Käyttäjän tuottoarvo kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen aina laittanut reilusti lannoitetta laatikoihin ennen istutusta, ja eron kyllä huomaa lannoittamattomiin ja kasvuvaikutus on hyvä useamman vuoden jälkeenkin. Tällä hetkellä juhannuksena 2018 istutetut taimet ovat pisimmillään kolmen kasvukauden jälkeen noin 1,8 metriä pitkiä.
No periaatteessahan tilavuus on nimen omaan pohjapinta-ala kertaa pituus. Siis yksinkertaistettuna laatikon pohjan ala kertaa sen korkeus. Puiden tulisi siis olla tasaisia lieriöitä jotta oma nyrkkisääntöni toimisi täysin oikein.
Pohjapinta-alahan on runkoluvun ja läpimitan johdannainen ja siksi vähän mutkia suoraksi vetäen sillä ei olisi tilavuuden kehityksen kannalta merkitystä, montako puuta saman ppa:n hehtaarilla tuottaa.
Ei varmasti ikinä tilavuuskasvu täysin lopu, mutta pituuskasvun taantuessa tilavuuden kehitys taantuu, koska tilavuudesta ja sen kehityksestä merkittävä osa tulee nimenomaan runkojen pituudesta.
Ja mitä tuohon ppa 10 tulee, heikkokasvuiset turvemaathan ovat juuri tällaisia. Mutuilua, mutta puiden muotoluvut kuitenkin suht lähellä toisiaan kasvupaikkatyypistä riippumatta jos latvusto pääsee kehittymään ilman haittaavaa kilpailua. Rungon muotohan on sellainen kuin se on vain siksi, että puu kestäisi latvan aiheuttaman vääntömomentin (siksi harventaminen lisää tyven paksuutta, koska suuri latva vääntää koviten tyveä).
Mutta koska runkojen muoto voi todellisuudesaa olla mitä vain, on asia aika kimurantti. Sen vuoksi d13 läpimitan kasvun suhde tilavuuskasvuun on kiintoisa. Mielenkiintoista pohdintaa Antti ja muut.
Metsänmittaus kun on nyrkkisääntöjen soveltamista, olen kasvun arvioimiseksi kehittänyt seuraavan kaavan: hehtaarin tilavuuskasvu = ppa*keskimääräinen pituuskasvu. Näin ollen esim. ppa:n ollessa 10 m2/ha ja pituuskasvun ollessa 10 cm (0.1 m siis) , on vuotuinen tilavuuskasvu 1 m3/ha eli metsämaan rajoilla, nuori männikkö jossa ppa. 20 m2/ha ja pituuskasvu 30 cm, hehtaarikasvu on 6m3.
Mielestäni aika looginen ja toimii joka paikassa. Epätieteellinen mutta käytännöllinen. Miten minua viisaammat käytännön kaverit vertaisarvioisitte metsänhoitajan menetelmää?
Jokainenhan tietysti voi sen tilansa myydä ilman välittäjää ja se on yleensä ostajan kannalta ihan mieluisa vaihtoehto käydä kauppaa.
Asiaa läheltä sivusta seuranneena voin sanoa, että asiansa osaava mti/mmm lkv kyllä haukkuu hintansa. Vaikka monet sijoittajat hehkuttavat välityspalkkion säästöä ilman välittäjää, voi se laupeuden työ maksaa myyjälle yllättävän paljon, mutta mahdollista saamatta jäävän kauppahinnan suuruuttahan myyjä ei tule koskaan tietämään.
Droneista ei ole mitään hyötyä metsäsuunnittelussa. Käytännössä ilmakuvista tuotetuista tunnuksista ei ole kovin helppoa laatia laserkeilauspohjaista avointa metsävaratietoa tarkkuudeltaan vastaavaa tietoa. Myös kuvion rajaukseen on olemassa niin hyviä kartta-aineistoja ettei drone kuvan sihtaaminen anna käytännössä mitään lisäarvoa.
Mitä metsätuhoihin tulee, käytännössä niiden määrän ja sijainnin visuaalisessa tulkinnassa ei ole mitään mieltä. Jos tuhoja on, silloin ne pitää mitata maastossa jos haluaa edes jollain tasolla luotettavan tuloksen.
Tyhjänpäiväinen investointi siinä mielessä, mutta kuvaamiseen ihan kiva.
Tavalliseen? Punaiseen vakkaan menee 250 taimea (1.5*laatikko keskipaakkutaimia) ja kouraan vielä 10 lisää. Tämä riittää noin puoleksi tunniksi ja on vielä suht. kevyt ja näppärä käyttää. En itse kyllä näe syytä käyttää tuplavakkaa. Työmaasuunnittelulla voi kuitenkin aika tehokkaasti vähentää tuottamatonta taimien hakemista.
Kiitos mielenkiintoisesta videosta! Onko oman kokemuksesi mukaan väliä taimikon jatkokehityksen kannalta tehdäänkö hakkuu lumiseen/lumettomaan aikaan ja pakkas/plussakelillä. Järkeen käy tietysti että pakkasella taimia katkeilee enempi mutta onko tuho kuitenkin niin pientä että taimikosta tulee täystiheä?