Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 95)
  • Tilley

    Betteridgen laki: kysymykseen päättyvään otsikkoon voidaan aina vastata ei. fi.wikipedia.org/wiki/Betteridgen_laki

    Artikkeli tiivistettynä (suora lainaus loppupuolelta): ”Kun 1800-luvun metsätiedot ovat monella tapaa epäluotettavia, miten voimme arvioida, onko meillä nyt metsää enemmän kuin koskaan? Vastaus on yksinkertainen: emme voikaan. ”

    Totta on siis, että ehkä pitäisi, kun uutisoidaan: ”Suomessa on enemmän puita kun koskaan”, lisätä siihen loppukaneetti ”mittaushistorian aikana”.

    Vähän sama kuin säätilastoissa.

    Mutta oli tai ei ollut puuta 200 vuotta sitten enemmän, veikkaan että vuotuinen kasvu eli hiilinielu on nyt enemmän.

     

    Tilley

    Tietoimitus tarvittaisiin tieoikeuden leventämiseksi. Maksaa maanmittauslaitoksen hinnaston mukaan mainitsemallesi tielle 800 euroa. Ilman oikeuden leventämistä tilanne on vähän kimurantti. Onko tie nyt jo oikeasti leveämpi kuin tuon 3 m? Oletko mitannut? Mittaushan tehdään ojat mukaanlukien. Halvin tapa olisi varmaankin olla yhteydessä naapuriin ja kysyä saatko tehdä hieman tieoikeutta leveämmän tien.

    Tilley

    A. Jalkanen: En tuulivoimaloiden mikroaalto”säteilylle” keksi oikein muuta mekanismia kuin sen, että tuulivoimalan lavat tosiaan heijastavat mikroaaltoja (matkapuhelin- ja tutkasignaalit), jolloin tietenkin mitatessa tuulivoimalan läheltä saadaan pulssimainen mikroaaltokomponentti esiin. Olit ilmeisesti kuullutkin tästä tutkimuksesta amerikassa, jossa näitä oli mittailtu ( http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1364032114000100 )

    Tarvittaisiin joku tietoliikennetekniikan asiantuntija laskemaan paljonko tästä heijastumasta voisi tulla lisää kentänvoimakkuutta vaikkapa 500 m päässä tuulivoimalasta tilanteessa, jossa maanpinnalla olija on muuten katveessa alkuperäiseen signaalinlähteeseen nähden. Sen tiedän että varmasti huimasti suurempi kuin mitkään heijastumat on signaalinvoimakkuus lähellä sitä alkuperäistä tukiasemaa. Tukiasemien terveyshaitoista toki puhutaan, mutta tieteellisesti sellaisia ei ole pystytty osoittamaan. Sokkotesteissä ympäristöyliherkkyyksiä ei ole saatu esille, sillä ihmisellä tosiaan ei ole aistinelimiä mikroaaltosäteilyn taajuuksilla.

    Tilley

    Äänissä toimii fysiikan lait. Karkeasti mitä pienempi olio, sitä korkeampia ääniä se tuottaa ja kuulee, ja päinvastoin. Lepakot toimii ultraäänitaajuuksilla. Ei pienet oliot pysty kuulemaan infraääniä, niiden kuuloelimet eivät ole tarpeeksi isoja siihen. Eikä nyt puhuta korvalehtien koosta vaan sisäkorvan koosta. Veikkaan, että lepakon kuulokynnys alapäässä on korkeammalla kuin ihmisellä. Valaat pystyvät isokokoisilla äänentuotto- ja kuuloelimillään tuottamaan ”infraääniä”.

    Edellä lainausmerkeissä siksi, että infra- ja ultraäänethän on määritelty turhan antroposentrisestä (siis ihmislähtöisestä) näkökulmasta, mikä tuottaa niihin turhaa mystiikkaa. Se mikä minulle on ultraääntä, on lapselleni vielä normaalilla kuuloalueella, siis normaalia ääntä. Erilaisilla nettitesteillä voi testata oman kuuloalueen.

    Toki valtavat äänenpainetasot vaikuttavat myös fyysisesti muuten kuin korvan kautta.  Armeijassa kun ammuttiin tykillä suora-ammuntaa täyspanoksella, laukauksen paineaalto tuntui koko vartalossa, ja muutaman laukauksen jälkeen tuntui kuin olisi ollut koko kroppa hellänä. Tosin kuuloalueellakin tuon laukauksen voimakkuus oli kataloogin mukaan 195 dB, tuplakuulonsuojaus oli pakollinen. Mutta ei tuulivoimaloiden infraäänet missään nimessä mitään tällaisia desibelimääriä saavuta, että ne voisi edes tuulivoimalan vieressä maanpinnalla aiheuttaa fyysisiä vaikutuksia.

    Tilley

    Metsämaan vuokraaminen tuulimylly-yhtiöllehän on rahalliselta tuotoltaan selvästi kannattavin käyttötapa metsälle – lyhyellä tähtäimellä. Nimittäin vuokrahinnat tuntuvat korkeilta vain jos ei laske pitkällä tähtäimellä vuokraamiseen sisältyviä purkukustannusriskejä. Sitten kun riski toteutuu, saattaa mennä maat ja metsät valtiolle. Se (=veronmaksajat) sitten viime kädessä maksaa kaiken (vrt. Talvivaara).

    Tosin sitä en ymmärrä, miksi betoniperustus välttämättä pitäisi purkaa?  Ei siitä mitään luonnolle haitallista liukene ja kyllä sen seuraava jääkausi sitten murentaa. Komposiittilavat kai se suurin ongelma on, tornikin on metallia ja menee romumiehelle?

    Tilley

    FinnMetkossa Metsäkeskuksen asiantuntija kertoi, että EU:sta tulee tavoite suojella 30 % metsäpinta-alasta. Kysyin siihen, että varmaan kannattaa suojella Pohjois-Suomea, koska se on halvempaa, mutta ei kuulemma käy, Etelä-Suomea pitäisi suojella. Mutta sitten kertoi myös, että esim. tämän vuoden rahat METSO-suojeluun on jo ainakin Keski-Suomen osalta käytetty. Melko hankalalta yhtälöltä kuulostaa. Tosin sitä hieman ihmettelen, miksei suojella enemmän taimikoita. On halpaa ja niistä tulee kyllä vanhoja metsiä aikanaan.

    Tilley

    Päivitin viime talvena 9 vuotta vanhan Asuksen läppärin Windows 7:sta Windows 10:iin. Muistitikun avulla tosiaan onnistui helposti. Ja ihan hyvin pyörii kymppi, koneessa i3-2310M prossu ja 4 G muistia. Päivitys oli minusta parempi vaihtoehto kuin koneen romuttaminen, koska Windows 7 ei olisi ollut enää tietoturvallinen Microsoftin tuen loputtua.

    Tilley

    Tämän hetkisiä metsänhoitosuosituksia harvemmasta kuusen istutuksesta on tehty AMK-opinnäytetyö simuloimalla erilaisia tiheyksiä Motti-ohjelmalla. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311757 Lopputuloksena 1200 kpl/ha oli paras.

    Tilley

    Tuossa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa tosiaan optimoitiin metsien monikäyttöä, ja päädyttiin jatkuvaan kasvatukseen. Varmasti aivan validi tulos valituilla lähtöarvoilla. Ongelmana on vain se, että metsänomistaja ei tällä hetkellä saa taloudellista hyötyä ilmastohyödyistä, virkistysarvoista tai marjojen ja sienien kasvatuksesta, eikä luonnon monimuotoisuudestakaan (paitsi aivan hitusen verran sertifikaattien kautta, mutta silloinkin monimuotoisuusarvo saavuttaa huippunsa hyvin nopeasti).

    Kuitenkin toisten tutkimusten mukaan (Metsänomistaja 2020) metsänomistamisesta koituva taloudellinen hyöty on suurimmalle osalle metsänomistajista edelleen tärkeä tekijä omistaa metsää. Aineettomat arvot eivät ole korostuneet 2000-luvulla, vaan taloudellisiä hyötyjä metsästä hakevien osuus on noussut. (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545837)

    Tässä valossa on hieman outoa, miksi Jkl:n tutkimuksen monitoiminnallisuuden painotus oli se mikä oli. Jokin poliittinen agenda siitä, miten asiat nyt eivät ole, mutta miten asioiden pitäisi tutkimuksen tekijöiden/tilaajien mielestä olla, on siis läsnä. Olisi ollut oikeampi ottaa esim. Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen lähtökohta metsänomistajien tavoitteista monitoiminnallisuustutkimuksen mallien laatimisen perustaksi.

    Tilley

    Olipa harvinaisen osuva kirjoitus! Raaka-aineen kasvattajalle jää tässäkin luu käteen (kuten puunkasvatuksessakin) ja jalostaja/tukkumyyjä vie voitot. Pakurissa veikkaan myös samaa ongelmaa kuin tulee visakoivussa olemaan tulevina vuosikymmeninä: ylitarjonta ja sitä myötä hintojen lasku.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 95)