Käyttäjän Tare kirjoittamat vastaukset
-
Niinhän se on ettei mitään tahdo uskoa ennenkuin itse näkee. Poikkesin tässä viime kesänä katselemassa metsällä, joka ”tuhottiin” -80 luvun alkupuolella, siltä hakattiin kaikki mahdollinen puu josta tuli kenttäsahalla edes vajaa kakkosnelonen. Jäljelle jäi kaikki sitä pienempi. Minä itse juonsin suurimman osan puista Fordsonin manuelilla. Sitten tuli syyte metsän haaskauksesta, joka lopulta voitettiin käräjillä, koska metsän käyttötarkoitus oli muuttunut kesä-asunto tonteiksi. Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin mökit on siellä ihan täyden metsän keskellä taas. Ei mitään rääseikköä, vaan komeaa eri ikäistä tukkimetsää. Tosin tämä paikka on näitä etelän metsiä, eikä mitään pohjanmaan soistuvia kankaita
Enkä minä varsinaisesti sinun kirjoitusta moiti, vaan asennetta yleensä. Olen ennakkoluulottomasti lukenut myös noi jatkuvan kasvatuksen opukset, ja täytyy myöntää että paljon viisaita ajatuksia niissäkin on, joten suhtaudun kriittisesti kaikkeen fundamenttaaliseen suhtautumiseen puolesta tai vastaan. Otetaan vaan kaikki ilo irti molemmista menetelmistä, ja keksitään vaikka vielä kolmaskin uusi menetelmä, katsotaan sitten sadanvuoden päästä taas mikä on tilanne
100 vuotta sitten tehtyjä toimia ei kannata enää arvostella, kun olot on aivan toiset. Pikku tölleissä oli muutama hehtaari peltoa, muutama lehmä, pieniala metsää, ja 8 kakaraa, joten ei silloin ehditty aina vartoon kymmeniä vuosia metsän kasvua, kun rahaakin oli jostain revittävä. Isoissakin taloissa turvauduttiin pakosta metsiin, kun sotien ja pula-aikojen väliinkään ei meinannut monia kymmeniä vuosia mahtua. Nälkävuosina 1867-1868 täällä päin esim Parkanossa kuoli sentään neljännes väestöstä nälkään, kuulostais hölmöltä moittia loppuja henkissä selvinneitä metsänhoidon menetelmistä
A ssa ollaan, mutta kova yritys päästä jo kesällä B. Minulla on tuolla Peräseinäjoellakin jonkinlainen talo, ja valtio myis sieltä läheltä jopa metsiä, mutta olen jo tykästynyt näihin nopeesti kasvaviin etelän kuusikoihin, joita taas ei sitten tahdo saada rahallakaan. Nyt ei itsekkään aina meinaa uskoa, että puu voi kasvaa jopa liki kaksi senttiä kesässä vahvuutta, kuten toi mun kaatama kuusi profiilikuvassa
Jos lähtökohta on valmis isohko metsä ja sieltä hakee vaikka 40 kuutiota tukkia eli 50-60 runkoa pois kymmenen vuoden välein, eli 10 % runkolukumäärästä vaikka pienaukkoina, niin ainakin ensimmäiset 100 vuotta systeemi toimii ihan varmasti, ja kassavirta on tasaisempaa kuin jaksollisessa kasvatuksessa.
Joo kyllä rahapula on hyväksyttävä syy toimia vastoin parasta tuotto-odotusta. Hyvä vaan jos joku pelastaa taloutensa, perheensä tai asumisensa, sillä että hakkaa keskeneräisen metsikkönsä. Pohjoisessa saattaa olla houkutus suurempi, koska odotusajat on moninkertaiset etelän metsiin verrattuna. Pikkuisen epäilyttää kyllä mihin aineistoon perustuu tämä ”rahapulassa”, ilmneisesti naapurin tietotoimistoon
Hyväksytään tuossa tarkoituksessa, mutta hauki on kala mutta kala ei ole hauki. Onhan totta että muuhun käyttöön hankitut palstat on todennäköisesti pieniä palstoja, mutta se ei johda automaattisesti siihen että kaikki pienet palstat on siten muussa käytössä, vaan uskoakseni suurin osa on silti tuottavassa metsätalouskäytössä. Metsämaan ylenpalttinen arvostus on johtanut maan silpoutumiseen mm perintöjen yhteydessä
Pikkuisen häiritsee tuo Puun takusen ”puuhapalsta” kommentti, johon muutenkin törmää tämän tästä. Mitenkä voi esim 4 ha yhden kuvion metsä olla ”puuhapalsta”, mutta 30 hehtaarin palsta joka koostuu hehtaarin tai kahden kokoisista eri aikaan hoidettavista kuvioista ja saattaa kolmannes olla joutomaatakin, onkin sitten vasta metsää. Joku on taas keksinyt termin, mitä muut jakaa tarkemmin ajattelematta. Metsämaiden silpouduttua on noihin pikkupalstoihinkin pakko tyytyä
Metsän omistaminen on ollut trendikästä sata vuotta, eikä mikään viittaa vähääkään että tilanne jotenkin muuttuisi. Paikallisia eroja kannattavuudessa tietysti on. Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseen niin uuden yrittäjän toiminnan kannattavuus on puhtaasti matematiikkaa.Esim 40 tonnin bruttotuloilla jää käteen rapiat pari tonnia kuussa, josta voi laskea kuinka suurta metsälainaa sillä pystyy hoitamaan, ja paljonko pitää metsää olla ja minkälaista että vuotuinen hakkuusuunnite ylittää tuon esimerkin 40 tulon, +- hirveesti muuttujia omista elintavoista ja olosuhteista. Tosin uusi laki ehkä helpottaa suunitelmia, kun 03 kuvioista saattaa pystyä nipistään tarvittaessa puuttuvia 04 hakkuu mahdollisuuksia. Mutta kuten kaikessa yrittämisessä, matematiikasta huolimatta, usein parhaat pärjääjät löytyy niistä, jotka ryhtyvät hommaan täydellisen tietämättömyyden tuomalla rohkeudella
