Käyttäjän sata kirjoittamat vastaukset
-
Tein aikoinaan yhteistyötä kotimaisen kenkätehtaan kanssa. Tuolloin minulle esiteltiin erästä tuotantolinjaa ihan ”kädestäpitäen”.
Otin tuotteen käteeni ja pyörittelin sitä kädessäni, sen pohjassa luki ”Dunlop”.
Mulle kerrottiin”Dunlopille kengät ovat sivutuote eikä heidän kannata tehdä kenkiä mikä on hyvä meille, samme lisää töitä”.
Sama käytöntö koskee eräin osin teräketjujen valmistajia, sahatehtaita ja monia muita tuotteita.
Ei ainoastaan käyttäjät vaan monet testaajat eivät tätä tiedä.
sa-taAmpujia metsään ei tahdo löytyä, kun pyydetään niin ehkä tulevat itse hakemaan lihaosuutensa.
Hirven liha on tolokuttoman kallista sille kuka käy oikeasti jahdissa. Tämä lienee syy miksi nuoret eivät kiinnostu harrastuksesta. Myös puukon käyttö saattaa olla vieras työ muoto, kuin myös veren ja paskan vellominen, kääntää harrastukset hipaisukytkinten käyttöön.
Turha kuluttaa ”mustetta”, että hirvet lopetetaan kaikki.
Vähennetään ja aidataan, ei susia lisäten.
sa-taPuun takaa, kiitos ajatuksistasi mutta, ei tuossa kaikki.
Nimittäin, kun mahdollistettiin tuhkan vaivaton metsälevitys (rakeistus) ryhdyttiin sen käyttöä edistämään voimallisesti.
Metsäkäyttöön (levitys) valmistettiin levityskoneita ja kuljetuskalustoa.
Tuhkan rakeistus/pelletointi vaatii oman teollisen linjansa ja niinpä syntyi myös rakeistuslaitteita.
Toiminta alkoi vauhdikkaasti,kunnes.
Ministeriö totesi, että tuhkan levitys metsäiseen luontoon on vaaraksi ihmiskunnalle, puolukat ym. saastuu kuin myös pohjavesi?
Kuitenkin sama ministeriö vuosia tuumattuaan päätti, että se ei kuitenkaan ole vaaraksi luonnolle eikä ihmiskunnalle.
Ja eikun leima jälleen paperiin ja töihin isänmaan ja luomakunnan onneksi.
Hyvä näin mutta, kysyikö kukaan miten näiden yrittäjien kävi ja miksi?
Mikä on isänmaan vastuu konkursseista ja ihmisten terveyden menetyksistä?
sa-taKaikki ketkä ovat perehtyneet metsiemme eläinmaailmaan ovat kautta-aikain tienneet,että liito-orava on eräin paikoin verraten yleinen.Mutta piipertäjäin mielestä sitä ei ollut kaikkialla,esim Helsingin keskustassa sitä ei tavattu ja ilmeisesti tästä syystä he käynnistivät miljooniin nousevan haitta kampanjan.
Tämän seurauksena metsiä ja maa-alueita asetettiin toimintakieltoihin.
Tällähetkellä,kun elikko on nähtävissä myäs H:gissä kysyn keskustelijoilta.Vieläkö metsiä asetetaan liito-oravan tähden käyttö ym. kieltoihin. SA-TAYmmärrän LV:n avauksen toisin kuin ne,ketkä vetoavat työvuosiinsa ja määrittelevät poikkeavat kannat uudistusten vastustajiksi.
Lukisin mieluusti , mitä uudistuksia esim. ”motoon” on rakennettu heidän ansiostaan viimeisen 30-40 v:den aikana. Tarkoitan lähinnä uudistuksia (tuloksen lisäys) ei mukavuuksia.
3m:rin ajoura on lähinnä kelkkaura, huojuessaan kuorma ”leimaa” lisää.
Pysykäämme Lassin teemassa, katsotaan asioita myös metsän ja isännän näkökulmasta.
sa-taTänäpäivänä metsäkoneeksi mielletään yleensä koneet mitkä ovat massiivisiä, yhteispainoltaan kymmeniä tonneja.
Aikoinaan näihin mittaluokkiin päädyttiin ohjatun kehittelytyön (rahoituksen) johdosta.
Keveisiin vaihtoehtoihin ei sanut rahoitusta ja omatoiminen kevyt kalusto eliminoitiin turva ym. asetuksilla.
Alusta (60 luvulta) asti oli tiedossa mitä liian suuret pintapaineet tekevät varsinkin kuusen juuristolle. Väittäneekö vieläkin joku, että ei merkitystä vaikka lahot turmelevat kuusikot.
Päätehakkuilla on samantekevää mikä on koneen pintapaine mutta, harvennuksilla pintapaineen suuruudella on kansantaloudellista merkitystä.
Kustannuksiin tulee huomioida koko ketju (muös lahoviat) eikä yksin päätehakkuun kuormakoko.
Hydrauliikka toimii mainiosti 40–60l/min. tuotoksella ja senmyötä koko ketju. Toiminta tarvitsee sekä kevyen, että raskaan kaluston.
Asiassa mukana 1960-2000
sa-taOstin ensimmäisen sahani 1955 Raket Comet kuulapää.
Tuolloin oli lisälaitteina saatavana mm. raivaussaha teräketjulla terännopeus n. 7m/sek.ja veneen potkurilaite yhdistelmänä perämoottori.
Nämä olivat ”Jonssin” valmistamia.
sa-ta