Käyttäjän Timberland kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • Timberland

    Logbulletin myyntikiellosta kirjallinen kysymys Suomen hallitukselle:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/12ef7191-79db-45dd-8a49-148116807024

    Timberland

    Selvittelin hieman, miten ruotsalainen Alstor on omalta osaltaan hoitanut sermin korkeuteen liittyvän ongelman.

    Alstorin mallistossahan on kaksi hytitöntä matalasermistä pienajokonetta, eli mallit 822 ja 851. Englanninkielinen käyttöohje vuodelta 2025 löytyy täältä: https://alstor.se/wp-content/uploads/2025/01/809510SWE_Instruktionsbok_ENG_mail.pdf

    Samasta käyttöohjeesta löytyy myös hytillisten mallien 834, 850 ja 850H tiedot. Näistä 850H on hakkuukone. Kaikissa ajokonemalleissa on matala kuormatilan sermi.

    Käyttöohjeen toiseksi viimeisellä sivulla on valmistajan antama vaatimuksenmukaisuusvakuutus, eli Declaration of Conformity (DoC). Siinä valmistaja vakuuttaa, että kone täyttää EU:n konedirektiivin sekä EMC-direktiivin (sähkömagneettinen yhteensopivuus) vaatimukset. Sivun ylätunnisteesta voi päätellä, että sama vaatimuksenmukaisuusvakuutus koskee kaikkia viittä edellämainittua konemallia.

    Vaatimuksenmukaisuusvakuutuksesta löytyy myös luettelo käytetyistä standardeista. Listan ensimmäinen EN ISO 12100:2010 on yleisluonteinen standardi, joka määrittelee peruskäsitteet, periaatteet ja menetelmät turvallisuuden aikaansaamiseksi koneita suunniteltaessa. Listan viimeinen EN ISO 60204-1:2006 on puolestaan koneiden sähköjärjestelmien turvallisuuteen liittyvä standardi.

    Mutta tuo keskimmäinen EN ISO 11850:2011/A1:2016 on juuri se metsäkonestandardi, jonka noudattamisesta Logbulletin valmistaja ja STM kiistelevät. Kyseisen standardin kohdassa 4.3.2.4 edellytetään, että kuormatilan sermin on oltava vähintään koneen ohjaamon (”operator’s station) korkuinen. Missään Alstorin mallissa ei kuitenkaan ole noin korkeaa sermiä, ei hytillisissä eikä hytittömissä.

    Onko Alstorin vaatimuksenmukaisuusvakuutus siis harhaanjohtava tai jopa totuudenvastainen, kun siinä viitataan standardiin, jota ei kuitenkaan ole (ainakaan sermin korkeuden osalta) noudatettu?

    Mielenkiintoista.

    Timberland

    Tähän mennessä seikkaperäisin juttu valmistajan ja viranomaisen näkemyseroista Logbullet-tapauksessa, mukana myös viranomaisen kommentit: https://verkkosanomat.com/perspektiivi/pienmetsakoneen-valmistaja-syyttaa-viranomaista-turvallisesta-koneesta-vaaditaan-vaarallisempi/

    Jutussa on mm. tällainen maininta: Ruotsissa valmistettu ja suunniteltu Alstor 822 -pienmetsäkone täyttää viranomaismääräykset ja EU:n konedirektiivin (2006/42/EY) vaatimukset, mistä osoituksena sille on annettu CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus.

    Kommenttina tähän, että nykyisessä EU-maailmassa tuon CE-merkinnän ja vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen tekee yksin koneen valmistaja, eikä viranomainen tai muukaan virallinen instanssi, mitä jutussa ei kuitenkaan mainita. Eli kyseessä on ainoastaan valmistajan vakuutus siitä, että kone täyttää määräykset.

    Lisäksi löytyy tällainen Logbulletin valmistajan kommentti: ”Ruotsin viranomaiset näkevät, että nuo ovat sallittuja. Ruotsissa niitä on tehty eniten ja pisimpään, joten Ruotsin kannan tulisi johtaa EU:n kantaan”, Syvänen kommentoi.

    Näillä tiedoilla sanoisin että tuo saattaa olla hieman liian pitkälle viety johtopäätös. Jos Ruotsin viranomainen ei ole (vielä) ottanut kyseistä Alstor-konetta markkinavalvonnan (eli tarkastuksen) kohteeksi, on mahdotonta sanoa, täyttääkö kone viranomaisen mielestä määräykset vai ei. Mutta jos Ruotsin viranomainen on jo tarkastanut kyseisen Alstor-koneen eikä huomautettavaa ole löytynyt, niin sitten tilanne on tietysti kuten Syvänen tuossa sanoo.

    Osaako joku sanoa miten koneiden markkinavalvonnan mandaatit menevät eri EU-maiden kesken? Eli voiko Suomen STM ottaa tuon Alstorin tarkastuksen kohteeksi sillä perusteella että niitä myydään ja käytetään Suomessa? Vai onko tarkastusvastuu (ja -oikeus) ainoastaan valmistajamaan viranomaisella?

    Siitä olen Syväsen kanssa täysin samaa mieltä, että EU:n yhtenäismarkkina-alueella pitäisi konedirektiiviä tulkita kaikissa maissa samalla tavalla. Koko yhtenäismarkkinoiden ideanahan on se, että vaatimukset ovat myös koneturvallisuuden osalta kaikissa EU-maissa identtiset.

    Timberland

    Lisää yksityiskohtia Logbullet-tapauksesta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012127138.html

    Timberland

    Tässä hieman juridista pohdintaa Logbullet-tapauksesta.

    Siniluodon mainitsemaa tyyppihyväksyntää ei ole vaadittu metsäkoneilta ainakaan enää sen jälkeen kun EU:n konedirektiivi tuli voimaan vuonna 2009. Itse asiassa sellaista lainsäädäntöä, jonka perusteella metsäkone voisi saada tyyppihyväksynnän, ei ole enää tuon jälkeen ollut olemassakaan.

    Vaatimustenmukaisuuden varmistaminen meneekin nykyään konedirektiivin perusteella lyhykäisyydessään näin: valmistaja suunnittelee ja valmistaa koneen siten, että se täyttää EU:n konedirektiivin vaatimukset. Pääosa konedirektiivin vaatimuksista on ylimalkaisia, tyyliin ”On toteutettava varotoimenpiteitä putoavista tai sinkoutuvista esineistä aiheutuvien riskien estämiseksi”.

    Vaatimustenmukaisuuden voi osoittaa käyttämällä kyseistä tuotetta koskevia harmonisoituja standardeja, tai vaihtoehtoisesti käyttämällä jotain muuta relevanttia menetelmää. Standardien käyttö ei siis ole pakollista, eivätkä standardit sellaisenaan ole velvoittavia, jos jollakin muulla menetelmällä kykenee osoittamaan, että kone täyttää EU:n konedirektiivin vaatimukset.

    Kun valmistajalla on kasassa kaikki dokumentit joilla vaatimustenmukaisuus osoitetaan, hän laatii niiden perusteella ns. vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen, ja kiinnittää sen jälkeen koneeseen tyyppikilven ja CE-merkin, minkä jälkeen kone onkin valmis myytäväksi koko EU:n alueella. Viranomainen ei siis osallistu tähän prosessiin missään vaiheessa, eikä mitään ennakkohyväksyntämenettelyä ole. Viranomaisen tehtävänä onkin suorittaa ainoastaan jälkikäteistä ns. markkinavalvontaa, ts. arvioida sitä täyttävätkö markkinoilla olevat tuotteet konedirektiivin vaatimukset.

    Metsälehden jutun mukaan kiistan ydinkysymys on se, voiko viranomainen vaatia juuri tietyn standardin noudattamista vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. EU:n konedirektiivin perusteella ei voi, koska standardin noudattaminen on vain yksi vaihtoehto konedirektiivin vaatimusten täyttämiseksi, ts. muitakin vaihtoehtoja on.

    Paavo Puuntuottajan videon kommenteista löytyy myös Paavon omia kommentteja. Niistä voisi päätellä ettei STM:n virkamies ole vaatinut ko. standardin noudattamista kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan tiettyjä kohtia sieltä. Ja tämän perusteella virkamies sitten katsoo, ettei hän tosiasiallisesti pakota noudattamaan kyseistä standardia, eli toimii mielestään konedirektiivin valinnanvapausperiaatteen mukaisesti.

    Yleisesti EU:n markkinavalvonnan keskeisiä periaatteita ovat riskiperusteisuus ja ns. suhteellisuusperiaate. Eli valvonta keskitetään suurimpia riskejä aiheuttaviin tuotteisiin, ja viranomaisen määräämien rajoitusten on oltava järkevässä suhteessa tuotteesta aiheutuviin riskeihin.

    Olisi mielenkiintoista tietää, miksi STM on keskittänyt runsaasti resursseja juuri Logbulletiin. Onko Logbulletille esimerkiksi sattunut niin paljon onnettomuuksia, että viranomainen kiinnostui asiasta? Miten Ruotsi, jossa matalasermisiä pienmetsäkoneita on ollut runsaasti käytössä jo pitkään? Siellähän olisi varmaan onnettomuustilastoja käytettävissä jo kymmeniltä tai sadoiltatuhansilta käyttötunneilta. Miksei Ruotsin viranomainen ole nähnyt syytä puuttua matalasermisten pienmetsäkoneiden käyttöön?

    Ongelman ratkaisuksi tarjottua tuotannon (tai itse asiassa valmistajayhtiön kotipaikan) siirtämistä Ruotsiin en ihan ymmärtänyt. Onko todella niin, että EU:n sisämarkkinoilla STM:n valvontamandaatti ulottuu ainoastaan suomalaisen yrityksen valmistamiin ja myymiin koneisiin, ja esim. ruotsalaisen yrityksen Suomeen myymät koneet jäävät sen ulkopuolelle? Ja ainahan on vähintään teoriassa mahdollista, että Ruotsinkin viranomainen jossain vaiheessa kiinnostuisi matalasermisistä Ruotsissa valmistetuista pienmetsäkoneista, nyt kun asia on nostettu niin näkyvästi esille Suomessa.

    Riikilähän voisi joutessaan kysellä Ruotsin STM:n ja paikallisten valmistajien kommentteja aiheeseen, ja kertoa sitten meille muillekin.

    Timberland

    Torniossa odotellaan nyt päivitettyä yleiskaavaehdotusta. Viime syksyn ja talven aikana MTK ja Mhy ovat tuoneet esille metsätalouden näkökulmia niin viranhaltijoille, luottamushenkilöille kuin kaavakonsultillekin. Metsäalan edustajien, kaavan valmistelijoiden ja luottamushenkilöiden henkilökohtaiset tapaamiset ovatkin varmasti tehokkain tapa varmistaa, että metsäalan näkemykset tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi kaavan valmistelussa. Pelkkä lausuntojen, muistutusten ja vastineiden pallottelu kaavaprosessin eri vaiheissa ei välttämättä johda mihinkään, kun varsinaista keskusteluyhteyttä osapuolten välille ei synny.

    Tällä välin Kajaanissa on valmistunut mielenkiintoinen kaavahanke, eli Otanmäen alueen ns. Google-kaava, viralliselta nimeltään Otanmäki-Humpinsuon osayleiskaava. Kyseessä on alunperin yli 20 neliökilometrin alue, joka on kuitenkin prosessin aikana hieman kutistunut. Kaavassa on varattu isohkoja alueita datakeskuksille ja muulle vastaavalle toiminnalle, mutta sen reunamilla on myös merkittäviä metsätalousalueita. Kaava on hyväksytty Kajaanin kaupunginvaltuustossa 28.4.2026.

    Kaavan laaja valmisteluaineisto löytyy linkistä avautuvan sivun alaosasta:
    https://kajaani.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_2842026/Otanmaki__Humpinsuo_osayleiskaavan_hyvak(55522)
    Kaavakartta on heti liitelistan ensimmäisenä, ja tärkeimmät asiat löytyvät sieltä.

    Tässä kaavassa ei ole lainkaan perinteisiä pelkällä M-kirjaimella merkittyjä metsätalousalueita, vaan kaikilla metsätalousalueilla on erilaisia lisämääreitä ja rajoituksia. Ehkä mielenkiintoisin on tämä: Metsän käsittely maisemassa selvästi erottuvilla alueilla ja tiestön varsilla tulisi tehdä avohakkuuta välttäen. Vielä kaavaluonnoksessa sanamuoto oli ”tulee tehdä”, mutta tämä lieveni prosessin aikana muotoon ”tulisi tehdä”.

    Lisäksi kaavan metsätalousalueiden sisällä on lukuisia eri kokoisia luo-alueita (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue), arvoluokissa 1-4. ”Kovimpiin” arvoluokkiin kuuluvien luo-alueiden perusteena on mm. viitasammakko, sudenkorennot tai kuuluminen valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Mutta tuolta alimmasta nelosluokasta löytyy erilaisia uhanalaisia (?) luontotyyppejä, kuten esimerkiksi ”Varttuneet havupuuvaltaiset tuoreet kankaat” ja ”Nuoret kuivahkot kankaat”. Näiden kohdalla lukee ohjeena ”Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä huomioimaan osa-alueen luontoarvot.” Mitähän tämä tarkoittaa esim. metsänkäsittelyn kannalta, vai tarkoittaako mitään?

    Tuolta linkistä avautuvan sivun alaosan liitelistan loppupäästä löytyy liite n:o 14, eli Kaavaehdotuksesta annettu palaute ja vastineet. Metsäalan toimijoiden (Metsäkeskus, Metsähallitus, MTK) lausunnoissa pidettiin kaavaluonnoksessa alunperin ollutta avohakkuukieltoa ongelmallisena tai jopa suorastaan lainvastaisena. Metsäkeskus ja MTK korostivat lausunnoissaan myös luo-alueiden aiheuttamia ongelmia, erityisesti luo-merkintöjen tulkinnanvaraisuutta sekä ns. harmaan suojelun riskiä. Lopullisessa kaavassa avohakkuukielto lievenikin hieman epämääräiseksi suositukseksi, mutta muilta osin metsäalan toimijoiden lausunnoilla ei ollut vaikutusta kaavan lopulliseen sisältöön.

    Timberland

    Mitähän nuo ruotsalaiset tekee eri tavalla? Eilen tuli koko maankäyttösektorin (LULUCF) nielu- ja päästöluvut vuodelta 2024 Suomesta, ja tänään Ruotsista.

    Ruotsi: nielu 54.24 miljoonaa tonnia (Mt CO2-ekv.) http://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/klimat/vaxthusgaser-nettoutslapp-och-nettoupptag-fran-markanvandning/

    Suomi: päästö 9.8 miljoonaa tonnia (Mt CO2-ekv.) http://www.luke.fi/fi/uutiset/maankayttosektori-pysyy-suurena-paastolahteena-mutta-metsat-ovat-pieni-nielu-kasvihuonekaasuinventaarion-2024-ennakkotiedoissa

    Timberland

    Paavo Puuntuottajan blogista vuodelta 2015:

    Metsäkuljetusmatka. Puun kuljettaminen maksaa suurella metsätraktorilla kuutiolta noin 0.33€/100 metriä. Esimerkiksi 600 metrin päässä varastopaikalta olevan kohteen korjuu maksaa kaksi euroa enemmän kuin kaukokuljetuspaikan vieressä olevan kohteen korjaaminen.

    https://www.puuntuottaja.com/helpon-ja-tuottoisan-puukaupan-tekeminen-omatoimisesti/

    Timberland

    Ei kai tuo kovin kumma ole. Jyväskylässä kaavoittaja on vain ymmärtänyt, ettei pienialaisia ja satunnaisesti esiintyviä luontokohteita pidä merkitä yleiskaavaan luo-alueiksi, varsinkaan jos niiden tarkasta sijainnista ei ole edes tietoa.

    Tornion kaavoittaja voisi ottaa mallia Jyväskylästä.

    Timberland

    Tornio ja Jyväskylä ovat nykyään maa-pinta-alaltaan kutakuinkin yhtä suuria, eli molemmat hieman alle 1.200 km2.

    Hehtaareina mitattuna Torniosta toki löytyy maa- ja metsätalousmaata enemmän kuin Jyväskylästä. Jyväskylän maa-pinta-alasta kuitenkin hieman yli puolet koostuu entisestä Korpilahden kunnasta, joka on lähes kokonaan maa-ja metsätalousaluetta. Lisäksi maa- ja metsätalousalueita näkyy olevan ihan merkittäviä määriä myös muualla Jyväskylässä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)