Etusivu › Keskustelut › Timberland › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Timberland kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2
  • Timberland 9.7.2026, 15:27

    Lisää yksityiskohtia Logbullet-tapauksesta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012127138.html

    Timberland 8.7.2026, 17:15

    Tässä hieman juridista pohdintaa Logbullet-tapauksesta.

    Siniluodon mainitsemaa tyyppihyväksyntää ei ole vaadittu metsäkoneilta ainakaan enää sen jälkeen kun EU:n konedirektiivi tuli voimaan vuonna 2009. Itse asiassa sellaista lainsäädäntöä, jonka perusteella metsäkone voisi saada tyyppihyväksynnän, ei ole enää tuon jälkeen ollut olemassakaan.

    Vaatimustenmukaisuuden varmistaminen meneekin nykyään konedirektiivin perusteella lyhykäisyydessään näin: valmistaja suunnittelee ja valmistaa koneen siten, että se täyttää EU:n konedirektiivin vaatimukset. Pääosa konedirektiivin vaatimuksista on ylimalkaisia, tyyliin ”On toteutettava varotoimenpiteitä putoavista tai sinkoutuvista esineistä aiheutuvien riskien estämiseksi”.

    Vaatimustenmukaisuuden voi osoittaa käyttämällä kyseistä tuotetta koskevia harmonisoituja standardeja, tai vaihtoehtoisesti käyttämällä jotain muuta relevanttia menetelmää. Standardien käyttö ei siis ole pakollista, eivätkä standardit sellaisenaan ole velvoittavia, jos jollakin muulla menetelmällä kykenee osoittamaan, että kone täyttää EU:n konedirektiivin vaatimukset.

    Kun valmistajalla on kasassa kaikki dokumentit joilla vaatimustenmukaisuus osoitetaan, hän laatii niiden perusteella ns. vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen, ja kiinnittää sen jälkeen koneeseen tyyppikilven ja CE-merkin, minkä jälkeen kone onkin valmis myytäväksi koko EU:n alueella. Viranomainen ei siis osallistu tähän prosessiin missään vaiheessa, eikä mitään ennakkohyväksyntämenettelyä ole. Viranomaisen tehtävänä onkin suorittaa ainoastaan jälkikäteistä ns. markkinavalvontaa, ts. arvioida sitä täyttävätkö markkinoilla olevat tuotteet konedirektiivin vaatimukset.

    Metsälehden jutun mukaan kiistan ydinkysymys on se, voiko viranomainen vaatia juuri tietyn standardin noudattamista vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. EU:n konedirektiivin perusteella ei voi, koska standardin noudattaminen on vain yksi vaihtoehto konedirektiivin vaatimusten täyttämiseksi, ts. muitakin vaihtoehtoja on.

    Paavo Puuntuottajan videon kommenteista löytyy myös Paavon omia kommentteja. Niistä voisi päätellä ettei STM:n virkamies ole vaatinut ko. standardin noudattamista kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan tiettyjä kohtia sieltä. Ja tämän perusteella virkamies sitten katsoo, ettei hän tosiasiallisesti pakota noudattamaan kyseistä standardia, eli toimii mielestään konedirektiivin valinnanvapausperiaatteen mukaisesti.

    Yleisesti EU:n markkinavalvonnan keskeisiä periaatteita ovat riskiperusteisuus ja ns. suhteellisuusperiaate. Eli valvonta keskitetään suurimpia riskejä aiheuttaviin tuotteisiin, ja viranomaisen määräämien rajoitusten on oltava järkevässä suhteessa tuotteesta aiheutuviin riskeihin.

    Olisi mielenkiintoista tietää, miksi STM on keskittänyt runsaasti resursseja juuri Logbulletiin. Onko Logbulletille esimerkiksi sattunut niin paljon onnettomuuksia, että viranomainen kiinnostui asiasta? Miten Ruotsi, jossa matalasermisiä pienmetsäkoneita on ollut runsaasti käytössä jo pitkään? Siellähän olisi varmaan onnettomuustilastoja käytettävissä jo kymmeniltä tai sadoiltatuhansilta käyttötunneilta. Miksei Ruotsin viranomainen ole nähnyt syytä puuttua matalasermisten pienmetsäkoneiden käyttöön?

    Ongelman ratkaisuksi tarjottua tuotannon (tai itse asiassa valmistajayhtiön kotipaikan) siirtämistä Ruotsiin en ihan ymmärtänyt. Onko todella niin, että EU:n sisämarkkinoilla STM:n valvontamandaatti ulottuu ainoastaan suomalaisen yrityksen valmistamiin ja myymiin koneisiin, ja esim. ruotsalaisen yrityksen Suomeen myymät koneet jäävät sen ulkopuolelle? Ja ainahan on vähintään teoriassa mahdollista, että Ruotsinkin viranomainen jossain vaiheessa kiinnostuisi matalasermisistä Ruotsissa valmistetuista pienmetsäkoneista, nyt kun asia on nostettu niin näkyvästi esille Suomessa.

    Riikilähän voisi joutessaan kysellä Ruotsin STM:n ja paikallisten valmistajien kommentteja aiheeseen, ja kertoa sitten meille muillekin.

    Timberland 19.5.2026, 18:21

    Torniossa odotellaan nyt päivitettyä yleiskaavaehdotusta. Viime syksyn ja talven aikana MTK ja Mhy ovat tuoneet esille metsätalouden näkökulmia niin viranhaltijoille, luottamushenkilöille kuin kaavakonsultillekin. Metsäalan edustajien, kaavan valmistelijoiden ja luottamushenkilöiden henkilökohtaiset tapaamiset ovatkin varmasti tehokkain tapa varmistaa, että metsäalan näkemykset tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi kaavan valmistelussa. Pelkkä lausuntojen, muistutusten ja vastineiden pallottelu kaavaprosessin eri vaiheissa ei välttämättä johda mihinkään, kun varsinaista keskusteluyhteyttä osapuolten välille ei synny.

    Tällä välin Kajaanissa on valmistunut mielenkiintoinen kaavahanke, eli Otanmäen alueen ns. Google-kaava, viralliselta nimeltään Otanmäki-Humpinsuon osayleiskaava. Kyseessä on alunperin yli 20 neliökilometrin alue, joka on kuitenkin prosessin aikana hieman kutistunut. Kaavassa on varattu isohkoja alueita datakeskuksille ja muulle vastaavalle toiminnalle, mutta sen reunamilla on myös merkittäviä metsätalousalueita. Kaava on hyväksytty Kajaanin kaupunginvaltuustossa 28.4.2026.

    Kaavan laaja valmisteluaineisto löytyy linkistä avautuvan sivun alaosasta:
    https://kajaani.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_2842026/Otanmaki__Humpinsuo_osayleiskaavan_hyvak(55522)
    Kaavakartta on heti liitelistan ensimmäisenä, ja tärkeimmät asiat löytyvät sieltä.

    Tässä kaavassa ei ole lainkaan perinteisiä pelkällä M-kirjaimella merkittyjä metsätalousalueita, vaan kaikilla metsätalousalueilla on erilaisia lisämääreitä ja rajoituksia. Ehkä mielenkiintoisin on tämä: Metsän käsittely maisemassa selvästi erottuvilla alueilla ja tiestön varsilla tulisi tehdä avohakkuuta välttäen. Vielä kaavaluonnoksessa sanamuoto oli ”tulee tehdä”, mutta tämä lieveni prosessin aikana muotoon ”tulisi tehdä”.

    Lisäksi kaavan metsätalousalueiden sisällä on lukuisia eri kokoisia luo-alueita (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue), arvoluokissa 1-4. ”Kovimpiin” arvoluokkiin kuuluvien luo-alueiden perusteena on mm. viitasammakko, sudenkorennot tai kuuluminen valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Mutta tuolta alimmasta nelosluokasta löytyy erilaisia uhanalaisia (?) luontotyyppejä, kuten esimerkiksi ”Varttuneet havupuuvaltaiset tuoreet kankaat” ja ”Nuoret kuivahkot kankaat”. Näiden kohdalla lukee ohjeena ”Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä huomioimaan osa-alueen luontoarvot.” Mitähän tämä tarkoittaa esim. metsänkäsittelyn kannalta, vai tarkoittaako mitään?

    Tuolta linkistä avautuvan sivun alaosan liitelistan loppupäästä löytyy liite n:o 14, eli Kaavaehdotuksesta annettu palaute ja vastineet. Metsäalan toimijoiden (Metsäkeskus, Metsähallitus, MTK) lausunnoissa pidettiin kaavaluonnoksessa alunperin ollutta avohakkuukieltoa ongelmallisena tai jopa suorastaan lainvastaisena. Metsäkeskus ja MTK korostivat lausunnoissaan myös luo-alueiden aiheuttamia ongelmia, erityisesti luo-merkintöjen tulkinnanvaraisuutta sekä ns. harmaan suojelun riskiä. Lopullisessa kaavassa avohakkuukielto lievenikin hieman epämääräiseksi suositukseksi, mutta muilta osin metsäalan toimijoiden lausunnoilla ei ollut vaikutusta kaavan lopulliseen sisältöön.

    Timberland 16.12.2025, 21:00

    Mitähän nuo ruotsalaiset tekee eri tavalla? Eilen tuli koko maankäyttösektorin (LULUCF) nielu- ja päästöluvut vuodelta 2024 Suomesta, ja tänään Ruotsista.

    Ruotsi: nielu 54.24 miljoonaa tonnia (Mt CO2-ekv.) http://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/klimat/vaxthusgaser-nettoutslapp-och-nettoupptag-fran-markanvandning/

    Suomi: päästö 9.8 miljoonaa tonnia (Mt CO2-ekv.) http://www.luke.fi/fi/uutiset/maankayttosektori-pysyy-suurena-paastolahteena-mutta-metsat-ovat-pieni-nielu-kasvihuonekaasuinventaarion-2024-ennakkotiedoissa

    Timberland 2.9.2025, 19:23

    Paavo Puuntuottajan blogista vuodelta 2015:

    Metsäkuljetusmatka. Puun kuljettaminen maksaa suurella metsätraktorilla kuutiolta noin 0.33€/100 metriä. Esimerkiksi 600 metrin päässä varastopaikalta olevan kohteen korjuu maksaa kaksi euroa enemmän kuin kaukokuljetuspaikan vieressä olevan kohteen korjaaminen.

    https://www.puuntuottaja.com/helpon-ja-tuottoisan-puukaupan-tekeminen-omatoimisesti/

    Timberland 28.8.2025, 17:55

    Ei kai tuo kovin kumma ole. Jyväskylässä kaavoittaja on vain ymmärtänyt, ettei pienialaisia ja satunnaisesti esiintyviä luontokohteita pidä merkitä yleiskaavaan luo-alueiksi, varsinkaan jos niiden tarkasta sijainnista ei ole edes tietoa.

    Tornion kaavoittaja voisi ottaa mallia Jyväskylästä.

    Timberland 28.8.2025, 15:59

    Tornio ja Jyväskylä ovat nykyään maa-pinta-alaltaan kutakuinkin yhtä suuria, eli molemmat hieman alle 1.200 km2.

    Hehtaareina mitattuna Torniosta toki löytyy maa- ja metsätalousmaata enemmän kuin Jyväskylästä. Jyväskylän maa-pinta-alasta kuitenkin hieman yli puolet koostuu entisestä Korpilahden kunnasta, joka on lähes kokonaan maa-ja metsätalousaluetta. Lisäksi maa- ja metsätalousalueita näkyy olevan ihan merkittäviä määriä myös muualla Jyväskylässä.

    Timberland 27.8.2025, 15:58

    Ja tässä vielä Tornion yleiskaavaluonnoksen kaavamerkinnät ja määräykset: https://www.tornio.fi/wp-content/uploads/2025/01/3-tornio_yk_luonnos_merkinnat-ja-maaraykset.pdf

    Näyttää olevan aikamoinen ero siinä, mitä eri kunnissa merkitään yleiskaavaan ja mitä ei. Oletan että ainakin noita Metsälain 10 § tärkeitä elinympäristöjä sekä Kemera-ympäristötukikohteita löytyy myös Jyväskylästä, vaikka niitä ei siellä kaavaan merkitäkään. Eikä tietysti tarvitsekaan merkitä, koska ovat jo nyt joka tapauksessa laki- tai sopimusperusteisen suojan piirissä.

    Tänään Greenpeace vaatii UPM:n pääkonttorin edessä, ettei puuta saa ostaa ”luonnonmetsästä”. Kauanko menee siihen, ettei puuta saa ostaa yleiskaavaan merkityltä ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeältä alueelta”?

    Timberland 27.8.2025, 15:56

    Tässä vertailun vuoksi Tornion yleiskaavaluonnoksen kartta (aika iso tiedosto, kestää hetken latautua): https://www.tornio.fi/wp-content/uploads/2025/01/2-tornio_yk_luonnos50000_karttakooste_22_11_2024.pdf

    Nuo aiemmin mainitsemani dolomiittialueet on merkitty karttaan vihreällä pystyviivoituksella.

    Timberland 27.8.2025, 15:55

    Myös Jyväskylässä on meneillään yleiskaavan päivitys, aineisto löytyy kaupungin nettisivuilta: https://www.jyvaskyla.fi/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavoitus/yleiskaava-2050

    Montako luo-aluetta löydätte kaavaluonnoksesta? Minä en löytänyt yhtään. Ehkäpä metsätoimijoita on Jyväskylässä kuultu jo luonnosta laadittaessa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2