Käyttäjän tervas kirjoittamat vastaukset
-
Kauppalehden palstalla keskustelua asunto ja sijoituslainojen marginaaleista, linkki alla. Viimeisimpiä marginaaleja pyöritelty 1-1.5% välillä. Tulleet ehkä hieman parin viime vuoden huipuista. Metsälaina liikkuu samoilla suunnilla. Lopulta marginaali riippuu kuinka ”hyvänä” asiakkaana näkevät ja miten paljon vakuuksia/varallisuutta takana.
Kiinnostaisi myös kuulla millaisena vakuutena pankit metsän nykyään näkevät, kokemuksia uuden lain ajalta? Oma viimeisin edellisen lain ajalta, taisi olla 2011, silloin osuuspankissa kelpasi hyvin 65%.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/
5/i/keskustelu/thread.jspa?
threadID=243977&start=
165&tstart=0edit:linkkiä korjattu
Käytössä Garminin 62sc. Se näyttää rajat ja maastokartan.
Olen siirtänyt siihen myös metsäsuunnitelman kuviokartan numeroineen (Custom maps toiminito, skannattu kartta google earthin kautta pyöräytettynä kmz muotoon ja tallennettu laitteeseen). Ms-kartta näkyy garminin kartan ”päällä”, saa tarvittaessa pois.
Nappula versio on varma kelissä kuin kelissä, toimii hanskat kädessä, kevyt kaulassa ja maastoon suunniteltu joten kunnolla tiivis ettei kosteuskaan haittaa, AA-paristot vara-akkuna. Miinuksena pieni surkea näyttö joten ilmakuvilla ei tee mitään ja käyttöliittymä on kyllä umpisurkea käyttää.
Hintatason hakemiseksi tarjouskauppa tosiaan tuomittavaa. Aikaa kuitenkin aina palaa. Välittäjien kautta tarjouskaupoissa voi volla suhteellisen varma että myydään (ainakin jollekin), välityspalkkion joutuu kuitenkin myyjä maksamaan jos tarjouksia tulee. Muuta kautta tulevien myynti-ilmoitusten suhteen saa olla tarkkana jo heti kättelyssä, takana ei aina ole todellisia myyntihaluja.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540
”
7 §
EsisopimusOsapuolet voivat sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta tekemällä esisopimuksen. Esisopimuksessa voidaan sopia, että se sitoo vain toista osapuolta.
Esisopimus on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla ja siitä on muutoinkin soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistön kaupasta säädetään. Sopimuksessa on lisäksi mainittava se päivä, jona kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta ja muu vastike voidaan kuitenkin jättää myöhemmin sovittaviksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jollei esisopimuksen voimassaoloaikaa ole määrätty, se on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä.
Osapuolella on oikeus 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa kanteella vaatia toista osapuolta tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksessa sovituilla ehdoilla. Osapuolella on lisäksi oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos kiinteistö on vastoin esisopimusta luovutettu jollekin muulle, esisopimuksessa tarkoitetulla ostajalla on oikeus saada korvaus vahingostaan myyjältä.
8 §
Korvaus kaupasta vetäytymisestäJos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.”
Kiinteistökaupassa ”myydään tarjousten perusteella” ei ole juridisesti sitova. Minkään muunkaan tyyppinen myynti-ilmoitus ei pakota myymään. Lisäyksellä ”pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen” ei ole merkitystä, selkeyttää se tietysti.
Pykälät löytyy maakari 7§ ja 8§:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540Kiinteistökauppa poikkeaa muusta kaupankäynnistä, se muuttuu osapuolia sitovaksi vasta kun asioista on sovittu määrämuotoisesti esisopimuksella. Sakkokäytäntö esisopimuksen rikkomisesta ainakin asuntopuolella taitaa olla max 4% kauppahinnasta.
Ennen määrämuotoista esisopimusta tehty suullinen tai muu sopimus (muu kuin määrämuotoinen esisopimus) ei ole sitova. Osapuolet voi vetäytyä missä vaiheessa tahansa. Kaupasta vetäytyminen voi aiheuttaa kuitenkin korvausvelvollisuuden; ”sakko” on tällöin todellisen haitan määrä, esim. ilmoituskulut ym kulut. Sopimus ei kuitenkaan synny pelkästään myynti-ilmoitukseen vastaamalla, vaikka tarjous olisi korkein, vaan vaatii ostotarjouksen hyväksymisen myyjän puolelta.
Myyjä myy kelle haluaa tai jättää myymättä, kunnes nimet on esisopimuksessa…
Tulipa muutama viikko sitten tartuttua erikoistarjoukseen. Tuli sitten tuettua palvelua ja maksettua kerralla maksettua oikein ”kolme vuotta kahden hinnalla”. Eipä näytä enää niin hyvältä tarjoukselta, prkl.
Sinällään hyvä että menee ainakin aluksi tähän suuntaan, olisiko jo aluksi ollut syytä lähteä tällä mallilla? Käyttäjäkunnan kasvaessa ja tottuessa palvelun etuihin ja palvelun paranemisen myötä on myöhemmin helpompi siirtyä rahankeruuseen.
http://www.metla.fi/metinfo/jalostus/jalostus-manty.htm
http://www.metla.fi/metinfo/jalostus/jalostus-kuusi.htmEdit: Ja lämpösummakartta löytyy esim metsänhoidon suosituksista:
http://www.tapio.fi/files/tapio/metsanhoitosuositukset
/Metsanhoidon_suositukset_ver2_netti.pdfMänty: ”Testaamattomilta siemenviljelyksiltä kerätyn siemenen käyttöalue on yleensä laajuudeltaan 200 d.d. (lämpösumman astepäiväyksikköä). Se ulottuu 100 d.d. sekä pohjoiseen että etelään käyttöalueen keskiarvosta, joka on laskettu painotettuna keskiarvona pluspuiden kasvupaikkojen (3/4 paino) ja siemenviljelyksen sijaintipaikan lämpösummasta.
Männyn metsikkösiementä voidaan Etelä- ja Keski-Suomessa siirtää etelään päin enintään 150 d.d. yksikköä (100–200 km) ja pohjoiseen päin enintään 100 d.d.. Pohjois-Suomessa suositellaan enimmillään 150 d.d.:n siirtoa etelään, sen sijaan pohjoiseen päin siirtoa ei suositella. Siirtoja itä-länsisuunnassa voidaan Suomen alueella tehdä varsin vapaasti. Siirtoja rannikolta sisämaahan on kuitenkin syytä välttää.”
”Kuusi sietää pitempiä siemensiirtoja pohjoiseen päin kuin mänty tai koivu. Kuusen siemenviljelyssiemenen käyttöalue ulottuu pohjoiseen päin 130 d.d. (lämpösumman astepäiväyksikköä) ja etelään päin 70 d.d. siemenviljelyksen käyttöaluekeskiarvosta, joka on laskettu pluspuiden kasvupaikkojen ja siemenviljelyksen sijaintipaikan mukaan.
Kuusen metsikkösiementä voidaan ongelmitta siirtää 100–300 kilometriä pohjoiseen päin. Tällä voidaan saavuttaa kasvunlisäyksiä ja välttää keväthallojen aiheuttamia tuhoja. Salpausselän eteläpuolella voidaan käyttää myös virolaista siementä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä lyhyempiä siirtoja suositellaan. Pohjois-Suomessa tulisi käyttää paikallisia kuusialkuperiä.”
Riippu varmaan paikkakunnasta. Joistain pankeista voi löytyä osaamista, esim OP. MTK jos jäsen. Proagria? UPM, Stora jos satut olemaan sopimusasiakas, en tiedä onko palveluja saatavilla muille.
Asiantuntijan hankkiminen voi olla joskus haastavaa. Ensin pitäisi osata asia, sitten voi arvoida asiantuntijan…
Huojennuksen edellytyksenä on maatalouden jatkaminen (sivutoisenakin).
Jos pellot kokonaisuudessaan on vuokrattu ulkopuoliselle edellytys ei täyty ja huojennusta ei saa. Sen sijaan (pelto)töiden teettäminen ulkopuolisella ei ilmeisesti estä huojennuksen saamista, jos muita tilaan tai tilan hoitoon liittyviä töitä on riittävästi täyttämään maatalouden jatkamisen kriteerit.
Ennen päätöksen tekoa käytä pätevää asiantuntijaa. Kustannus on kuitenkin mitätön verrattuna veroihin virheen sattuessa.
Verotuksen takia peltoa sisältävät pientilat on kovasti kysyttyjä sukupolvenvaihdosta lähestyvien metsänomistajien parissa… Keinotekoista maatalouden harjoittamista, mutta toimii verotuksellisesti.
