Käyttäjän thollming59 kirjoittamat vastaukset
-
Jos tavoitteena on tienata kulujen jälkeen käpälään 1000€/kk niin aika ’puuhastelua’ se on -siis esim netto 10€/h x 5h/pvä x 5pv/ vko x 4vko/kk. Mutta tietenkin jos työssään viihtyy niin kaikki tulo on pelkkää plussaa.
Tuo YEL voipi tuoda yllätyksen kun sen tason määrittävä työtulo päätetään eläkevakuutusyhtiössä, eikä itse voi asiaan vaikuttaa. Hulluimmillaan se voi olla yhtä suuri kuin liikevaihto ja valitusmahdollisuudet ovat haasteelliset. Se kun määritellään jokseenkin sen mukaan mitä maksaisit palkolliselle siitä työstä.. kuluvähennyksiä ei pahemmin huomioida.
Käy nyt joku yrittäjäkurssi ensin, niin saat pikkuisen käsitystä mihin se puolikas laskutushinnasta häviää ja mitä muuta puuhaa yrittäjän edellytetään ilman laskutusta tekevän jotta valtio/verottaja ym tahot pysyvät tyytyväisinä. Mieti sitten tarkoitatko tuolla nettotulolla itsellesi jäävää työtuloa ennen vai jälkeen terä/teräketju-, polttoaine- ja matkakuluja. Oletan että ajattelit normityön säästöistä tehdä investoinnit jotka tarvitaan tämän puuhastelun aloittamiseksi, siis sahat ja suojaväluneet, etc..
Kun puhutaan kuivan/kostean puun poltosta, kerronpa esimerkin omasta taloudestani: ulkokuiva kesän ajan katoksessa kuivanut sekaklapi kuusta ja leppää, pesäälnen palaa rauhallisesti humisten ja savukaasulämpömittaei kattilan hormiyhteessä näyttää piippuun lähtevän savukaasun lämpötilaksi n 185° C, pesällisen paloaika n. 1 tunti; lämpimässä tilassa yli vuoden kuivanutta koivuklapia pesään – kohta se oli täyden palamisen vaiheessa koko pesällinen kauhealla kohinalla ja savukaasulämpömittari ylitti max 450° asteikon ja hajosi. Oesällisen paloaika n 45min. Kun oletetaan vapaasti riittävästi ilmaa saavan liekin lämpötilaksi 900-1100° on helppo laskea kummasta saadaan lämpöä talteen kattilaveteen paremmalla hyötysuhteella. Vaikka puun sisältämä kosteus on haihdutettava palamisreaktion tuottamalla lämmöllä höyryksi, voi käytännön hyötysuhde kattilan ominaisuuksien vuoksi olla parempi rauhallisemmalla palamisella. Puun palamisreaktio tuottaa joka tapauksessa vettä hiilivedyn (CH) hiili-osion (C) yhtyessä happeen (O) ja tuotoksena on se kamala CO2, tuottaa se vety-osio (H) tuloksena vettä H2O. Näin ollen ns kondensoiva savuhormi, jossa tuo muodostunut vesihöyry kuumista savukaasuista tiivistetään nesteeksi ja siihen sitoutunut höyrystymislämpö saadaan kerättyä hormin vaippassa kierrävään veteen, on sangen tehokas tapa parantaa polttotapahtuman hyötysuhdetta.. siinä saadaan myös kerättyä takaisin puun sisältämän kosteuden höyrystymiseen kulunut lämpö, joten kostean vs kuivan puun polttamisen ero jää lähinnä kostean suurempaan nokeamisvaikutukseen.
