Käyttäjän Sulli kirjoittamat vastaukset
-
”talvihoidon taso romahti niin tiet ovat syvillä jäisillä raiteilla marraskuulta kevääseen…… 1970-80 -lukuja, kun tiet olivat talvisin jopa parempia ajaa kuin kesällä”
Syvä on Suomen kahtiajako, juuri äsken selailin Fintrafficin äppiä miten pääsisi 110 km Keski-suomeen suolaamattomia teitä pitkin mutta ei, kaikki missä jonkinlainen asfaltti (tienumerot xxxx – xx) on niin on suolattu eilen illalla klo 20 alkaen. Nyt näköjään kuravesi lentää missä ei aurinko ole vielä ehtinyt kuivata. Tänä iltana sitten taas uudestaan loiskuttelevat.
Tässä joutunu nelisen vuotta pajottamaan erästä ranskalaisvalmisteista (Stellantiksen naapurissa tehty) Toyotaa niin lopulta meni hermo ja hommasin vikakoodin nollaajan itselle niin ei tarvitse vähän väliä Motomaatilla jonottaa. Sen verran tiuhaan vikavalot tuikkii eikä oikeaa syytä löydy. Akku tyhjenee talvella kun ajetaan lyhyttä matkaa, jostain syystä tojossa on alhainen latausjännite joka ei pakkasilla akkua lataa.
Mulle riittää kun pääsee alle kilometrin päähän palstasta, 400 m kävelee saha valjaissa vartissa. Sahatessa päivän mittaan joutuu kuitenkin kävelemään kilometrejä niin ei näin harrastelijalla väliä.
Saapaskyydillä. Ehkä 70 m jos mansikkamaan tarkastaa samalla.
On tainnut lämpöakun kyljessä olla vilu viime aikoina. Pörssisähkön keskihinta 30 pv 19,65 c/kwh. Eikä Alva mainitse että yhtäkään kiinteän polttoaineen kattilaa purettaisi.
Glyfosaatti tappaa kasvin joka on lehdessä. Pellossa on aina siemenpankkia, sieltä itää uutta kortta, joten seuraavana kesänä jo puskee jotain harvaa, siitä pikku hiljaa joka kesä sakenemalla. Kokemuksen mukaan useamman vuoden heinää puskenut pelto alkaa näyttää samalta noin kolmessa vuodessa.
Kyntöaurat ei kuulu metsitykseen. Kyntöviilu ei mene maata vasten kun ei koko härveli ole sellaiseksi tehtykään. Ilmavälissä juuret kasvaa heikosti. Tämä havaittiin jo 70-luvulla kun ensimmäisien pakettipeltojen metsitystä aloitettiin.
”Parempia kuin naulat ja nopeampia ruuvata. Mutta kun on laatikkotolkulla vanhoja ylijäämänauloja, täytyy niitäkin johonkin takoa.”
Lisäksi on nuoriso-oastolle tarpeellista harjoitusta. Ammattikoulusta valmistuu rakentajia jotka lyövät naulat lyttyyn jos nyt jostain vasaran löytävät.
Huomattavaa on että energiapuun hinnat on kolmoskvarttaalilta eli syyskuun lopussa. Ei käy ilmi että kuinka pitkän ajan liukuva keskiarvo tuo on tai onko liukuva ollenkaan.
Näyttäähän se säkki täydeltä, mutta tosiasiassa sekin painuu puitten kuivuessa niiden mukana kasaan.
Kyllä energiapuuta käytetään vielä pitkään, eri asia sitten mistä kalikasta sitä tehdään.
Esimerkiksi Tampereella Naistenlahti3 biomassavoimala lämpöteho on 160 MW (noin puolet Tampereen tarpeesta) ja sähköteho 50 MW. Lielahteen viime vuosina tehdyt sähkökattilat 1 ja 2 ovat yhteisteholtaan 145 MW, joten niillä ei edes teoriassa voi talvella korvata biomassaa kuin 1-2 h. Lisäksi on huomattava että biomassalaitoksella tuotettava sähköteho jää saamatta ja kallis sähkö myymättä, joten homman taloudellinen tase ei niin maata mullistava ole kun äkkiä luulisi. Lisäksi kun nyt ei enää uuteen tuulivoimaan juurikaan investoida ja jos samalla sähkökattilakiima säilyy kuumana, niin hintakuopat alkaa olla mennyttä aikaa, joten voi monella sähkökattilainvestoijalla nurkkasumma näyttää aika murheelliselta.
Kaukolämpöyhtiö ilmoitti juuri taksojen korotuksesta perusteena polttoaineiden korkea hinta, ei ilmeisesti ainakaan vielä ole sähkökattilat kovin halpaa lämpöä tuottaneet.
Kesällä lämpimän käyttöveden teossa toki on paikkansa.