Käyttäjän Timberland kirjoittamat vastaukset
-
Paavo Puuntuottajan blogista vuodelta 2015:
Metsäkuljetusmatka. Puun kuljettaminen maksaa suurella metsätraktorilla kuutiolta noin 0.33€/100 metriä. Esimerkiksi 600 metrin päässä varastopaikalta olevan kohteen korjuu maksaa kaksi euroa enemmän kuin kaukokuljetuspaikan vieressä olevan kohteen korjaaminen.
https://www.puuntuottaja.com/helpon-ja-tuottoisan-puukaupan-tekeminen-omatoimisesti/
Timberland 28.8.2025, 17:55Ei kai tuo kovin kumma ole. Jyväskylässä kaavoittaja on vain ymmärtänyt, ettei pienialaisia ja satunnaisesti esiintyviä luontokohteita pidä merkitä yleiskaavaan luo-alueiksi, varsinkaan jos niiden tarkasta sijainnista ei ole edes tietoa.
Tornion kaavoittaja voisi ottaa mallia Jyväskylästä.
Timberland 28.8.2025, 15:59Tornio ja Jyväskylä ovat nykyään maa-pinta-alaltaan kutakuinkin yhtä suuria, eli molemmat hieman alle 1.200 km2.
Hehtaareina mitattuna Torniosta toki löytyy maa- ja metsätalousmaata enemmän kuin Jyväskylästä. Jyväskylän maa-pinta-alasta kuitenkin hieman yli puolet koostuu entisestä Korpilahden kunnasta, joka on lähes kokonaan maa-ja metsätalousaluetta. Lisäksi maa- ja metsätalousalueita näkyy olevan ihan merkittäviä määriä myös muualla Jyväskylässä.
Timberland 27.8.2025, 15:58Ja tässä vielä Tornion yleiskaavaluonnoksen kaavamerkinnät ja määräykset: https://www.tornio.fi/wp-content/uploads/2025/01/3-tornio_yk_luonnos_merkinnat-ja-maaraykset.pdf
Näyttää olevan aikamoinen ero siinä, mitä eri kunnissa merkitään yleiskaavaan ja mitä ei. Oletan että ainakin noita Metsälain 10 § tärkeitä elinympäristöjä sekä Kemera-ympäristötukikohteita löytyy myös Jyväskylästä, vaikka niitä ei siellä kaavaan merkitäkään. Eikä tietysti tarvitsekaan merkitä, koska ovat jo nyt joka tapauksessa laki- tai sopimusperusteisen suojan piirissä.
Tänään Greenpeace vaatii UPM:n pääkonttorin edessä, ettei puuta saa ostaa ”luonnonmetsästä”. Kauanko menee siihen, ettei puuta saa ostaa yleiskaavaan merkityltä ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeältä alueelta”?
Timberland 27.8.2025, 15:56Tässä vertailun vuoksi Tornion yleiskaavaluonnoksen kartta (aika iso tiedosto, kestää hetken latautua): https://www.tornio.fi/wp-content/uploads/2025/01/2-tornio_yk_luonnos50000_karttakooste_22_11_2024.pdf
Nuo aiemmin mainitsemani dolomiittialueet on merkitty karttaan vihreällä pystyviivoituksella.
Timberland 27.8.2025, 15:55Myös Jyväskylässä on meneillään yleiskaavan päivitys, aineisto löytyy kaupungin nettisivuilta: https://www.jyvaskyla.fi/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavoitus/yleiskaava-2050
Montako luo-aluetta löydätte kaavaluonnoksesta? Minä en löytänyt yhtään. Ehkäpä metsätoimijoita on Jyväskylässä kuultu jo luonnosta laadittaessa?
Timberland 24.8.2025, 21:09Kokenut kaiken tietää: Juuri tuo kaavamerkintöjen epäselvyys ja monitulkintaisuus tulevat jatkossa(kin) aiheuttamaan ongelmia. Yleiskaavahan on luonteeltaan melko pitkäikäinen, voimassaoloaika on tyypillisesti ehkä 10-15 vuotta. Kaavamääräysten tulkinnat ja tulkitsijat ehtivät kuitenkin tuona aikana vaihtua moneen kertaan.
Vaikka luo-yleiskaavamerkintä ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue” ei tällä hetkellä vaikuttaisi metsätalouteen mitenkään, niin jo muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen, vaikka itse kaavamääräys ei muuttuisi mitenkään.
Jos yleinen metsätalouden vastainen trendi jatkuu, niin tätä kaavamerkintää voidaan ehkä piankin tulkita paljon tiukemmin ja kirjaimellisemmin kuin nyt. Ja juuri tästa syystä metsäalan toimijoiden pitäisikin mielestäni pyrkiä siihen, ettei tuollaisia tulkinnanvaraisia merkintöjä ja määräyksiä tulisi uusiin yleiskaavoihin enää lainkaan.
Timberland 24.8.2025, 20:02Petkeles: Luontoselvitykseen on toki perehdytty. Dolomiittialueiden osalta ydinkysymys on se, voiko alueen määritellä luo-alueeksi pelkän kallioperän perusteella, kun tarkoituksena on suojella maanpinnan kasvillisuutta, eikä itse kallioperää. Kuten todettiin, niin huomioitavia luontokohteita esiintyy dolomiittialueillakin vain harvakseltaan ja satunnaisesti.
Luontoselvityksenkin mukaan ”Tieto kallioperän tärkeistä kivilajeista on hyvä lähtökohta kaavan suunnittelussa, mutta lopulta kalkkia suosivan kasvilajiston esiintyminen on selvitettävä maastossa.” Luontoselvitys on kuitenkin tehty pelkästään kirjoituspöytätutkimuksena, eli maastossa ei ole käyty. Maastotöiden tekeminen tuhansien hehtaarien alueella on tietysti sula mahdottomuus yleiskaavahankkeen puitteissa.
Luontoselvityksessä todetaan myös, että Torniossa esiintyy kalkkivaikutteisen alueen kasvillisuutta kaikkien ravinteisten kivilajien alueilla, ei siis pelkästään dolomiittialueilla. Miksei siis kaikkien ravinteisten kivilajien alueita otettu mukaan luo-alueeseen? Ehkäpä siksi, että niiden yhteenlaskettu pinta-ala kattaa lähes puolet Tornion kaupungin maa-alasta. 40.000-50.000 ha luo-alue saman kunnan alueella olisikin varmaan Suomen ennätys. Tosin tuo dolomiittialueiden 7.000-8.000 hehtaariakin saattaa jo olla sellainen.
Noiden kolmen muun Tornion kaavaluonnoksen luo-merkinnän (Metsälain 10 § tärkeät elinympäristöt, Kemera-ympäristötukikohteet ja Soiden suojelun täydennysehdotuksen toteutumattomat kohteet) taustat ja perusteet ovat sinänsä ihan ymmärrettäviä. En kuitenkaan näe mitään syytä sille, miksi ne pitäisi merkitä yleiskaavaan. Ne kaikkihan ovat voimassaolevaa todellisuutta ja käytäntöä ilman kaavamerkintäänkin.