja tällaisen löysin:
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?4225
Tuosta ajasta on energiapuun suhteellinen hinta vielä parantunut.
Käytännössä hieskoivikkoa ei ole artikkelin mukaan merkityksellistä harvennushakata, eikä juuri edes raivata. Itse olen näitä kyllä raivannut, ja todennut tosi työläiksi. Tiheäksi olen jättänyt, kun olen ajatellut että energiapuuta kasvatetaan. Noin 4000-6000 jää puhtaisiin koivikkokohtiin. Siellä missä istutusmäntyjä on, tilaa tehdään selvästi enemmän.
Urtsista hei.
Olisi mukavaa kuulla, kuinka tämän hieskoivikon kanssa kävi?
Vanha ketju, mutta ehkä samat nimimerkit on vielä paltalla (elossa?)?
Erittäin realistinen vaihtoehto alueella, missä hirvivahinkojen riskit ovat suuret. Viikonloppuna lenkkeilin alueella, missä hirvet olivat tehneet hirveää tuhoa männikölle. Ei tarvita raivaussahaa, eikä ensiharvennustakaan. Eli tällaiselle alueelle mielestäni kontorta olisi hyvä vaihtoehto.
Samalla lenkillä näin hyvää kontorta -männikköä. Jostain syystä ne eivät olleet hirveän pitkäoksaisia, ja maastossa pystyi hyvin kulkemaan.
Etelä-Suomessa voisi hyvällä kasvupaikalla toimia näiden ruotsalaisten kaksos-ukkojen metodiikka. Eli ilman harvennusta päätehakkuuseen. Taimikko tehty noin 1800 tiheydellä. Nyt heillä on yli 1000 m3/ha kuusikko. Asiallista argumentoinita heiltä, ja ovat aika lailla kaikesta eri mieltä, mitä tulee vallitseviin käytäntöihin. Painottavat toki istutustaimien jalostusetua.
Löytyy myös hakusanalla Gallringsfritt ger högt virkesförrad