Käyttäjän Tapiola Rauno kirjoittamat vastaukset
-
Luken tilastojen mukaan kivennäismaa on kuitenkin ollut Suomessa jatkuva hiilinielu. Ei tietysti tarkoita että joka m2 olisi ollut.
Lukelta tämäkin: ”Metsämaan (orgaaninen kerros ja kivennäismaan ylin 40 cm) hiilivarasto kasvoi keskimäärin vuosittain 36 grammaa neliömetrillä. Mitä enemmän metsikössä on kasvillisuuteen liittyvää eloperäistä ainesta ja mitä ravinteisempi kasvupaikka on, sitä suurempi oli myös metsämaan hiilivaraston kasvunopeus.”
Tuo luku lienee erittäin korkea kun kyseessä on ymmärtääkseni hyvässä kasvussa oleva metsä. Tuollakin tahdilla 10 kg/m2 kertyminen maaperään kestää 278 vuotta. Tulee kyllä mieleen onko tuossa ruotsalaisten tutkimuksessa mitää relevanssia vai onko käynyt kuten Ilvesniemi varoittaa:
”Tutkimuksen käytössä ei ole mittalaitetta tai menetelmää, jolla maaperän hiilivaraston kokoa, tai sen muutosta voitaisiin mitata maastossa suoraan mitata maata häiritsemättä. Siksi mittaukset tehdään maasta otettavista näytteistä, joiden hiilipitoisuus mitataan laboratoriossa. Tästä seuraa, että seuraavaa mittausta ei voi toteuttaa samasta kohtaa kuin edellinen mittaus tehtiin. Maaperän hiilivarasto on spatiaalisesti ja horisontaalisesti erittäin pienipiirteisesti vaihteleva (Heikkinen 2008). Tästä seuraa, että otokseen perustuvan hiilivaraston kokoa kuvaavan keskiluvun keskihajonta on hyvin suuri eli maan hiilivaraston kokoa ilmaiseva tunnusluku on epätarkka. Siksi yhtä tutkimusmetsää edustava näyte kerätään usean osanäytteen summana. Kun näytteitä keräämällä saadusta havaintoaineistosta halutaan laskea maan hiilivaraston muutos, toteutetaan samanlainen näytteenkeräys ja analysointi toistamiseen halutun ajanjakson jälkeen. Hiilivaraston muutos lasketaan näiden kahden mittausajankohdan välisenä erotuksena ja jaetaan tämä luku mittausten välissä olleiden vuosien määrällä (Ruotsissa käytettävä tapa). Jotta muutosta kuvaavan erotuksen tilastollista merkitsevyyttä voidaan arvioida, täytyy tuntea keskiarvoestimaatiin lisäksi havainnon taustalla oleva hajonta. Koska hajonta maan hiilivaraston kokoa kuvaavassa mittaustuloksessa on suuri, myös kahden perättäisen mittauksen välillä mitatun eron pitää olla suuri, jotta havaittu ero olisi tilastollisesti merkittävä. Pelkkiä keskiarvoja tarkasteltaessa ylitulkinnan riski muutoksesta ja sen suunnasta on ilmeinen.”
Jos ne maaperän hiilivarastot ovat kertyneet tuhansien vuosien aikana niin ei tunnu uskottavalta että ne olisivat muutaman kymmenen metsätalousvuoden aikana sulaneet alle puoleen. Ovathan metsäpalot ja muut tuhot hävittäneet puustoa aina.
Noinhan ne luvut ovat. Mutta ihmettelyni kohdistuu eroon. Jos 5 kg/m2 syntyminen kestää 10 000 vuotta (luonnonmetsiä ovat koko tuon ajan olleet) niin kuinka kauan kestää tuon 14 kg/m2 syntyminen? Aika kauan ilmeisesti.
Hesarin jutussa kerrottiin että hiilivarastoero luonnonmetsissä ja talousmetsissä on 9,9 kg/m2. Ylivoimaisesti suurin osa tuosta erosta on maaperässä. Toisaalta Ilvesniemen mukaan keskimääräinen metsämaan hiilivarasto on 5 kg/m2 joka on syntynyt 10 000 vuoden aikana eli 0,5 g/m2,a. Tuon mukaan tuon lähes 10 kg/m2 eron syntyminen kestäisi ikuisuuden. Mitä en nyt ymmärrä?