Käyttäjän SamiK83 kirjoittamat vastaukset

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)
  • SamiK83

    ”@SamiK83: Kysyitkö noudattaako MHY itse tuota ohjetta”

     

    Panu, en kysynyt, mut aika skeptinen olen.

    SamiK83

    Mielenkiintoinen ketju, koska ainakin itselläni on samaistuminen helppoa. Tänä syksynä aloin harventaa männyntaimikkoa, jossa keskimääräinen poistettava puu on kannoltaan 6-8 cm mutta jotkut etukasvuiset jopa liki 15 cm. No ajattelin, että ainakin noille yli 8-senttisille sipaisen ureaa. Hommasin AdBlueta ja sekaan sinistä elintarvikeväriä (petsi olis ollu parempi, koska pysyvämpi), 5 litran pönttöön reilu litra liuosta ja kylkeen aukko, jossa pysyi pensseli siirtymien ajan.

     

    Paperilla kaikki tuntui ihan siedettävän helpolta mut onhan se oikeasti ihan tuskaisen työlästä! Josset sudi heti muutaman kaadon jälkeen, niin kannot alkaa hautautua oksien alle ja lähtökohtaisestikin pöntön kanniskelu mukana on melkoista kikkailua ja eestaas ravailua. Päätin sitten, että kyllä mä suosiolla jätän ne havupuuharvennukset taimikoissakin alhaisen itiöpaineen ajalle, kun hehtaarimäärä on kuitenkin itsellä sellainen, ettei AIVAN PAKKO ole lämpöiseen aikaan niiden kanssa ährätä. Jos ehtii luntakin vähän heittää, niin männiköissä se ei kuitenkaan paljoa haittaa, kun voi jättää pidemmän kannon. Ainut ongelma siinä on tulevaisuudessa traktorin käyttäminen kuvioilla, kun kovimmat pitkät kannot voinee rikkoa renkaita.

     

    Varmistin sitten vielä kesken homman mhy:stä, että mikä on nykyinen ohje. Alla ote Luken päivitetystä ohjeesta:

     

    ”4.1 Taimikon harvennus Mitä pienempi kanto sitä pienempi on todennäköisyys, että kaksi juurikäävän itiötä laskeutuu vierekkäin kannon kaatopinnalle ja pariuduttuaan muodostavat kantoa lahottavaa sienirihmastoa. Kuusi- ja mäntytaimikoiden harvennuksessa, jossa kaadettavien puiden tyviläpimitta jää alle 5 senttimetrin, kantojen tartuntariski on yleensä pieni. Riski kuitenkin suurenee ilmassa leijuvan itiömäärän kasvaessa. Jos taimikko lisäksi on tiheä ja kantoja on runsaasti, juurikääpälaho leviää herkästi kannoista kasvatettaviin taimiin. Aikaisin taimikkovaiheessa tapahtunut tartunta ehtii aiheuttaa paljon vahinkoa päätehakkuuseen mennessä, joten taimikkoa ei kannata tietoisesti altistaa juurikääpätartunnalle. Varminta on harventaa taimikko silloin, kun lämpötila on nollan alapuolella. Kannot voi käsitellä torjunta-aineella (harmaaorvakka tai urea), mutta pienten kantojen käsittely esimerkiksi reppuruiskulla on työlästä. Kannot tulisi käsitellä viimeistään kolmen tunnin sisällä kaadosta – mieluiten heti kaadon jälkeen. Kantokäsittelyn mahdollistavia raivaussahoja ei ole markkinoilla. Jos edellisessä puusukupolvessa on ollut juurikääpätuhoja, kannattaa lahojen kantojen ympärille jättää mahdollisuuksien mukaan juurikäävälle kestäviä lehtipuita.”

    SamiK83

    Uusi kytkin tuli tilalle. Nyt ei ole kuitti hollilla mut muistaakseni tunnin työ (60 €) ja kytkin noin 80 €. Tuli tulppaa, bensasuodatinta ja ilmanputsaria samalla, niin ei pysty nyt suoraan loppusummasta johtamaan.

     

    Terä ei siis pyörinyt tyhjäkäynnillä ja noita mainittuja oireita lukuun ottamatta saha tuntui toimivan normaalisti. Noin 10 minuuttia uskalsin oireiden kanssa sahata enkä nyt muista oliko siinä esimerkiksi mitään puuhun jumiutumisia tms.

     

    Säilytysolosuhteet voi hyvin olla syynä vikaan. Taivasalla se ei ole koskaan mutta kylmässä vajassa suurimman osan vuodesta. Voisi kuvitella, että jos se työmaalla kastuu, niin ainakaan kylmässä varastossa ei kuiva nopeasti.

    SamiK83

    Kiitos vastauksista ja keskustelusta!

     

    Vein sahan suosiolla Stihlin huoltoon ja syyksi paljastui jumiin ruostunut kytkin.

    SamiK83

    Kiitos neuvosta! Tämä ei ole ollut tiedossa. Onko siis mahdollista, että tästä selviää pelkällä voitelulla vai onko se jo myöhäistä ja viekö nuo oireet väistämättä varaosaliikkeeseen?

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)